Sormustimen Anni tässä moi!

pellavapaita

Tämän paidan ideana oli kuusikulmainen pääntie. Kokonaisuudessaan paidan näet täältä.

Tänään on vähän jännittävä päivä! Tämä Sormustin-blogi, jota olen pitänyt kuutisen vuotta, on edelleen sama Sormustin-blogi saman naaman kera, mutta osoite on vain hieman uusi – kaksplus.fi/blogit/sormustin. Olen siis nyt osa Kaksplussan bloggaajaporukkaa! Koska uusia kohtaamisia tulee olemaan, ajattelin pysäyttää hetkeksi ompelukoneen surinan ja sukkapuikkojen kilinän ja pysähtyä kertomaan, että kuka se Sormustimen Anni on oikein naisiaan ja mistä tässä Sormustin-blogissa on oikein kyse.

 

Rheinlust-huivi

Tämä on yksi eniten tökkineistä neuletöistäni. Huivi on kuitenkin tätä nykyä ihan lempparini. Voit lukea siitä lisää täältä.

Käsityöt ovat henkireikäni ja rauhoittumisen keitaani. Käsityöt ovat myös työni ja intohimoni. Opin virkkaamaan seitsemänvuotiaana ja sen jälkeen käsityöt ovatkin kuuluneet elämääni aina. En pitänyt koulukäsitöistä, nuivat opet, paljon ratkojaa ja silmien pyörittelyjä omille ideoille. Onneksi kässäjuttuja pystyi harrastamaan kotona! Opiskeluaikoina valmistin joululahjat käsin, kun rahat eivät muuten olisi riittäneet. Kun oli elämänvaihe, jossa olin palasina, rauhoituin neuleen ääreen, eheydyin silmukka kerrallaan ja opin uskomaan siihen, että minä voin luoda jotain kaunista. Nyt käsityöt ovat suuressa osassa elämääni, sillä vaatetan lapseni ja itseni (vähän miestäkin) ja käsityöt ovat työtänikin, kun mm. kirjoitan käsityöohjeita Ihana-lehteen sekä kotiliesi.fi-sivuille. Ammatiltani olen luokan- ja käsityönope, mutta niistä hommista olen lasten vuoksi tauolla. Olen saanut käsitöiltä niin paljon hyvää, että haluan levittää käsitöiden ilosanomaa myös eteenpäin. Siksi täällä blogissa haluan paitsi kertoa omasta elämästäni käsitöideni kautta, haluan myös jakaa käsityöohjeita ja -vinkkejä niin enemmän kuin vähemmän käsitöitä tehneille, myös lapsille.

villakangastakki

Tämän villakangastakin ompelin viime talvena. Ihana, iso, lämpöinen takki, josta kirjoittelin lisää tänne.

Elämässäni viuhuu muutakin kuin puikot ja saumuri: olen ollut nyt tasan kymmenen vuotta rouva Ignatius, vietämme mieheni kanssa siis tänään tinahääpäivää. Mieheni lisäksi laumaamme kuuluu 7-vuotias Ee, 2-vuotias Aa ja yhdeksän kuukauden ikäinen pikku-Ii, sekä viiriäiskoira, kissa ja lasten hamsteri. Jos olisin eläin, olisin ehkä naali tai kissa. Mieheni olisi ilves, Ee pikkulintu, Aa ahma ja Ii emon mahakarvoissa roikkuva pikku-marakatti. Minulta löytyy käsityömateriaaleja joka lähtöön, olen ikuisella lanka- ja kangaslaihiksella ja käsityöhuoneessani vallitsee ikuinen kaaos. Olen todella hyvä aloittamaan, vähän huonompi lopettamaan, joten keskeneräisiä käsitöitä minulla on aina vähintään 15. Tai ehkä enemmänkin, en uskalla laskea. Tällä hetkellä kaipaan elämääni parempien yöunien lisäksi lenkkeilyä ja kuntosalia, mutta niiden sijaan juon kahvia, syön suklaata ja riehun lasten kanssa, lenkkareiden aika on sitten myöhemmin. Mieleni rauhoittuu mökkimaisemissa ja rakkaan järven äärellä. Minulla on ollut aina pitkät hiukset. Nykyisin käytän paljon pantoja, sillä raskauksien ja imetysten vuoksi tippuneet hiukset kasvavat nyt takaisin vallattoman pituisina. Rakastan tortilloja ja pitsaa sekä miehen pyytämää riistaa, mielialani näkee taivaalta – auringon paistaessa olen aina hyväntuulinen, ja meillä on robotti-imuri. Tykkään siitä, että meillä on piha niin kotona kuin mökillä, mutta olen aikamoinen poropeukalo kasvien kanssa. Tämän talven tavoitteeksi olen ottanut opetella leipomaan hyvää pullaa. Sellainen minä olen.

doris skirt

Tykkään pukeutua kokonaan itse valmistamiini asukokonaisuuksiin. Tässä päälläni on perus-pitkähihainen sekä Misusu patternsin Doris-hame

 

Jos instagramia käytät, löydyn sieltä @sormustin-nimellä täältä! Tule moikkaamaan sinnekin!

 

Ihaninta torstaita sinulle!

 

Anni

 

 

Kommentit

2 kommenttia
Anni Ignatius

<3 Minä myös tykkään kiertää enemmin kuin ratkoa, mutta sitäkin olen viime aikoina opetellut :D

Avatar

Wau, aina kiva löytää uusia blogeja!
Tarinasi kuulosti kovasti omallani. Vaikka minua ei opettajankoulutuslaitoksella huolittu tekstiilityön sivuaineopiskelijaksi, sillä en ollut riittävät orientoitunut niiden OIKEIDEN vastausten opiskelemiseen. Minun käsitöissäni kun virheet ovat uusia inspiraatioita varten ja harvoin pakitan ratkomaan saumoja. Neuleita olen jo opetellut vähän purkamaankin 😉

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä