Yleinen 10.4.2016
TEKSTI Johanna

Toivepostaus parisuhteesta, kun vauvavuosi on todella raskas

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Äiti ja lapset

Amalia ja äiti

Olemme olleet Johnnyn kanssa yhdessä 13 vuotta. Näiden vuosien aikana olemme kokeneet paljon, niin hyviä asioita kuin suuria vastoinkäymisiä enkä usko, että on mitään mikä liittomme tulisi hajottamaan. Naimisissa olemme olleet pian 3 vuotta ja suhteessamme on kaikki hyvin. Olen onnellinen Johnnyn kanssa, vaikka usein mieheni saa hermoni äärirajoille ja usein räjähtämäänkin. Johnny tuntee minut läpikotaisin ja osaa rakastaa minua virheistä huolimatta. Johnny tasapainoittaa minua emmekä me yhdessä olisikaan ellei Johnny olisi näin rauhallinen.

Lasten saannin jälkeen parisuhdeaika on ollut vähäistä eikä Milo ole ollut vielä yöhoidossa kertaakaan. Johnny kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa siis sillä tavalla, että lapset olisivat jossain hoidossa ja me olisimme ihan kahdestaan. Johnny kuitenkin tietää sen ettei Milo ole vielä valmis yökylään, mutta ehkä jo kesällä voimme ottaa jonkin kivan irtioton arjesta ja lapsista ihan kaksin puolisoina.

Imetän Miloa edelleen, mutta olen irtautunut pojasta paljon. Milo tykkää jäädä isänsä ja siskonsa kanssa kaksin eikä itke perääni jos lähden omille menoilleni. Väsähdin aika kovasti lopetettuani yöimetyksen ja nyt olen yrittänyt hoitaa itseäni ottamalla enemmän omaa aikaa. Ystävien kanssa syömätapaamisia, kauppareissuja sekä shoppailureissuja ihan itsekseen. Olen aloittamassa myös mindfulness kurssin parin viikon päästä ja odotan tätä jo ihan hirmuisesti.

Johnny saa omaa rauhaa työmatkoilla, töissä sekä harrastusten parissa. Johnny käy pelaamassa siskoni miehen kanssa sulkapalloa kerran viikossa ja lisäksi Johnny pelaa sählyä kuntoilumielessä. Ystäviä Johnny näkee silloin tällöin ja kesäillan kalastusreissuja mies odottaa kuin kuuta nousevaa.

Yhteistä aikaa meillä on joka ilta lasten käytyä yöpuulle ja nyt täällä uudessa kodissa olemme viettäneet paljon iltoja yhteisen lempparisarjan parissa.

Meidän suhde ei ole pelkkää siirappista höttöä ja lapsista johtuvan väsymyksen ja pinnankireyden puran aina mieheeni. Johnnykin kiristelee toisinaan hampaita lasten kanssa, mutta enemmän vaimonsa kanssa. On kurjaa, kun oma käytös rakastamaa ihmistä kohtaan on välillä aivan ala-arvoista ja usein lastenkin kanssa tulee hermoiltua ihan turhaan. Tämä on kuitenkin elämää ja yritän juurikin tämän mindfulness kurssin avulla saada helpotusta ja apua omaan käyttäytymiseen.

Amalia ja äitiVälillä tuntuu, että voimat loppuvat 😉

Enemmän elämässä on kuitenkin niitä ihania ja hyviä hetkiä. Elämä ja parisuhde on tasapainossa ja iloista sekä hyvää elämää saamme viettää. Meidän suhteen vahvuus on se, että puhumme kaikista asioista emmekä jätä kurjia asioita mieliin pyörimään, vaan sanomme ne ääneen. Me myös vietämme sitä aikaa yhdessä ja rakastamme paljon samoja asioita. Lapsien kanssa olemme avoimia, hassuttelemme paljon ja kerromme lapsille monta kertaa päivässä miten ihania ja rakkaita he meille ovat tai no äiti kertoo isi ei ehkä ihan niin montaa kertaa päivässä, mutta näyttää rakkauttaan kuitenkin lapsiaan kohtaan joka hetki.

Äiti ja lapset

Äiti ja lapset

Amalia ja isi

Tottahan se raskas vauvavuosi ja pikkulapsiaika muuttaa elämää paljonkin ja parisuhdetta on muistettava vaalia. Onneksi me molemmat Johnnyn kanssa haluamme tehdä suhteemme eteen töitä ja perhe-elämä on molemmille todella tärkeää. Meillä on elämässä samanlaiset arvot ja molemmille lapset ja perhe ovat kaikki kaikessa. Pikkuhiljaa tämä äiti on oppinut pyytämään apua ja ottanut omia hetkiä enemmän ja se on tuntunut hyvältä. On tärkeää muistaa rakastaa myös itseään.

Hääkuva

Leppoisaa iltaa murut

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (24)

Kuulostaa raskaalta 🙁 Tsemppiä sinne myös <3




0
1 vastaus

Mua hymyilytti tämä kovasti. Voisin nimittäin hyvin kuvitella kirjoittavani melkein täysin samalla tavalla omasta parisuhteestani. 😀 Teillä on vain vuosia yhdessä muutama enemmän, mutta naimissa me ollaan oltu kohta jo viisi vuotta ja mukavasti menee täälläkin! 🙂 Ihana kirjoitus! Kaikkea hyvää teille <3




0
1 vastaus

Ihana Suwi kiitos <3 Kaikkea hyvää teille myös <3 <3




0
1 vastaus

Olette ihana pari ja ihania vanhempia <3 pitäkää toisistanne kiinni 🙂 kaikkea hyvää teille!




0
1 vastaus

Kiitos krista ja kyllä pidetään aivan varmasti <3 <3 Kaikkea hyvää sinne myös <3




0
1 vastaus

Kivaa, että on muitakin ”nuoria” 🙂 vanhempia, jotka arvostavat perhettään, ja avioliittoaan ja tekevät kaikkensa pysyäkseen perheenä. Ollaan siis ite suht samanikäisiä kuin te ja aikalailla yhtä kauan yhdessä oltu. Aina miehen kanssa surkutellaan niitä pikkupoikia ja -tyttöjä, jotka ei saa herätä joka aamu äitin ja isin kanssa samasta talosta. Meidän poika ainakin kuolisi ikävään, jos saisi nähdä esim. isäänsä vain viikonloppuisin. No meni vähän nyt sivupoluille, mutta respect siis sinne päin!

P.s Mikä on tuo teidän lempisarja? 🙂

Terkuin Lilja




0
1 vastaus

Todella asiaton kommentti,että surkuttelette lapsia, joilla on kaksi kotia. Kyllä se on parempi kuin riitelevät ja onnettomat vanhemmat.




0
1 vastaus

Surkuttelette? Aika asiaton kommentti minunkin mielestäni. Tuo on juurikin vähintä mitä saattaa toivoa, että ihmiset surkuttelisivat ja säälisivät lapsia, joilla on kaksi kotia. Itsekin avioeroperheestä lähtöisin olevana voin todellakin sanoa, että minua/minunlaisia ei tarvitse todellakaan surkutella. Osittain järkyttävää, että sinunlaisia ihmisiä vielä tänäkin päivänä tällä tavoin ajattelee. Ja kyllä, ydinperhe on ihana asia ja ajatus, mutta tiedoksi vaan sinulle Lilja, että ei kannata lapsia leimata reppanoiksi, mikäli avioeroperheessä elävät. Ihan yhtä onnellisia lapsia avioeroperheissäkin elää, se on ihan vaan kiinni rakastavista vanhemmista. Että tämä vain tiedoksi sinulle ja miehellesi, jotta jatkossa ette laukoisi tällaisia loukkaavia/satuttavia kommentteja. Käsittämättömän ajattelematon kommentti kaikkineensa. Huh.

Mutta hyvää ja aurinkoista kevättä ihanalle blogin pitäjälle ja perheellesi<3




0
1 vastaus

Kiitos Marja ja samoin sinne myös <3




0
1 vastaus

Lilja hyvä!
Voit sitten miehesi kanssa surkutella minua ja poikaani. Itse olen avioerolapsi ja poikani myös. Hyvin ollaan pärjätty elämässä, vaikka on ollut ”vain” kaksi kotia. Minä puolestaan säälin sinua, ettet sinä ole saanut kokea moista, olisi tehnyt kaltaisellesi surkuttajalle hyvää??

Johannalle toivotan ihanaa kevättä❤️




0
1 vastaus

Hyvää kevättä myös sinne Anna <3




0
1 vastaus

Anteeksi, kun vastaus tulee näin myöhään, mutta sarjan nimi on Orange Is the New Black! Se on ihan huippu, mutta ei sovi kaikille 😉




0
1 vastaus

Kyllä se valvominen jälkensä jättää. Olen vain onnellinen siitä, että huomasi oman parisuhteen olevan niin vahva, että se kesti haastavan vauvavuoden, 1 v 4 kk ilman kokonaisia yöunia ja hometalo-oikeudenkäynnin. Sympatiat sinne teille, voimia ja jaksamista!




0
1 vastaus

Kuulostaa raskaalta 🙁 Tsemppiä sinne myös <3




0
1 vastaus

Amalia on todella kaunis tyttö! Aivan ihana <3




0
1 vastaus

Voi että kiitos <3




0
1 vastaus

Se koira älähtää, kehen kalikka kalahtaa.. eli taisi olla totuuden siemen tuossa Liljan kommentissa, kun noin kärkkäästi tullaan ojentamaan.




0
1 vastaus

Avioeroperheestä lähtöisin ja/tai itse eron kokeneet eivät nyt näe täällä metsää puilta. Jokaikisen eronneen ihmisen ei tarvitse tulla hehkuttamaan hyvyyttään/paremmuuttaan. Kyse nähdäkseni oli vain siitä faktasta, että pienen ja isommankin lapsen on mukavampi herätä koko perheensä parissa. Se tuskin on mitenkään teidänkään käsittämättömissä oleva asia? Ja kommenttienne laatua voisitte pohtia myös hieman. On eri asia ilmaista mielipiteensä, kuten Lilja teki, kuin hyökätä kimppuun pätemällä vain omalla kokemuksella, vailla mitään faktapohjaa. Avioerolapsista ja ydinperhelapsista löytyy kyllä paljonkin tutkimustietoa. Joihin teidänkin -huutelijat- kannattaisi perehtyä. Lisäksi kiinnititte huomion nyt täysin epäolennaiseen. Liljahan kommentoi blogin pitäjälle kannustavalla viestillä eikä olisi ansainnut teidän ryöpytystänne. Mutta selkeästi avioero on jättänyt jälkensä teihin.




0
1 vastaus

Ei minuun ole ainakaan ero jättänyt minkäänlaisia jälkiä, itse kun lähdin?




0
1 vastaus

Olen täysin samaa mieltä!! Tutkimukset osoittavat -harmi vain- että eronneiden vanhempien lapset masentuvat ja menettävät elämänsä hallinnan muita ehjien perheiden lapsia enemmän. Tämä on vain totuus, eikä sitä voi paeta.

Johannalle ja perheelle ihanaa, aurinkoista kevättä <3




0
1 vastaus

Samoin sinne sinulle donna ihanaa ja aurinkoista kevättä <3




0
1 vastaus

Ihana lukea, että teilläkin on vahva liitto. Jos sua tai muita kiinnnostaa, niin täällä on mun vinkit kestävään parisuhteeseen läpi rankkojen lapsivuosien: http://heimeillavalvotaan.blogspot.com/2015/05/kymmenen-parisuhdevuoden-opit.html

Ihanaa kevättä <3




0
1 vastaus

Ihana, kun linkkasit tämän! <3 Ihan mahtavat vinkit ja niin paikkansa pitävät <3
Ihanaa kevättä myös teidän perheelle! <3




0
1 vastaus

Olette ihania koko perhe 🙂 <3
Me ollaan oltu 10v. yhdessä ja itsekin tulee purettua huonoa oloa toiseen ja siitä jää kyllä tosi ikävä mieli. Kerro sitten, jos se mindfulness tuo helppiä!




0
1 vastaus

Voi kiitos Satsa <3 <3 Huomenna alkaa kurssi, odotan innolla vaikka vähän jännittääkin! Ja kerron varmasti kurssista lisää! Kiitos kun kommentoit <3




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sydän vähän kallellaan
Tervetuloa lukemaan blogia arjen iloista ja suruista. Blogia kirjoittaa reilu kolmekymppinen 6 vuotiaan Amalian ja 3 vuotiaan Milon äiti. Perheeseen odotetaan kolmatta lasta, pientä syysvauvaa! Blogissa on paljon juttua lapsista ja äitiydestä. Mukana myös omakotitalon sisustamista ja ruokajuttuja! Voit laittaa halutessasi sähköpostia osoitteeseen: amalianharvinainen@suomi24.fi

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: