Yleinen 5.4.2017

Valeraskaus.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Piinapäivät. Sillä nimellä minä kutsuisin näitä päiviä, jotka ovat ovulaation ja seuraavan kierron välissä. Piinapäivinä mieli pyörii hyvin paljon toivotun raskauden ympärillä.

Piinapäivinä jokainen pieni vihlaisu on merkki raskaudesta. Ruokahaluttomuus, väsymys ja turvotus. Kaikki yhtälailla epävarman varmoja merkkejä siitä että raskaana taas ollaan. Piinapäivinä sitä usein miettii että onko nämä oireet edes oikeasti olemassa vai kuvittelenko vain. Sama ilmiö kuin sairauden diagnoosia googletellessa: kun luet tietyn sairauden oireet, sinulle ilmestyy ne heti.

Ensimmäisen vahinkoraskauden kohdalla minulle ei ollut raskausoireita ennen plussaa. Tai olihan niitä, mutta tajusin ne oireiksi vasta toisessa raskaudessa kun osasin yhdistää oireet raskauteen. Ja nyt, nyt minä kuulostelen, etsin ja kuvittelen niitä oireita itselleni koko ajan. Hemmetin piinapäivät.

Ei ole montaa päivää enää jäjellä kunnes selviää onko nämä oireet valeraskautta vai ihan oikeaa raskautta. Piinallisen pitkät päivät jäljellä, joiden aikana varmasti ilmestyy vielä lisää mitä varmempia oireita raskaudesta. Vaikka ne kuukautiset sitten sieltä vielä alkaisivatkin.

Eilen illalla alavatsani oli kuin jalkapallo. Tino katsoi minua hetken ja kysyi miksi kävelen vatsa pystyssä kuin raskaana oleva. Kulta ei, en kävele. Tälläinen se on ihan itsellään. Tinon ilme olisi ollut valokuvan arvoinen. Mutta tiedättekö, ”satavarmasta” alkuraskauden turvotuksesta huolimatta en uskalla toivoa että kyse olisi jostain muusta kuin huonoista valinnoista ruokapöydässä. Minä kun turpoan jo pelkästä katseesta hiilareita kohti.

Voi että miten toivonkaan että nämä olisivat oikeasti niitä oireita eikä ”oireita”. Mutta tunnin tarkan ovulaation bongaamisen ja sen hyvän hyödyntämisenkin jälkeen uskon enemmän tieteeseen kuin tuuriin. Vain n 20-25% mahdollisuus onnistuneeseen raskauteen hedelmöittymisestä huolimatta, muistan lukeneeni. Ja tuo prosentti tuntuu todella pieneltä,varsinkin näinä piinapäivinä.

Tieteen, tilastojen ja tilastopoikkavuuksien lisäksi tarvitaan aimoannos myös sitä tuuria.

Olisipa meillä käynyt tuuri.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

kiitos näin jälkikäteen <3 toivottavasti sielläkin saaatiin plussa ! <3




0
1 vastaus

Ei saa stressata, kyllä se aika joskus vielä koittaa. ❤




0
1 vastaus

<3




0
1 vastaus

Onpas mielenkiintoista lukea, kun sie kirjoitat niin avoimesti näistä jutuista 🙂 Itsellä on jotenkin niin pinttynyt se asenne, että ”kellä onni on niin se onnen kätkeköön” vai miten se menee 😀 Turhaa suomalaisuutta.




0
1 vastaus

<3 kiitos ! Minäkin ennen, mutta olen niin suupaltti että en osaa olla hiljaa näistäkään asioista :D ja tämä kirjoittaminen on niiiin terapeuttista puuhaa!




0
1 vastaus

OOo, toivotaan!! :p




0
1 vastaus

<3




0
1 vastaus

Feel u ! Meilläkin piinailtiin, menkat tuli ja oireet silti jatkuu ? kai sitä jotenkin toivoo että negatiivinen testi ois väärässä tai viallinen, kun edelleen on aamupahoinvointia ja närästystä.




0
1 vastaus

<3 toivotaan !




0
1 vastaus

Täällä eletään myös piinapäiviä. Vahva tunne kuitenkin että sieltä ne menkat taas tulevat. Turhauttavaa, mutta stressaaminen ei auta asiaan. Jospa se odotus joku päivä palkitaan ☺️ Tsemppiä sinne piinapäiviin ?




0
1 vastaus

kiitos näin jälkikäteen <3 toivottavasti sielläkin saaatiin plussa ! <3




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävänimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 24-vuotias kolmen prinsessan äiti. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Huomenta❤ Mittari näyttää -19...Me pysytään sisällä😂👌 #goodmorning#babyitscoldoutside#babygirl#babystyle

tehtavanimikkeenablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: