Yleinen 22.1.2018

Marsupi pikaneliöliina, meidän arjen pelastus!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Meidän kolmas tyttäremme on hyvin sylinkaipuinen. Hän ei juurikaan viihdy missään muualla kuin sylissä. Vaunuihin nukahtaa ihan kivasti, mutta muuten nukutuskin tapahtuu sylissä. Tai kantorepussa. Minulle kantoväline siis on aika ehdoton niinä päivinä kun Tino on töissä. Tai oikeastaan muutenkin, vauva on siinä niin tyytyväinen ja lähellä minua. Ainut ongelma tässä oli se, että meidän kantoreppu ei ollut järin mukava kantajalle.

Meillä oli Manduca jo Matildan vauvavuotena mutten ikinä ole osannut säätää sitä itselleni mukavaksi. Toisaalta tuli mieleen, että ehkä se ei vaan istunut minulle huonon ryhtini takia, koska vaikka miten säädin ja säädin, sillä ei kauaa viitsinyt kanniskella. Kolmannella kerralla otin taas Manducan käyttöön heti kun kotiuduimme synnäriltä, mutta edelleen se tuntui hyvin epämukavalta. Ajattelin sen kelpaavaan alkuhätään, mutta kun Tino palaa töihin ja kantaminen lisääntyy aion tilata uuden kantovälineen.

Minulle kantovälineet ovat kaikki aika vieraita. Manducaa lukuunottamatta en ole kokeillut mitään vaihtoehtoja. Tiesin heti, ettei liinailu on minun juttuni. Minulla ei ole aikaa tai kärsivällisyyttä tällä hetkellä opetella sidontoja ja eri liinamateriaalien merkityksiä. Kantoreppua en enää ostaisi, koska se saattaisi olla ihan yhtä iso huti mitä Manduca.Ja toisaalta, niiden hinnat ei todellakaan houkutellut enää toista kertaa. Vaihtoehdot kävi vähän vähiin, mutta itten muistin miten Janna oli kirjoittanut jostain repun ja liinan sekoituksesta blogiinsa.

Parin hänen kanssaan vaihdetun whatsapp viestin jälkeen olin varma että tämän tilaisin, Marsupi pikaneliöliinan! Se on liinan ja kantorepun sekoitus, kuulemma äärettömän mukava sekä kevyt. Helppokäyttöinen ja millä kaikilla reppua netissä hehkutettiin. Hinta edullisempi mitä kantorepussa, muistaakseni tämä maksoi 70 euroa. Niin siis, maksoin tämän ihan itse joten kyseessä ei ole yhteistyö tai mainos.

Marsupi tuli postissa parin päivän päästä tilauksesta ja tiedättekö, minä rakastuin heti! Aluksi päälle saaminen näytti ohjeiden mukaan hankalalta, mutta kun sen kerran sai niin eihän se todellakaan ollut vaikeaa vaan hyvinkin yksinkertaista. Ohjeiden lukutaito ei vain ole minun vahvuuteni. Mutta pakko sanoa, Janna eikä netti valehdellut yhtään!

Marsupi on kyllä ihan äärettömän mukava. Todellakin kevyt (painaa 400 grammaa), helppo pukea ylle ja kiinnittää vauva kyytiin ja nopea, vaikka ehkä aluksi hieman kangertelinkin! Meidän vauva myös viihtyy tässä hyvin ja nykyään unille nukutus tapahtuu useimmiten tässä Marsupissa. Itseasiassa nytkin vauva nukkuu Marsupissa sylissäni kun kirjoitan tätä postausta. Marsupissa on kaksi eri korkeutta vauvan niskatuelle. Itse tykkään pitää ylempää nappia auki on vauva killittelee hereillä, sillon tosin kumartuessa pitää muistaa tukea niskaa. Kun vauva nukahtaa tai teen jotain jossa kumartelen (kuten kesytän talon lelukaaosta..) ylempi nappi kiinni ja kädet on kokonaan vapaat vaikka miten hääräisi!

Tästä minä en kyllä hevillä luovu. Vaikka kyllä toivon että pikkuhiljaa myös meidän vauva viihtyy edes hetken jossain muualla kuin sylissä. Mutta ei vielä kiire, onhan hän niin kovin pieni. Niin että suosittelen! Kaikille, mutta erityisesti teille jotka ovat kuten minä: mukamas kiireisiä tai vähän laiskoja opettelemaan liinailun saloja, mutta kuitenkin niin mukavuudenhaluisia että liinailun mukavuus houkottelee kantajaa.

P.s Marsupi tilataan kantajan koon mukaan, itse otin s-m koon ja tämä on oikein passeli tälläiselle 170cm & 77 kiloiselle (toivottavasti pian 70 kiloiselle joka karisti kaikki raskauskilot) kantajalle! Netistä löytyy ohjeita koon valintaan ympärysmittojen ja oman pituuden mukaan!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

ei tarvitse ! 🙂 kunhan on oikean kokoinen niin tarrat saa tosi tiukkaan ja tukevasti kiinnitettyä! 🙂




0
1 vastaus

Tuohon Marsupiin en olekaan ennen törmännyt. 😮 Esikoinen protestoi kantoliinassa, joten nyt hommasin Tulan free-to-grown tulevalle lapselle ja toivon kovasti, että sille on käyttöäkin, kun oli sitä hintaakin tosiaan. Ainakin kokeillessa tuntui hyvältä, manducaa en oo kokeillutkaan.




0
1 vastaus

! 🙂 mä en ollut myöskään ennen, siksi vähän tein tämän postauksen että tulisi muillekkin tutuksi :p




0
1 vastaus

Moi! En oo kuullutkaan tällaisesta ennen, mutta tää lähti saman tien tilaukseen, kun luin tän postauksen. Kolmas lapsi ikää 6 viikkoa ja mulla on niin kädet loppu! Mulla on edellisen kanssa tykätty kantoreppu kyllä kaapissa, mutta se ei käy vielä näin pienelle. Ja liinojen solmimisen opettelu tuntuu mahdottomalta tässä hektisessä vauva-arjessa! Kiitos tästä vinkistä! ?




0
1 vastaus

jes, mitäs oot tykännyt!? 🙂 mä edelleen niiiin rakastan.. 😀 ja onnea vauvasta!<3




0
1 vastaus

Esikoiselle ostin trikoisen kantoliinan. Tykkäsin kantaa siinä kyllä lasta sekä edessä että sivulla lonkan päällä. Sidontojen (tai sidonnan) opettelu ei ollut lainkaan hankalaa, lapsikin viihtyi hyvin, MUTTA.
Kovin kätevä tuo pitkä liina ei ollut. Se piti esimerkiksi ennen kaupungille lähtöä muistaa solmia jo kotona valmiiksi. Parkkihallissa pitkää liina solmiessa liinan päät laahasivat likaisella lattialla. Samoin pienen ja kärsimättömän vauvan kanssa liina olisi pitänyt olla sidottuna mielellään jo ennen kuin vauva herää, sillä, vaikkei tuo sitominen periaatteessa kauan vie, vauvan hermot saattavat olla toisinaan kovin lyhyet ;).
Parhaimmillaan pitkä liina oli kotona ja vielä isommallakin lapsella lonkalla kantaessa
– siinä kannan lapsia yleensä luontaisesti ilman liinaakin.

Tuollaista ”marsua” en ole koskaan nähnytkään, mutta oma kantoihastukseni on ollut Patapum . Ne eivt koskaan tulleet suureksi muotihitiksi, mutta oma pieni maailmani koki kyllä kovan mullistuksen, kun tuon sain itselleni. En tiedä, saako noita edes uusina enää mistään, mutta käytettynä ainakin saa kympillä tai parilla.




0
1 vastaus

hei kiitos vinkistä, täytyy googletella ja tutustua! 🙂 tämän marsupin saa myös lonkalle (jotenkin, en ole vielä tutustunut näin pienen kanssa :D) oli ohjeet mukana! 🙂 mutta tämä eitosiaan kyllä kovin isolle taida mennä…




0
1 vastaus

Voitko tehdä postauksen vielä teidän vaunuista? Plussia ja miinuksia? Näyttävät omaan silmään todella matalilta, mutta miten asia oikeasti on? 🙂 tilasin samat vaunut ja on alkanut vähän harmittamaan, vaikkei vaunut edes ole vielä tulleet 😀




0
1 vastaus

täytyypi tehdä nyt kun vähän enemmän ehtinyt kerryttämään kokemusta ! mutta tosiaan, ovat matalalla mutta itseäni ei ainakaan häiritse koska työntokahvan saa kuitenkin ylös 🙂 ei siis mitenkään maatalaahavan häiritsevät 😀




0
1 vastaus

Vaikutti niin näppärältä, että tilasin itsekin tuon repun 🙂 Kysynpä kuitenkin kokemuksiasi tarrakiinnityksestä. Koetko että tarrakiinnitys tuntuu tarpeeksi varmalta, eikä tarvitse olla huolissaan että tarrat aukeaa?




0
1 vastaus

ei tarvitse ! 🙂 kunhan on oikean kokoinen niin tarrat saa tosi tiukkaan ja tukevasti kiinnitettyä! 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävänimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 24-vuotias kolmen prinsessan äiti. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Huomenta❤ Ihana valo, kevät tulee😍👌 täällä on meneillään jo päivän ekat päikkärit, tuo vaaleanpunainen pieni mytty sohvalla😘 Ilona on oppinut pienin askelin nukahtamaan muuallekkin kuin syliin. Helpottaa niin tosi paljon tätä arkea, vaikka kieltämättä aika ihanan helppoa meillä onkin! #goodmorning#spring#home#decoration#baby#babygirl

tehtavanimikkeenablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: