Yleinen 11.12.2017

40. Raskausviikko: ULOS, NYT!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Raskausviikko: 39+2

Vauva: Netin mukaan painaa 3400 g, mutta meidän vauva ennusteen mukaan jo n. 3800 grammaa. Satuttaa liikkeillään koko ajan…

Oireet: Lasketaanko maksimaalinen ketutus oireeksi? Supistaa, supistaa ja supistaa. Vaan kuten huomaatte, tässä sitä vaan silti ollaan yhdessä kasassa. Unettomuus vaivaa, valvon joka yö melkein kolmisen tuntia.

Mielihalut: Kurkkupastillit ja hiilihapollinen vesi. Ruoka ei oikein meinaa maistua.

Päällimmäiset ajatukset raskaudesta: LOPU JO! Tämä on turhauttavin raskaus kaikesta kolmesta raskaudestani. Ja ihmekös tuo, liki 10 viikkoa sairaslomalla supistusten takia ja lääkärineuvolassa selviää loppuvaiheessa raskautta etteivät ne ole tehneet mitään. Sitten alkaa todella kipeät supistukset jo viikkoja ennen kuin vauva on sylissä. Ei ihme että vähän jo kyllästyttää..

En edes jaksa yrittää enää olla valittamatta. Viime yönäkin sain kokonaiset kolme tuntia unta kun ensin heräsin muuten vaan. Sitten alkoivat kolmen tunnin mittaiset poltot jotka antoivat toivoa synnytyksestä. Vaan ei niin ei, tässä sitä ollaan. Kävimme lasten kanssa puistossa pulkkaretkellä ja taas vähän jomottelee mutta eiköhän nämäkin pian ohi mene.

Minun supistukset on muuten aika kummallisia. Ne eivät lisäänny liikkuessa vaan päinvastoin. Kun liikun, saan aikaiseksi kestosupistuksen mutta itse aaltomaiset supistukset tulevat useimmiten vasta kun rentoudun liikkumisen jälkeen. Pulkkaretkellä koko ajan kestosupistus, mutta kunnon jomottelut ja aaltoilevat supparit alkoivat nyt tässä tietokoneella istuessani.

Laskettuun on viisi päivää. Raskautta korkeintaan on jäljellä 19 päivää. Ensi yönä voi tulla lähtö tai sitten synnytys käynnistetään väkisin. Tällä hetkellä on vähän sellainen fiilis että jos tämä vauva ei tajua tulla ulos tällä viikolla niin kaivan sen sieltä omin käsin…

P.s Kiitos kaikille teille ihanilla jotka jaksatte tsempata ja myötä elää tätä jännittämisen tuskaa ja riemua<3 Se piristää kovasti tämän kaiken turhautumisen keskellä <3

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (26)

Kiitos<3 kyllä tuo ajatua vähän lohduttaa ja enintään enää 2 viikkoa!! Eiklhän se mene vaikka päällä seisten... 😀 ehkä




0
1 vastaus

Valtavasti tsemppiä. Täällä on vielä tuoreessa muistissa tuo olo. <3




0
1 vastaus

Kiitos<3




0
1 vastaus

Tsemppiä! Minun la on vasta 2 viikon päästä mutta olo ainakin melkein yhtä kärsimätön.




0
1 vastaus

Kiitos, tsempoiä myös sinne kovasti! :)<3




0
1 vastaus

Hurjasti tsemppiä! Toivottavasti vauva ymmärtää pian jo syntyä ? Pisti kyllä naurattamaan tuo omin käsin kaivaminen ?




0
1 vastaus

Kiitos!<3 se käy harvase hetki mielessä.. :'D




0
1 vastaus

Olen itse päivän heitolla samoilla viikoilla ja fiilikset ovat samat. Ainut oire lähestyvästä synnytyksestä on kivut ja kova ketutus 🙂 Joka päivä on pettynyt olo kun mitään ei ole tapahtunut. Välillä naurattaa tämä mökötysolo ja välillä taas on oikeasti todella turhauttavaa. Ja nämä ikivihreät kommentit: ei yksikään vauva mahaan ole jääny ei auta. Haluan vain vauvan maailmaan ennen joulua niin paljon mutta se taitaa olla vauva joka ajoituksen päättää 🙂

Todellakin tsemppiä loppusuoralle, toivotaan että saadaan pienet jouluvauvat tai viimeistään uuden vuoden vauvat!




0
1 vastaus

Kiitos<3 tsemppiä myös sinne, vai joko siellä jo on nyytti sylissä?<3




0
1 vastaus

Tsemppiä ja jaksamista! Muista tuon tunteen, esikoiseni syntyi 40+4, nyt elokuussa. Löysin blogisi ja instagram-tilisi alkuraskauden aikaan, olen nuori äiti ja raskaus oli yllätys. Sain paljon voimaa, iloa ja tietoa lapsista blogisi kautta. Kirjoitat tosi kivasti ja aina on ilo lukea. Kiitos blogista! <3




0
1 vastaus

Voi kiitos ihanasta kommentista:’)<3 paljon onnea vauvasta!<3 Yllätyksellä ja nuorella iällä täälläkin äitiys alkoi neljä vuotta sitten 🙂




0
1 vastaus

Ite olin lähes päivälleen 9v. sitten samanlaisissa fiiliksissä. Nyt haikeudella muistelen tuota aikaa. Silloin ei kyllä naurattanut yhtään.
Valtavasti tsemppiä loppurutistukseen!
T. Viiden tytön ja kahden pojan äiti.




0
1 vastaus

Kiitos! Äkkiä tätä kyllä tulee ikävä vaikka tosiaankaan nyt ei paljon naurata :p




0
1 vastaus

Paljon tsemppejä. Itsellä la 31.12 ja koko raskauden toivonut että menisi tammikuulle. No ei vaan taida mennä kun synnytystapa arviossa lupailivat jo jouluksi vauvaa maailmaan ??




0
1 vastaus

Kiitos! 🙂 tsempit myös sinne, ei enää kauaa!!<3




0
1 vastaus

Tsemppiä sinne!!! ❤ kyllä se ulos tulee, varmasti piankin! Lopussa aika vaan kuluu niin hitaasti kun isoa mahaa ei voi unohtaa missäkään hommassa tai vaikka olisi tekemättä mitään! (Tuoreessa) muistissa minullakin loppuraskaus, kaikki energia meni siihen että olisi vain halunnut synnyttämään ? ja seuraavaa raskautta ollaan jo rv 14 vaikka edellisessä loppuraskaudessa uhosin taas että ei koskaan enää.. ??




0
1 vastaus

Hahhhaa tuttua tuo uhominen viime kerrasta, paljon onnea!!<3 joo kieltämättä tämä tynnyri vähän vaikeuttaa että voisi olla ajattelematta koko asiaa edea hetken :p




0
1 vastaus

Juu, ihan samoissa fiiliksissä täällä myös. Laskettu aika oli 6.12. ja nyt siis mennään rv 40+5. Supistaa joka päivä ja etenkin öisin, mutta ei edisty tämä yhtään. Tänään ollut koko päivän vatsa kovettuneena ja alapäässäkin astetta erilaisempi fiilis. Jokohan ensi yönä tapahtuu jotain… ?
T. Elska




0
1 vastaus

Oiii jännää, jokohan siellä on vauva sylissä!?<3




0
1 vastaus

Paljon tsemppiä loppuodotukseen! Näin lukijan näkökulmasta on menny nopeesti aika, kun tuntuu että vastahan te päätitte antaa mahdollisuuden kolmannelle. ☺️ Muistan kyllä itsekin kuinka loppuraskaudessa päivät vaan matelee eikä aika tunnu kuluvan millään. ja just se turhauttava tietämättömyys milloin h-hetki koittaa.? Toivottavasti pääset piakkoin ilmottamaan meille, että hän on syntynyt. ?




0
1 vastaus

Kiitos! 🙂 onhan tämä aina mennyt nopeasti, vaikka tuntuukin että viimeiset neljä viikkoa ovat kestäneet yhtä kauan kuin ensimmäiset 36 viikkoa.. 😀




0
1 vastaus

Tsemppiä kovasti!! Nyt tuntuu pitkältä, tiedän tunteen meillä lapset syntyneet rv 41. Pian vauva on sylissä!




0
1 vastaus

Kiitos<3 todellakin tuntuu.. :p




0
1 vastaus

Täältä myötätuntohalit sinne….itsellä täsmälleen sama laskettupäivä kun sinulla. Mulla kans oireena maksimaalinen ketutus… 😮 Sais jo syntyä vaikka laskettu vasta lauantaina. Loppuraskaus on tällä kokemuksilla yks henkisesti jäytävimpiä aikoja 😀




0
1 vastaus

Kiitos!<3 tsempit myös sinne, vai joko siellä nuuhkitaam vauvaa!?<3




0
1 vastaus

Tsempit! Kun ketuttaa niin koita lohduttautua ajatuksella, että kyllä se sieltä vielä ulos tulee, eikä jää mahaan myllertämään. Toki tuo kuulostaa tällä hetkellä todella lohduttomalta, mutta kyllä sinä selviät! ?




0
1 vastaus

Kiitos<3 kyllä tuo ajatua vähän lohduttaa ja enintään enää 2 viikkoa!! Eiklhän se mene vaikka päällä seisten... 😀 ehkä




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Huomenta!😘❤ #tyttötrio#huomenta#goodmorning#aamupala

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: