Yleinen 19.12.2017

Tällä kertaa ihan oikeasti se viimeinen neuvolakäynti.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Niin vaan minä toivon ettei tälle neuvolakäynnille olisi enää tarvinnut mennä mutta kuinkas kävikään. Sinne päivällä taas talsisin tämän ison mahani kanssa. Tällä kertaa neuvolakäynti on oikeasti viimeinen, nimittäin seuraavaksi olisi sitten vuorossa ensi viikolla yliaikaiskontrolli ellei vauvaa sitä ennen kuulu. Mitä siellä tehdään? Itse en nimittäin ole sinne koskaan ennen joutunut.

Neuvolassa kaikki oli hyvin kuten ennenkin. Neuvolaan on turhauttava tässä kohtaa enää mennä, mutta onneksi minulla on todella kiva neuvolatäti. Harmi, että hän sanoi jäävänsä pois alkuvuodesta. Toisaalta taitaa olla eri lastenneuvola joka tapauksessa.

Neuvolassa kaikki oli hyvin, tietenkin. Joten mikäs tässä oikeastaan ollessa ja hautoessa (en ole tosissani, samalla hakkaan päätäni pöytään tämän turhautumisen kanssa..). Vauva voi siis hyvin, joten hänellä ei tosiaan taida olla kiire masun ulkopuolelle. Paino oli noussut parissa viikosa reilu kilon ja näin ollen koko raskauden saldo on +19 kiloa. Leukkarit olivat taas plussalla mutta eivät tällä kertaa vaadi jatkotoimenpiteitä, nimittäin viimeksikään mitään tulehdusta ei löytynyt. Sf mitta ei ollut kasvanut laisinkaan sitten viime käynnin ja hemoglobiinikin oli ihan ok. Kaikki olisi siis valmista vauvaa varten…Mutta ei niin ei.

Jos vauva olisi yhtä täsmällinen kuten sisarensa, alkaisi synnytys ensi yönä. Nimittäin molemmat synnytykseni ovat käynnistyneet 40+4 raskausviikon yönä. Katsotaan siis ja toivotaan parasta! Supistukset kiusaavat paljon ja ovat todella herkässä. Vaan eivät ole vielä läheskään tarpeeksi kipeitä tai säännöllisiä. Ehkä kuitenkin jotain saavat aikaiseksi. Toivottavasti. Nimittäin kaksi viime yötäkin on niiden kanssa valvottu. Joka kerta, kun kylkeä kääntää alkaa supistus. Pitäisiköhän ensi yönä pyöriä sängyssä ympäriinsä kuin hylje niin jospa saataisiin vauva ulos?

Tänään tuli muuten mieleen että todellisuudessa laskettu aikani olisikin ollut vasta eilen. Tiedän tunnin tarkkuudella tämän raskauden ovulaatiohetken, sekä sain asialle varmistuksen varhaisultrassa. Niskaturvotusultrassa päivämäärä oli kuitenkin 16.12 joten sen annettiin olla. Mikä kelpasi, koska se päivä tulisi nopeammin. Vaan en tullut ajatelleeksi, että täällä loppupäässähän se on oikeasti miinus…

Toivotamme Tinon kanssa nykyään joka ilta toisillemme hyvää yötä sanoin joko tänä yönä mentäisiin? 

Tuli sitten itsellään tai ei, montaa iltaa ei enää jäljellä oikeasti ole.

Edessä ei niin kauaa etteikö tätä jaksaisi, mutta takana ei niin vähää että tätä enää mielellään jatkaisi. 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (15)

No mutta hienoa, että ei enää montaa yötä tarvitse odottaa!




0
1 vastaus

Yliaikaiskontrollissa ultrataan vauva, tarkistetaan lapsiveden määrä ja vauvan koko ja tarkistetaan kohdun suun tilanne. Ja mietitään käynnistystä. Mulla käynnistettiin synnytys silloin. 🙂




0
1 vastaus

mullekkin puhelimessa sanottiin että jos vaan tilanne sellainen,niin ballonki laitetaan silloin! 🙂 jännää!




0
1 vastaus

Juuri samat jutut on tehty minullekin kontrollissa. Minulle käyntejä kerkesi tulla kaksi ennenkuin antoivat sitten ajan käynnistykseen, mutta kerkesi kuitenkin vihdoin synnytys alkaa itsekseen käynnistystä edeltävänä iltana.




0
1 vastaus

! 🙂 mulle varattiin aika ensi viikolle. Toivon todella että lähtisi ennen sitä itsellään,vaikka toisaalta kokemus tuokin olisi! 🙂




0
1 vastaus

Koita jaksaa <3

Pidän peukkuja joka päivä, että pääsisit jo synnärille.




0
1 vastaus

kiitos<3 pidö taukoa nyt joulun yli, katsotaan sitten uudelleen 😉




0
1 vastaus

Itse kävin useamman kerran yliaikaiskontrollissa, koska aina kaikki oli hyvin. Synnytys käynnistettiin viimein jouluaattoaamuna, kun lapsivesiä oli mennyt toissa yönä. Tyttö syntyi sitten jouluaattoiltana rv 42+1, la oli siis 9.12., mutta vauva antoi odotuttaa itseään jouluaattoon asti! Henkisesti loppuaika oli tosi tuskaista, mutta tulihan se ihana palkinto sitten viimein! Tsemppiä odotteluun ja loppurutistukseen!




0
1 vastaus

kkitos!<3 niinpä, tuskaahan tämä on vaikkq niin naurettvan vähän enää jäljellä :p




0
1 vastaus

Tsemppiä!




0
1 vastaus

kiitos<3




0
1 vastaus

Oma laskettu aika oli 13.12., mutta päätin syntyä vasta aattona. Vaikka siinä meni muun perheen joulu vähän pipariksi, niin sainpahan olla äidin paras joululahja ja synttäreitä on ollut mukava viettää aattona, kun on koko perhe ja rakkaat takulla läsnä.




0
1 vastaus

hyviä pointteja<3 hyvää syntymäpäivää sinulle näin päivön ajoissa!<3




0
1 vastaus

Toisaalta, vaikka niin tuskaista onkin vielä odottaa ja odottaa vaan, voisi olla lapselle kivempi olla jopa ensimmäinen tammikuun lapsi, kun vuoden viimeinen joulukuun kaveri 🙂 Että puolensa silläkin, että kaveri ei vielä halua tulla ulos 🙂




0
1 vastaus

Tämä raskaus ei vaan taida sinne asti kantaa, 1.1 oli viikkoja jo sitten yli 42! 41+5 varattu ya kontrolli 🙂




0
1 vastaus

No mutta hienoa, että ei enää montaa yötä tarvitse odottaa!




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Tänä vuonna tehtiin äitienpäiväkortit kananmunan kennoista! 👌 ja hei kerrankin ollaan ajoissa!!! #uusipostausblogissa#linkkibiossa#äitienpäivä#äitienpäiväkortti#askartelu#lapset

tehtavanimikkeenablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: