Yleinen 22.7.2018
TEKSTI Johanna

Ihana päivä lasten kanssa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Johnny on ollut koko viikonlopun töissä, normaalistihan miehellä on töitä vain arkisin, mutta tässä viimeisen puolen vuoden aikana viikonloppu reissuhommia on ollut yllättävän paljon. Tällä kertaa työhommat olivat ihan täällä kotimaassa, sillä mies vei asiakkaita perjantaina ja lauantaina Tikkurila festivaaleille. Ei huono työkeikka ollenkaan!

Meillä oli lasten kanssa aivan ihana lauantai yhdessä. Perjantaina lapsoset olivat mummilapäivällä, mutta lauantaipäivän vietimme kokonaan yhdessä eikä kummallakaan ollut edes kaveria kylässä. Niinpä saimme olla ihan kolmisin ja kivaa oli!

terassin sisustus

Amalia tykkää leikkiä paljon ihan itsekseen ja aika pian aamuohjelmien jälkeen hän sulki huoneen ovensa ja aloitti leikin. Myöhemmin tyttö toi paljon leluja takapihan terassille, jonne Johnny kantoi yhtenä päivänä meidän aurinkovuoteen, joka on hakenut paikkaansa nyt jokaisella terassilla. Nyt se saa jäädä takapihalle, sillä siellä on suoja ja sinne paistelee vasta illasta aurinko, joten ei ole niin tukalan kuuma. Eilinen päivä tulikin hengailtua aika pitkälti takapihalla.

terassin sisustus

Lapset saivat terassille kylpyammeen, jossa oli tarkoitus uittaa barbeja. No eipä mennyt kauaa, kun molemmat olivat vaihtaneet uimahousut ja kylpivät ammeessa yhdessä barbien kanssa. Mä makoilin aurinkovuoteella ja katselin lasten onnea.

Kylpemisen jälkeen luettiin yksi kirja viltin alla kainalokkain ja voi miten ihanan rauhallista meillä oli.

Amalia oli kuullut edellisenä päivänä mun nimipäivistä, jotka olivat tosiaan lauantaina ja tyttö aloitti heti aamusta hääräämään mulle nimpparikorttia ja heti herättyään muisti onnitella. Ilma ei heti aamusta ollut sateinen, joten Amalia pohti ulkojuhlien mahdollisuutta. Pakastepullat tyttö oli napannut perjantaina mummin ja fafan pakkasesta ja ne paisteltiin Merja mummin tultua nimpparikahville. Myöhemmin saimme Johnnyn äidinkin kylään ja molemmat pöhköt mummelit toivat mulle ihanat lahjat, vaikka mitään en odottanut. Vieraiden lähdettyä Milo oli näreissään, kun oli niin pienet juhlat ja ai että mua nauratti.

Terassi kotoisammaksi

Myöhemmin päivän aikana sisutuskärpänen hieman puraisi ja aloitettiin Amalian kanssa sisustamaan terassia vähän nätimmäksi. Kukkia en ole saanut sinne hankittua vieläkään ja ehkä en amppareiden vuoksi hankikaan. Vaatehuoneesta löysimme pihalle sopivan kukkaruukun ja laitoimme siihen Ikeasta ostetun tekopelargonian. Lapset olivat aiemmin keränneet kauniin kimpun luonnonkukkia ja kukat pääsivät koristamaan takapihaa. Pöydäksi sopi passelisti sisältä vanha valkea tuoli. Pallovaloista tykkäisin kovasti myös ja syksyäkin ajatellen ne olisivat ihana tunnelmanluoja.

terassin sisustus

Illemmalla lapset vielä pyöräilivät ja maalasivat vesiväreillä ulkona. Mä raahasin tuolin kadulle ja katselin, kun molemmat laskivat pyörillä mäkeä alas.

Iltasuihkuun menimme jo ajoissa ja iltapalan jälkeen herkuttelimme vähän sipseillä ja karkeilla ja katselimme lastenohjelmia. Yöt olemme nukkuneet kolmisin vierekkäin ja lapset haluavat aina, että mä olen heidän keskellä ja voin kertoa, että pikkusen alkavat yöt olla kolmisin kuumia. Noh tänään Amalia palaa taas omaan sänkyyn ja mun viereen jää enää pikku Milo.

Johnny olikin aamuyöllä viiden aikaan laittanut viestiä, että nyt nukkumaan ja ihanaa, kun alkaa loma! Ihan parasta tätä on odotettu niin kovin!!

terassin sisustus

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (1)

Meillä terassin sisustus odotti monta vuotta muuton jälkeen. Periaatteessa siellä oli ”kaikki tarvittava” eli edellisestä kodista mukana muuttaneet ulkokalusteet: ruokapöytä ja tuolit. Ne olivat tukevat, kotimaiset ja ”ihan kivat”, mutta edellinen koti vaan oli niin eri tyylinen, ettei tämä ryhmä näyttänyt uuden kodin terassilla oikein miltään. En pitänyt siis näystä, mutta en myöskään raaskinut toimivia vaihtaa. Yksi siis ”saamatyomuuten” oli toetusti sekin, ettei sellaisia sopivia vaan tuntunut löytyvän mistään.

Hyvin suunniteltu olikin puoliksi tehty! Kun sitten vihdoin sain pyörän pyörimään, on meillä ollut viimeiset pari kesää niin ihana terassi, etten malta sieltä pois pysyä! Vanhat kalusteetkin löysivät uuden, paremman kodin, mikä tietysti lämmittää myös mieltä.

Hyvää siis kannatti odottaa. Voin olla kiitollinen, ettei tullut ostettua turhautumistaan mitään terassille mitään väliaikaista.
Myös terassilla kasvavat kasvit ovat pikku hiljaa löytyneet. Kesäkukat tuli yksi toisensa jälkeen testattua, mutta lopulta päädyin kukkien sijaan yrttiruukkuihin. Kaunista ja käytännöllistä!

Niin että se keskeneräisyyskin, kukkien tai mukden puuttuminen, voi välillä ruokkia sitä ”lopullista ideaa”, joka vasta on syntymässä. Sen syntymiseen voi mennä useampikin vuosi, mutta toisinaan on hyvä olla tyytymättä mihin tahansa ja odottaa sitkeästi sitä ihan oikeaa oivallusta.

1 vastaus

Meillä terassin sisustus odotti monta vuotta muuton jälkeen. Periaatteessa siellä oli ”kaikki tarvittava” eli edellisestä kodista mukana muuttaneet ulkokalusteet: ruokapöytä ja tuolit. Ne olivat tukevat, kotimaiset ja ”ihan kivat”, mutta edellinen koti vaan oli niin eri tyylinen, ettei tämä ryhmä näyttänyt uuden kodin terassilla oikein miltään. En pitänyt siis näystä, mutta en myöskään raaskinut toimivia vaihtaa. Yksi siis ”saamatyomuuten” oli toetusti sekin, ettei sellaisia sopivia vaan tuntunut löytyvän mistään.

Hyvin suunniteltu olikin puoliksi tehty! Kun sitten vihdoin sain pyörän pyörimään, on meillä ollut viimeiset pari kesää niin ihana terassi, etten malta sieltä pois pysyä! Vanhat kalusteetkin löysivät uuden, paremman kodin, mikä tietysti lämmittää myös mieltä.

Hyvää siis kannatti odottaa. Voin olla kiitollinen, ettei tullut ostettua turhautumistaan mitään terassille mitään väliaikaista.
Myös terassilla kasvavat kasvit ovat pikku hiljaa löytyneet. Kesäkukat tuli yksi toisensa jälkeen testattua, mutta lopulta päädyin kukkien sijaan yrttiruukkuihin. Kaunista ja käytännöllistä!

Niin että se keskeneräisyyskin, kukkien tai mukden puuttuminen, voi välillä ruokkia sitä ”lopullista ideaa”, joka vasta on syntymässä. Sen syntymiseen voi mennä useampikin vuosi, mutta toisinaan on hyvä olla tyytymättä mihin tahansa ja odottaa sitkeästi sitä ihan oikeaa oivallusta.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sydän vähän kallellaan
Tervetuloa lukemaan blogia arjen iloista ja suruista. Blogia kirjoittaa reilu kolmekymppinen 6 vuotiaan Amalian ja 3 vuotiaan Milon äiti. Perheeseen odotetaan kolmatta lasta, pientä syysvauvaa! Blogissa on paljon juttua lapsista ja äitiydestä. Mukana myös omakotitalon sisustamista ja ruokajuttuja! Voit laittaa halutessasi sähköpostia osoitteeseen: amalianharvinainen@suomi24.fi

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: