Yleinen 22.9.2017

Lapseni, nuo niin vähään tyytyväiset olennot.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Vau, miten upea! Niin hieno! En ole ikinä nähnyt noin hienoa leikkisateenvarjoa! Huusivat lapseni tänään kilpaa, kun askartelin minuutissa heille sateenvarjot kahdesta pillistä, teipistä sekä kertakäyttölautasesta. Töihin oli päästävä ja koira pissatettava, mutta kun bussipysäkillä satoi vettä. Eikä äiti antanut oikeita teräviä sateenvarjoja leikkiin. Jotainhan oli siis keksittävä ettei kaksi Elsaa kastuisi läpimäriksi.

Silmät kiiluen ja ilosta hyppien kaksi pientä pörrötukkaa istahtivat viltin päälle sohvalle katsomaan Pikku Kakkosta. Spesiaalin siitä hetkestä teki se, että sylissä oli lautasellinen porkkanaa sekä ruisleipää. Sai samalla rauhoittua telkkarin ääreen lempiohjelmien pariin ja täyttää mahan hyvällä, maailman yksinkertaisimmalla välipalalla. Jälkiruoaksi äiti lupais vielä omenaa, vau.

Oliko sinulla Elvira tänään kiva päivä? Oli, tein hienon piirrustuksen ja sinä teit meille ne upeat sateenvarjot. Se oli kivaa. On myös kivaa, kun huomenna sinä ja isi olette kotona ja ollaan kaikki kotona yhdessä. Voidaan vaikka katsoa Frozen ja pelata sitä eläinpeliä. Jooko äiti?

Jos jotain haluaisin oppia lapsiltani, niin tuo elämän pienistä iloista nauttimisen taidon. Hyvin useasti mietin, että missä kohtaa me aikuiset tullaan tylsiksi ja unohdamme arjen pienet ilot? Milloin vesisade muuttuu seikkailun sijaan kiusaksi ja milloin vesilätäköt aletaan kiertämään niissä hyppimisen sijaan? Milloin lastenhojelmista tulee ärsyttäviä ja porkkanasta sekä ruisleivästä arkista? Milloin minä olen kasvanut aikuiseksi? Useimmiten vähän tylsäksi sellaiseksi. 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (4)

Niinpä, näin se menee<3




0
1 vastaus

Mä olin tänään tosi onnellinen mun lasten kanssa. Ja kas kummaa, mitä tyytyväisempi itse olin, sitä kitkattomammin kaikki kävi.




0
1 vastaus

Niinpä, näin se menee<3




0
1 vastaus

Ihana postaus Laura!




0
1 vastaus

Kiitos<3




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • K E S Ä ! ❤ ja ruoka...❤ #happiness#foodlover

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: