Yleinen 22.7.2017

Joskus on rankkaa olla taapero…

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Tai oikeastaan melkein aina. Minun piti tulla kirjoittamaan teille 10+1 syytä joista taaperoni on suuttunut, mutta ei kymmenen riitä mihinkään. Paremmin olisi voinut kirjoittaa 10+1 syytä joista taaperoni EI ole suuttunut, ja siitä kirjoituksesta olisi aiheet loppuneet kesken. Voihan uhma, koska sinä loput?

Ei varmasti ihan hetkeen, koska perheestä löytyy myös neljävuotias uhmailija. Lottovoitto, jos vielä pieninkin ehtii mukaan remmiin ja meillä on kahden vuoden päästä kolme uhmaa talossa!

Onhan tuo myös ihan äärettömän suloista, kun koko maailma on välillä kaksivuotiasta vastaan. Mutta joskus, joskus meinaa usko tähän touhuun loppua. Uusimpana keksintönä meidän perheessä on syliin just nyt heti toiminto. Syliin on päästävä, juuri sillä punaisella sekunnilla kun huomaa, että äidillä on kädet täynnä tavaraa tai hommia. Ruuanlaittoa, tiskausta, kauppakassien kantamista…Jumalaton huuto, se siitä sitten seuraa.

Joskus on rankkaa olla taapero. Tai oikeastaan suurimman osan päivästä. Onhan tämä uhmakas niin älyttömän aurinkoinenkin persoona, mutta mielialat vaihtelee (kuulemma tavallista erityisesti meillä naisilla, mitään en myönnä..) sadasosasekunneissa laidasta toiseen. Ja sitten huudetaan, sydäntä raastavasti ja mahdollisimman dramaattisesti. Ja heti, jos tahtonsa sattuu saamaan läpi loppuu huuto kuin seinään. Tietenkin. Kun maailma toimii taaperon tahdon lailla, on maailmassa myös rauha.

Eilen meni hermot, kun äiti ei voinut kantaa autolta kotiin. Typerät kauppakassit. Siinä me sitten hetki seistiin ja kiukuteltiin. Vähän ehkä molemmat…Kun meno hieman rauhoittui ja tappavat katseet minua kohti loppuivat kävelin ottamaan taaperoa kädestä kiinni ja sanoin; mennäänkö rakas kotiin? Hän nousi, tarrasi kädestäni kiinni ja hivenen nyyhkyttäen totesi joo, minä lauhottusin äiti.

Niin rakas. Niin suloinen. Niin vahvatahtoinen ja tomera. Voihan matami, kenen lie luonteen olet perinyt…

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (2)

Feelyou, monesti saa laskea sataan tai tuhanteen kun toinen tai oikeastaan molemmat kiukuttelee ja omst hormonit heittää häränpyllyä 😀




0
1 vastaus

Voi, ihan kun olisit kirjoittanut meidän juuri 2-vuotta täyttäneestä neidistä 😀 Olen monesti kirjoituksiasi lukiessa miettinyt, että kylläpä nämä meidän neidit vaikuttavat samanlaisilta.
Meille on tulossa toinen lapsi alkuvuodesta ja ”innolla” odotan miten tämä uhma räjähtää käsiin vauvan syntymän myötä. Toistaiseksi tyttö rakastaa vauvoja, mutta mielipide saattaa muuttua kun se vauva on kokoajan paikalla.
Melkoinen yhdistelmä muuten tämä raskaana oleva äiti ja uhmakas lapsi, itse ainakin kiukustun näiden ihanien hormonien myötä todella helposti ja saan purra jatkuvasti hammasta yhteen pysyäkseni rauhallisena.




0
1 vastaus

Feelyou, monesti saa laskea sataan tai tuhanteen kun toinen tai oikeastaan molemmat kiukuttelee ja omst hormonit heittää häränpyllyä 😀




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Tekemistä metsään! Piirrä kuvia kasveista, eläimistä ja asioista joita metsästä löytyy! Sitten rasti päälle, kun asia on löydetty. Voi kilpailla tai tehdä vaikkapa bingon. Oli meidän metsäretkellä hitti, vaikka tytöt ekaksi luuli piirtämääni käpyä kakkakasaksi🤣 #lastenkanssa#diypeli#luonto#metsä#opitaanyhdessäuutta#tekemistälapsille#lapsiperhe

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: