Urkuharmooni kaulaan

Tai ainakin sen osa. Sain lahjoituksena vanhan urkuharmoonin ajatuksena, että sillä soitellaan kesämökillä humppaa ja suvivirttä. Vaan toimimattomien koskettimien määrä taisi olla suurempi kuin toimivien. Kaatopaikka kävi urkuharmoonin kohtaloksi, vaan harjaantunut diy-silmä pakotti pilkkomaan kapineen ensin paloiksi. Mustasta eebenpuisesta koskettimesta tuli koru pienellä hionnalla ja reiän poraamisella.

Vaan jos joskus itse käyt urkuharmoonin purkuun, pieni varoituksen sana. Purin harmoonin takalevyä ja yhtäkkiä huomasin, että kappas, tuossa aikamoinen teräsjousi pingotettuna. En ehtinyt kissaa sanoa, kun jousi pärähti vanhojen puukappaleiden välistä aikamoisella voimalla. Onneksi osuman sai vain käteni, mutta siihenkin isku oli niin kova, että haava ulottui luuhun asti, syvälle ja kipeästi. Voin vain kuvitella, millaista jälkeä olisi tullut, jos tuo jousi olisi sinkaissut esimerkiksi kasvoihini. Uskon vilpittömästi, että välissä oli Suojelus.

Kaunista hiljaista viikkoa!

Anni

Kommentit

9 kommenttia
Avatar

Jee! Laitoin sulle sähköpostia.

Avatar

Huh! Aikamoista. Oli varmaan kuitenkin jännä retki purkaa sellainen soitin.

Avatar

Joo, sieltä löytyi vaikka mitä jännää 🙂

Avatar

Onneksi ei käynyt pahemmin! Mutta kyllä olet yksi ideoija, voi että! Kateellisena seuraan blogiasi ja tuunauksiasi 🙂

Avatar

Kiitos 🙂 tosin mieluummin olisin inspiraation lähde kuin kateuden kohde.. 😉

Avatar

Oi! Ethän vaan säästänyt useampia koskettimia?

Avatar

Kyllä vain! Jos haluat esimerkiksi samanlaisen korun, laitappa vaikka sähköpostia anninsormustin (a) gmail.com

Avatar

Koru on hieno, mutta aika paha oli hintakin – onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin!

Avatar

Pitäähän sitä aina olla vähän taisteluarpia 🙂 ei haaveria onneksi enää pahemmin muista!

Vastaa käyttäjälle Amria Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä