Yleinen 24.7.2017

Kahden tytön äiti ei toivo kolmannesta poikaa. (+ARVONTA!)

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kun me kerroimme kolmannen lapsen haaveestamme alkuvuodesta, sain pari kertaa vastaukseksi;

Ai te haluatte pojan vielä!

Miehesi haluaisi pojan?

Hienoa, kyllä te sen yhden pojan tarvitsette!

Hieman naureskellen mietin että ei, kyllä me halutaan lapsi. Sukupuolella ei väliä. Jos pojan haluaisimme, voi olla että joutuisimme kymmennen lapsen jälkeen luovuttamaan. Vaikka meidän perheessä on kaksi tyttöä, minä en toivo kolmannesta lapsestamme poikaa.

Itseasiassa tytön kanssa pääsisimme helpommalla. Kaapit pursuaa tyttöjen vanhoja vaatteita, jotka kieltämättä ovat aika pinkkejä. Vaikka nykypäivänä on enemmän kuin okei pukea poika pinkkiin, niin tuskinpa kuitenkaan niin tekisimme. Niin kauan siis, kun saamme itse lapsemme vaatteet päättää. Kahden tytön äitinä en osaa kuvitella itseäni pojan äitinä. Kaikki vauvamuistot, opitut asiat ja mielikuvat liittyvät aina tyttövauvaan. En osaa mielessäni rakentaa mielikuvaa siitä, että joulukuinen olisikin poika. Poika olisi kivaa vaihtelua, tyttö taas helppo, tuttu sekä turvallinen.

Minulle on ihan sama oikeasti kumpi se on, kunhan vauva olisi terve. Joku kommentoi blogiini hetki sitten että tuo on tyhmä sanonta, kun ei ne kaikki ole terveitä. En koe silti yhtään, että olisi väärin toivoa tervettä lasta. Kukapa ei toivoisi? Jos lapsi ei ole terve, ei se rakkautta vähennä tai tee hänestä yhtään vähempiarvoista. Mutta ei nyt kukaan lähtökohtaisesti toivo lapselleen esimerkiksi sydänvikaa tai kehitysvammaa.

Meidän perheen isäntä taitaa kuitenkin toivoa hitusen enemmän poikaa. Hän on sanonut miten mukavaa olisi ostella autoja ja niitä ”poikien juttuja” jollekkin. Vaikka nykypäivänä ei enää erotella tyttöjen ja poikien vaatteita tai leluja, niin meidän perheessä asuu tällä hetkellä kaksi aika stereotyyppistä prinsessaa. Jostain syystä ne mekot ja barbiet on se juttu, ja junaradan ja autot sisältävä lelulaatikko on se, jonka päällä on suurin pölykerros.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sukupuolta saa toivoa. Siihen saa myös pettyä, jos toivottu sukupuoli ei käy toteen. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Koska uskallan kuitenkin väittää, että kun se lapsi on ensi kertaa siinä sylissä niin on aivan sama onko haarovälissä pimppa vai pippeli. Se lapsi on silti niin uskomattoman rakas, sukupuolesta riippumatta.

Kuvan rusettiturbaanit saatu näkyvyyttä vastaan, Höpö Design

PSSSSTT! Instagramissa olisi käynnissä arvonta, jossa voit voittaa itsellesi tai lapsellesi ihanan Höpö Design rusettiturbaanin omavalintaisella kuosilla! 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (13)

ihan samaa toivon, kunhan saan pienokaisen syliin <3




0
1 vastaus

Itse synnyin kolmantena tyttönä perheeseen. Äitini on kertonut jälkikäteen minulle, kuinka mauttomasti muut ihmiset olivat suhtautuneet kolmannen tytön odottamiseen. Eräs oli muun muassa maininnut, että harvinainen sukunimemme jää nyt sitten kolmannen tytön takia historiaan. Naisethan avioituessaan vaihtavat ehdoitta oman nimensä miehen nimeen. Toinen sanoi pikkusiskon tulon varmasti harmittavan isompia siskoja puhumattakaan isästä, joka ei nyt ikinä sitten pääse ostelemaan autoja ja sinisiä potkupukuja. Äidin myös raskaana oleva puolituttu sanoi olevansa onnellinen, ettei ole minun äitini asemassa. Hänellä oli jo yksi tyttö ja ”onneksi” nyt poika masussa.
Lisäksi vanhempiani oltiin kehotettu hankkimaan nyt sitten vielä neljäs lapsi, jos vaikka sillon tärppäisi ja tulisi poika – vaikka kauan toivottu kolmas oli vasta tulossa!
Tällaista oli siis 90-luvulla. Luulin asioiden kääntyneen positiivisempaan suuntaan, mutta ilmeisesti vieläkin ihmiset kokevat tyttölapset ja varsinkin useammat sellaiset jotenkin poikia huonompana vaihtoehtona. Harmi.




0
1 vastaus

apua miten töykeitä ihmiset ovat olleet 😮 ja saman huomannut, jokainen perhe tuntuu ”tarvitsevan” sitä poikalasta ollaakseen täydellinen joidenkin ihmisten mieletstä :/




0
1 vastaus

Mulla on yksi poika ja kyllä mä koko ajan ajattelen että tää toinenkin on poika, vaikka sukupuoli saadaan tietoon vasta muutaman viikon päästä. Jotenkin sitä ei edes osaa ajatella meille mekkoja ja nukkeja, tuo pieni mies kun on täysin autoäijä! Parkkiksella pysätään katsomaan erikoisemmat autot. Mies se taitaa tyttöä toivoa kylläkim 🙂 mutta kuten sanoit; kunhan olisi terve, se se tärkein on.




0
1 vastaus

mulla ihan samat fiilikset, mutta tytöistä 😀 autot ja rekkajutut tuntuu vieraalta ajatukselt tällä hetkellä vaikka eiköhän nekin sitten nopeasti opi 😉




0
1 vastaus

Hyvä kirjoitus! Erityisesti loukkaa nyt, kun meillä on jo neljä tyttöä ja taas tyttö tulossa. Edellinen lapsi oli vaikeasti vammainen ja raskaus päättyi hieman ennen puolta väliä. Niin jotenkin tuntuu erityisen pahalta, kun ihmiset kommentoi, että vieläkö yritätte poikaa. Tai nauravat kun kuulevat, että taas on tulossa tyttö. Ei, ei todella yritetä poikaa! Itseasiassa aina ennen toivoin tyttöä mutta kyllä nyt suurin toive nimenomaan on että sais syliin terveen lapsen!




0
1 vastaus

oletvahva, olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan <3 tuossa tilanteessa ihmisten sanat varmasti tuntuvat aivan kamalilta :/




0
1 vastaus

Mä kuulin ihan samoja kommentteja kun kerrottiin kolmannesta odotuksesta. Jotkut jopa avoimesti toivoivat meidän puolesta meille tyttöä, kun onhan niitä poikia jo kaksi. Ja monesti sain oikoa sitä ajatusta, että hommaan olisi nyt ryhdytty vain tyttötoiveissa. Ehei, halusin kolmannen lapsen, piste!

Ja mäkin kävin noi aivan samat asiat läpi. Kahden pojan äitinä näin itseni vain poikien äitinä ja myönsin usein ääneen, että vaikka tyttö olisi ”kivaa vaihtelua” koen myöskin pääseväni helpommalla jos kolmaskin on poika.




0
1 vastaus

ihanaa etten ole ainut ! 🙂




0
1 vastaus

Toivoin aina itselleni tyttöä, sain kaksi poikaa.
Kolmatta odottaessani olisin halunnut kolmannenkin pojan
– jo ihan vain siksi, että ympäristö niin kovasti sitä tyttöä odotti. Samoin myös tuo, mitä sanoit leluista, vaatteista ja tuttuudesta saivat toivomaan poikaa. Kun jo oli niitä haalareita ja polkupyöriä…
Syntyi tyttö, ihana, tottakai.
Mutta erilainen.




0
1 vastaus

<3




0
1 vastaus

Minä toivon tyttöä joulukuusta syntyvästä lapsesta – olisi ihanaa, että meillä olisi sitten kaksi tyttöä. Toivoin tyttöä myös esikoisesta ja sehän sieltä myös tuli. En kuitenkaan ole pettynyt, vaikka poika tulisi (sen sijaan tuleva isosisko voi olla pettynyt) – pääasia, että saan pienokaisen joulukuussa syliini.




0
1 vastaus

ihan samaa toivon, kunhan saan pienokaisen syliin <3




0
1 vastaus

Meillä ihmeteltiin miksi kolmas lapsi, kun ennestään oli jo tyttö ja poika. Lapsille on suuri rikkaus, kun kotoa löytyy sekä tyttöjen että poikien leluja. Kaikki leikkivät kaikilla leluilla. Tuskin sitä tulisi pojalle nukenvaunuja ostettua tai tytölle autoratoja.




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • 😱❤ jollain on vähän kiire😱 ei vielä!!! #mybaby#5monthsold#jouluvauva2017#decemberbaby#moomin#home#koti

tehtavanimikkeenablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: