Yleinen 1.10.2017

30. Raskausviikko: Se työura olikin sitten taas siinä…

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Raskausviikko: 29+1

Vauva: Painaa n. 1300 grammaa. Hänelle on kehittynyt muisti. Pää ei ole enää suhteettoman iso muuhun kehoon verrattuna. Peruna majailee edelleen perätilassa vahvasti. Liikkeet ovat vaihtuneet selkeistä tökkäyksistä sellaiseksi möyryämiseksi. Taitaa tila käydä ahtaaksi!

Oireet: Supistuksia, tietenkin. Närästys. Pientä turvotusta on taas havaittavissa.

Mielihalut: Kurkkupastillit, piimä ja suklaamurot.

Päällimmäiset ajatukset raskaudesta: Kävin perjantaina neuvolalääkärillä ja niin siinä kävi, että äitiyslomaan saakka sairaslomaa pamahti. Samaan aikaan helpotus ja pettymys. Tämä makoilu ja lepäily kyllästyttää, mutta ihan kiva ettei alvariinsa tarvitse lääkärissä käydä ja työpaikalla voidaan etsiä pitkäaikaista sijaista kun en ole enää takaisin tulossa.

11 viikkoa laskettuun. Niin paljon, mutta kuitenkin niin vähän. Aika tuntuu matelevan kun fyysinen vointi on aika huono supitusten takia ja täytyy ottaa rauhallisesti. Olo on muutenkin jo tosi iso ja kömpelö ja vielä mahdollisesti 13 viikkoa tässä kasvetaan kokoa.

Vaikka fyysinen vointi on välillä vähän kurja sekä turhauttava, niin pakko sanoa että henkinen puoli voi todella hyvin. Tarkoitan siis hormonihulluuksia, niitä ei tämän raskauden aikana ole juurikaan ollut. Olo on ollut läpi raskauden hyvin seesteinen. Tosin en tiedä onko tuo parempi puoliskoni asiasta ihan samaa mieltä, mutta oma fiilis on tärkein eikö vain. Heh hee..

Synnytys on pyörinyt viime aikoina paljon mielessä ja jostain syystä pelkää todella paljon jos joudunkin sektioon jostain syystä. Haluaisin niin kovasti vielä kokea kerran synnytyksen. Kaikesta kivusta huolimatta kaksi synnytystä ovat elämäni arvokkaimpia ja parhaimpia kokemuksia. Jännitän myös hieman vauvan suurta kokoa, varsinkin jos menee kovastikkin yliaikaiseksi. Täytyy ensi kerralla neuvolasta kysyä mahdollisuutta kokoarvioon oman mielenrauhani takia, jos sf mitta huitelee edelleen ties missä. Se edellinen 4230 grammaa vain muutaman päivän yliaikaisena tuntui jo ihan tarpeeksi isolta.

8 viikkoa siihen että vauva on täysikainen!

Uskomatonta!

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (8)

kiitos !<3 🙂 joo minäkin pistän miehen sitten shoppailemaan jos tarve vaatii 😉

1 vastaus

Tsemppiä! Voihan se olla että tää kolmonen syntyykin jo etuajassa, itellä semmonen kutina kun suppareitaki jo nyt niin paljo. Vaikka ei sitä tiiä, saattaa se silti pysyä sielä masussa loppuun saakka! 🙂

1 vastaus

kiitos <3 mä olen jotenkin varma että kohtalon ivaa, ja yliajalle mennään varmasti 😀

1 vastaus

Minullakin sf-mitta huitelee yläkäyrällä tai hieman sen yläpuolella, mutta sama juttu oli edellisessäkin raskaudessa, jossa vauva syntyi 3,1kg painoisena. Tässäkin raskaudessa vauvan koko vastasi rakenneultrassa viikkoa pienempää, joten tuskin tälläkään kertaa sf-mitta kertoo vauvan koosta yhtään mitään 😀

1 vastaus

mulla taas viime kerralla sf mitta oli yläkäyrillä, ja tyttö olikin 4230 ! Nyt vielä enemmän ylhäällä tuo käyrä.. 😀 ensimmäinen raskaus meni keskikäyrällä ja vauva olikin 3530 ! 🙂

1 vastaus

Voimia loppumetreille! 🙂 Piti alkaa kommentoimaan, että itselläkin lapset olleet yli nelikiloisia, ensimmäinen meni kaksi viikkoa yli 4220g, toinen syntyi pari päivää ENNEN laskettua aikaa ja oli jo 4360g, kolmas taas käynnistettiin KAKSI VIIKKOA ETUKÄTEEN ja painoi 4905g 😀 Mutta helposti ovat kaikki tulleet, onneksi. En siis halua pelotella,halusin vain kertoa kuinka omalla kohdalla lapsien koot vain kasvaneet vaikka aina vain aiemmin maailmaan tulleet. Täällä peukut pystyssä että vauva pysyy masussa vielä jonkin aikaa, ja synnytys sujuisi hyvin <3

1 vastaus

kiitos! <3 joo mä olen paljon kuullut että vauvat vaan kasvaneet synnytysten lukumäärän kasvaessa ... 😀 katotaan mtien käy :p

1 vastaus

Tsemppiä odotukseen. Meillä 2 vanhempaa lasta olivat molemmat suntyessään reilu 4,5kg. Kuopuksen kohdalla vähän jännitin vauvan kokoa, mutta ylläten syntyessään 39+1 vauvalla oli painoa vain 3,2kg. Mekin olimme ajattelleet pärjätä 62cm vaatteilla, mutta pienempiä piti kiirellä käydä ostamassa kotiutumisen jälkeen…

1 vastaus

kiitos !<3 🙂 joo minäkin pistän miehen sitten shoppailemaan jos tarve vaatii 😉

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Katsottiin tyttöjen kanssa yksi päivä vanhoja valokuvia. " Äiti katso mamman sylissä on Ilona"😍😂 #tb#1993#mymom#samastamuotista#meitsi

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: