Yleinen 12.3.2018

Vieraskynä: Paljon puhetta rokotteista!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Nyt on vuorossa blogin ensimmäinen vieraskynä-postaus! Tekstin on kirjoittanut kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa, Sofia Sundell & Tiia Jäntti. Teksti ja sen julkaiseminen on osa heidän opinnäytetyötään. Tekstin lopusta löytyy linkki heidän opinnäytetyöhönsä.

 

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, millaista elämämme olisi, jos rokotteita ei olisi keksitty?

Muutamia vuosikymmeniä sitten mahdollisuus oman lapsensa kattavaan rokottamiseen ei ollut itsestäänselvyys, ja tartuntataudit aiheuttivat vakavia sairastumisia ja jopa kuolemia. Tartuntataudit olivatkin ennen lasten yleisin kuolinsyy. Tänä päivänä Suomessa on laaja, kattava ja maksuton kansallinen rokotusohjelma, jonka ansiosta monet taudit sekä niiden aiheuttamat jälkitaudit ovat nykyään hyvin harvinaisia tai jopa kokonaan hävinneet maastamme. Kaikissa maissa ei pystytä tarjoamaan yhtä hienoa mahdollisuutta, ja siellä lapsia kuolee edelleen tauteihin, joista osa olisi helposti rokotteiden avulla ehkäistävissä. Miksi et siis tarttuisi mahdollisuuteen suojata oma lapsesi?

Rokotevastaisuus on kasvava trendi niin meillä kuin maailmalla. Jokainen on varmasti huomannut artikkeleita iltapäivälehdissä ja kirjoituksia Facebookissa, joissa rokotteiden tarpeellisuus ja turvallisuus on kyseenalaistettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan rokottamattomien lasten määrä on kasvamassa Suomessa. Kun rokotuskattavuus laskee, laumasuoja heikkenee. Laumasuojan ansiosta tauti ei pääse leviämään, kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu ja näin ollen vastustuskykyinen tätä tiettyä tautia vastaan. Laumasuoja vaihtelee eri tautien välillä ja mitä herkemmin jokin tietty tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä tulee olla rokotettu. Esimerkiksi tuhkarokolta suojautumisessa 95 prosenttia koko väestöstä tulisi olla rokotettu sitä vastaan. Laumasuojan päästessä rakoilemaan, ympäri Eurooppaa onkin viime vuosina esiintynyt useita tuhka- ja vihurirokkoepidemioita, jotka ovat lähteneet liikkeelle rokottamattomista väestönosista. Tuhkarokkoa on tavattu myös meillä Suomessa kasvavissa määrin.

Kuva: Pixabay

 

Rokotevastaisuuden moninaiset syyt

Vaikka tällä hetkellä rokotteista kokonaan kieltäytyvien perheiden osuus on Suomessa vain noin prosentin luokkaa ja kansainvälisesti vertailtuna Suomen rokotuskattavuus on vielä hyvä, myös meillä Suomessa tulee huolestua rokotevastaisten vanhempien määrän lisääntymisestä. Kokonaan kieltäytyviä vanhempia huomattavasti suurempi määrä vanhemmista suhtautuu rokotteisiin epäröiden tai valikoiden. Valikoivasti suhtautuvat vanhemmat päättävät usein jättää ottamatta rokotusohjelman uudempia rokotteita.

Miksi vanhemmat eivät sitten rokota lapsiaan? Syitä on varmasti lähes yhtä paljon kuin vanhempiakin. Yleisimpiä syitä kuitenkin ovat esimerkiksi rokotteiden turvallisuuteen ja tarpeellisuuteen liittyvät huolet, nykyaikaista lääketiedettä vastustavat uskonnolliset näkemykset ja yksilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen tai salaliittoteorioihin liittyvät uskomukset. Myös lehdistöllä sekä tänä päivänä varsinkin sosiaalisella medialla on suuri vaikutus rokotevastaisuuden lisääntymisessä. Mediassa on liikkeellä paljon virheellistä ja jopa valheellista tietoa rokotteista, ja tämän vuoksi yksilöltä vaaditaankin hyvää medialukutaitoa ja mediakriittisyyttä.

Tutkittu tieto vai yksittäisen henkilön mielipide?

On tärkeää osata tunnistaa haittauutisointi ja olla luottamatta siihen. Yleensä rokotuksia vastustavien liikkeiden ja järjestöjen haittauutisointi koostuu asenteista ja uskomuksista, jotka esitetään tieteellisinä väittäminä. Usein mediassa käydyissä rokotuskeskusteluissa annetaan ymmärtää, että kyseessä olisi oppiriita. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, sillä jotta kyseessä olisi oppiriita, se vaatisi alan oppineisuutta molemmilta osapuolilta. Tieteellinen tieto onkin täysin eri asia kuin yksittäisten henkilöiden mielipiteet, ja nämä kaksi asiaa on tärkeää osata erottaa toisistaan.

Aika ajoin mediassa uutisoidaan tapauksista, joissa tietty rokote on aiheuttanut potilaalle vakavan haitan tai jopa kuoleman. Yleensä tällaisten tapausten syy-yhteys on epävarma, eikä niistä näin ollen voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä rokotteen turvallisuudesta. Mediaa valvova Julkisen sanan neuvosto onkin antanut tiedotusvälineille huomautuksia harhaanjohtavan tiedon levittämisestä ja lähdekritiikin puutteista. Muistathan siis olla kriittinen ja tarkistaa ainakin kirjoittajan taustat törmätessäsi rokotevastaiseen tekstiin. Älä myöskään levitä virheellistä tietoa.

Kuva: Pixabay

Rokotteet – tarpeellisia ja turvallisia

Rokotusten ansiosta monet tartuntataudit ovat vähentyneet tai jopa kokonaan hävinneet Suomesta. Miksi siis enää tarvitsisi rokottaa lapsia, ja eivätkö rokotukset aiheuta haittavaikutuksiakin?

On selvää, että mikäli lasten rokottaminen lopetetaan, taudit palaavat ja alkavat aiheuttaa samoja ongelmia kuin ennen rokotteita. Tästä syystä on edelleen tärkeää rokottaa lapset. Uuden rokotteen kehittäminen on pitkä prosessi jonka tavoitteena on, että rokote suojaa tehokkaasti ja mahdollisimman turvallisesti. Rokotteiden kehitys ja tuotanto ovat tarkan valvonnan alla ja myyntiluvan saaminen vaatii tiukan prosessin läpikäynnin. Luvan saamisen edellytyksenä on korkeatasoinen valmistustekniikka sekä rokotteen laatuominaisuuksien tarkka määrittely ja valvonta. Myös myyntiluvan saannin jälkeenkin seurataan rokotteiden tehoa, laatua ja turvallisuutta.

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään ainoastaan myyntiluvallisia rokotteita. Jotta rokote voidaan hyväksyä rokotusohjelmaan, sen on saatava aikaan kansanterveydellisesti merkittävää tautien vähenemistä, rokotteen on oltava yksilölle turvallinen, rokotteesta ei saa olla odotettavissa väestötasolla hyötyyn nähden liian suuria haittoja ja tarvittavan taloudellisen panostuksen pitää olla saavutettavaan terveyshyötyyn nähden kohtuullinen. Kansalliseen rokotusohjelmaan otettavia uusia rokotteita seurataan tarkasti ohjelman alkuvaiheessa.

Onko rokotteilla haittavaikutuksia?

Kaikkiin rokotteisiin voi liittyä haittavaikutuksia, vaikka ne on pyritty kehittämään niin, että niiden teho on mahdollisimman hyvä ja haittavaikutukset mahdollisimman vähäiset. Rokotteista aiheutuvat haitat ovat pääasiassa pieniä ja itsestään paranevia paikallisreaktioita, joiden esiintyminen on täysin normaalia. Tärkeää on muistaa, että mikä tahansa rokotuksen jälkeinen tapahtuma tai oire ei aina johdu rokotuksesta, vaan sille voi olla lukuisia muitakin syitä.

Pistokohdan paikallinen reaktio ilmenee yleensä kahden vuorokauden kuluttua rokotteen antamisesta. Paikallisia reaktioita ovat yleensä punoitus, turvotus, kuumotus ja kipu. Oireita voi hoitaa tukemalla rokotuskohdan liikkumattomaksi, laittamalla siihen kylmän kääreen sekä käyttämällä oireenmukaista lääkitystä, kuten kipulääkettä tai antihistamiinia. On myös mahdollista, että rokote aiheuttaa allergisen reaktion.

Lisäksi rokotteet voivat aiheuttaa niveloireita, imusolmukkeiden suurentumista, kuumekouristuksia, märkäpesäkkeitä sekä hyvin harvinaisissa tilanteissa anafylaktisia reaktioita. Kaikkein harvinaisempia haittavaikutuksia on mahdotonta selvittää ennen rokotteen laajaa käyttöönottoa. Tämän vuoksi erityisesti uusien rokotteiden mahdollisia haittoja seurataan tarkasti ja epäillyistä haittavaikutuksista on tärkeää ilmoittaa.

Kuva: Pixabay

Harhaluuloja rokotteista

Rokotteiden tarpeellisuuden kyseenalaistaminen on yleistynyt, joka on johtanut siihen, että rokotteista ja rokottamisesta on olemassa paljon erilaisia harhaluuloja.  Viime vuosina korkean elintason maissa esimerkiksi autismi, diabetes ja allergiat ovat yleistyneet ja koska lähes jokainen näihin tauteihin sairastunut lapsi on ehtinyt saada rokotuksia ennen diagnoosin tekoa, on epäilty, että näiden tautien puhkeamisen syynä ovat olleet samoihin aikoihin laajentuneet rokotusohjelmat. Kuitenkin laajojen väestötutkimusten ja nykytiedon ansiosta voidaan olla varmoja, ettei mikään rokote lisää näiden sairauksien riskiä.

Joidenkin ihmisten huolenaiheena on myös ollut ajatus siitä, että rokotuksia annetaan liian pienille lapsille. Rokotukset on kuitenkin erittäin tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän aikaisin, sillä monet rokotuksilla ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille. Ihminen kohtaa heti syntymänsä jälkeen lukuisia mikrobeja ja esimerkiksi hyttysen pistosta lapsi voi saada jopa 6-10 erilaista valkuaisainetta käsiteltäväksi ihonsa alle. Tämä määrä on verrattavissa yhteen yhdistelmärokotepistokseen. Rokotteet eivät myöskään heikennä ihmisten vastustuskykyä vaan ne päinvastoin vahvistavat sitä.

Kuva: Pixabay

Mitä jos lapsia ei rokoteta?

On hyvä pitää mielessä se tosiasia, että jos lapset jätettäisiin rokottamatta, taudit palaisivat Suomeen. Yksi nopeimmista palaajista olisi tuhkarokko, joka on hyvin herkästi tarttuva, vammauttava ja jopa tappava tauti. Vuosina 1963-1974 tuhkarokkoon kuoli noin kolme henkilöä vuodessa. Tuhkarokolla on myös vakavia jälkitauteja. Vaikka rokotukset aiheuttavat haittoja murto-osalle ihmisistä, tutkitun tiedon perusteella voidaan olla varmoja, että rokotteiden hyödyt ovat huomattavasti haittoja suuremmat.

Joten lyhyesti sanottuna nykyiset rokotukset tekevät elämästä huomattavasti turvallisemman. Rokottaminen on myös yhteiskunnallisesti vastuullista, eikä pelkästään meitä itseämme koskeva päätös. Emmehän me kaikki millään voi tuudittautua siihen, että kuulumme niihin laumasuojan sallimaan viiteen prosenttiin, joka ei tarvitse rokotetta.

 

Terveydenhoitajaopiskelijat Tiia Jäntti ja Sofia Sundell

Turun ammattikorkeakoulu

p.s. Kirjoitimme opinnäytetyömme rokotteista ja rokotevastaisuudesta, jossa on perehdytty tarkasti mm. rokotteiden turvallisuuteen ja niiden kannattavuuteen. Jos siis asia jäi mietityttämään, luotettavaa lisätietoa on luettavissa täällä. Tämän postauksen lähdeluettelon saa pyydettäessä kirjoittajilta.

 

Miten sinä suhtaudut rokotteisiin ja mitä ajatuksia rokottaminen sinussa herättää?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (14)

Kiitos kommentistasi sekä siitä, että toit esille myös tämän tärkeän näkökulman!




0
1 vastaus

Hieno teksti, kiitos kirjoittajille ja Lauralle <3 Todella tärkeä asia, jossa soisi ihmisten uskovan tutkimustietoa eikä salaliittoteorioita.




0
1 vastaus

Kiitos paljon kommentistasi!




0
1 vastaus

Hyvä teksti ja tärkeä aihe!
Itse lääkärinä olen ottanut pojilleni kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ja lisäksi vesirokkorokotteen (ei ollut rokoteohjelmassa kun olivat pieniä) ja influenssarokotteet 3v ikään asti. Ja nyt saimme juuri Twinrix-rokotesarjan otettua.




0
1 vastaus

Hienoa kuulla, kiitos kommentistasi!




0
1 vastaus

Olisin kaivannut lähdeluetteloa? Mutta kun kerran tieto on ”oikeaa”, mehän voimme siihen autuaasti luottaa. Ei ollut edes avattavassa linkissä.
T:rokotteesta sairastuneen elämää vierestä seurannut




0
1 vastaus

Hei! Tässä tämän tekstin lähdeluettelo:

Fimea. 2018. Rokotteet. Viitattu 1.3.2018 http://www.fimea.fi/vaestolle/rokotteet

Hermanson, E. 2012a. Rokotteiden haittavaikutukset ja riskit. Terveyskirjasto. Viitattu 2.3.2018 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00708

Hermanson, E. 2012b. Harhakäsityksiä rokotuksista. Duodecim. Viitattu 3.3.2018 http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=kot00703&p_teos=kot

Kosonen, S. 2015. Rokottamattomien lasten määrä kasvanut – THL pelkää tautien yleistymistä. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.2.2018 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002815903.html

Leino, T. 2008. Rokotuskriittisyys – viestinnän haasteita asiantuntijalle. Kansanterveys 8/2008. Viitattu 1.3.2018 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102196/kansanterveys_8_2008.pdf?sequence=1

Lääketietokeskus. 2017a. Laumasuoja. Viitattu 22.2.2018 https://www.rokotustieto.fi/perustietoarokotteista/laumasuoja

Lääketietokeskus. 2017b. Turvallisuus. Viitattu 1.3.2018 http://www.rokotustieto.fi/tietoa-rokotteista/turvallisuus

Nohynek, H. & Leino, T. 2017. Rokotukset. Terveysportti. Viitattu 3.3.2018 http://www.terveysportti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00061&p_haku=rokotteet

Pesonen, H. 2009. Kuusi muuta turhaa tappajaa. Tiede-lehti 9/2009. Viitattu 19.2.2018 https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kuusi_muuta_turhaa_tappajaa

Puumalainen, T.; Nohynek, H. & Launis, V. 2015. Onko Suomi muuttumassa rokotuskriittiseksi? Suomen Lääkärilehti 36/2015. Viitattu 22.2.2018. http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/pdf/2015/SLL362015-2222.pdf

Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. 2014. Lääkehoidon käsikirja. 1.-3. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy

Salo, H. & Kilpi, T. 2017. Kansallinen rokotusohjelma – kansanterveyden ja talouden menestystarina. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 19.2.2018 http://duodecimlehti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/lehti/2017/10/duo13727

Sarmela, M. 2017. Miksi medialukutaito on tärkeää? Viitattu 1.3.2018 https://www.kirjastot.fi/mediakasvatus/miksi-medialukutaito-on-tarkeaa?language_content_entity=fi

Suomen lääkäriliitto. 2014. Jos rokottaminen loppuisi. Viitattu 22.2.2018 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/jos-rokottaminen-loppuisi/

Terveydenhoitajaliitto. 2017. Rokotuskattavuus saatava nousuun. Viitattu 19.2.2018 https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/uutishuone/ajankohtaista/rokotuskattavuus_saatava_nousuun.630.news

THL. 2014. Totta ja tarua. Viitattu 1.3.2018 https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/hyodyt-ja-haitat/totta-ja-tarua

THL. 2015. Rokotteet. Viitattu 1.3.2018 https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet

THL. 2017a. Kansallinen rokotusohjelma. Viitattu 19.2.2018 https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma

THL. 2017b. HPV-rokotteiden turvallisuudesta kysyttyä. Viitattu 1.3.2018 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/usein-kysyttya/hpv-rokotuksista-kysyttya/hpv-rokotusten-turvallisuudesta-kysyttya

THL. 2017c. Pneumokokkikonjugaattirokote eli PCV- rokote. Viitattu 1.3.2018 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/pneumokokkirokote/pneumokokkikonjugaattirokote-eli-pcv-rokote

THL.2017d. Viitattu 2.3.2018. https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/hyodyt-ja-haitat/haittavaikutukset

Unicef. 2018. Terveys. Viitattu 19.2.2018 https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/terveys/

Jotkin lähdelinkit vaativat valitettavasti kirjautumisen, jotta niitä pääsee tarkastelemaan.

Opinnäytetyön saa auki, kun klikkaa vielä tuolta linkistä löytyvää pdf- linkkiä. Lähteet löytyvät tiedoston loppupuolelta. Opinnäytetyö perustuu tutkittuun tietoon, joka on näin ollen luotettavaa.




0
1 vastaus

Kiitos tästä! Niin usein kuulee mediassa ihan väärää tietoa rokotteista, joten ihanaa että joku osaa käyttää ”valtaansa” vaikuttajana näin hyvin antamalla alan ammattilaisille tilaisuuden päästä ääneen!




0
1 vastaus

Kiitos kommentistasi!




0
1 vastaus

Tämä opinnäytetyö on kuin suoraan THL:n tai rokotevalmistajan sivuilta; täysin vailla kriittistä tarkastelua tai kyvykkyyttä punnita asioita muusta kuin yhdestä näkökulmasta. Itse en hyväksyisi näin kritiikitöntä asian tarkastelua opinnäytetyöksi. Myös lähdetiedot puuttuvat. Siis tarkat, yksittäisiin tutkimuksiin viittaavat lähdetiedot. Tässä ei myöskään mainita, että rokotteista ei ole koskaan tehty asiallisia placebovertailtuja tutkimuksia, jossa placebo on siis inertti aine kuten vaikkapa suolaliuos. Se on huomattava puutos rokotetutkimuksessa. Siinä mielessä ei voida edes puhua tutkimuksesta vaan rokotekokeista, jotka siis tehdään sitä ennen terveille vauvoille/lapsille.




0
1 vastaus

Kiitos kommentistasi. Kehottaisimme sinua tutustumaan lähemmin varsinaiseen opinnäytetyöhömme, joka löytyy tämän postauksen lopussa olevan linkin takaa. Voimme suositella erityisesti tutustumista kappaleisiin opinnäytetyön luotettavuus sekä pohdinta ja jatkotutkimusehdotukset.




0
1 vastaus

Voi apua kuinka surkea kirjoitus! Ei minkäänlaista kriittistä suhtautumista ja tietoa ilmeisesti saatu vain ja ainoastaan THL:n järkipankista…Varsinkaan opinnäytetyössä ei saisi kirjoittajan oma kanta näkyä näin törkeästi, tiedettä tulisi aina lähteä tekemään neutraalilta pohjalta. Ei jatkoon!




0
1 vastaus

Kiitos kommentistasi. Kehottaisimme sinua tutustumaan lähemmin varsinaiseen opinnäytetyöhömme. Tämä teksti on osa opintojaksoamme, jonka tarkoituksena on jalkauttaa opinnäytetyömme käytäntöön. Tämä kirjoitus ei siis ole varsinainen tiivistelmä opinnäytetyöstä vaan oma itsenäinen tekstinsä, jonka on tarkoitus oikaista erilaisia harhaluuloja ja uskomuksia rokotteista.




0
1 vastaus

Tärkeä asia, hyvä kirjoitus ja ajankohtainen. Kiitos julkaisemisesta Lauralle. Ja tsemppiä tuleville terkkareille!

Hyvä muistaa myös se pelottava tosiasia, että antibioottiresistenssien lisääntymisen myötä jonain päivänä tulevaisuudessa ihan ns normaalit tauditkin muuttuvat tappaviksi. Kun antibiootit eivät enää tehoa esim pneumoniaan, niin onneksi on kehitetty rokote suojaamaan.

P.s. Minä löysin kyllä kattavan lähdeluettelonne. 😉




0
1 vastaus

Kiitos kommentistasi sekä siitä, että toit esille myös tämän tärkeän näkökulman!




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Tekemistä metsään! Piirrä kuvia kasveista, eläimistä ja asioista joita metsästä löytyy! Sitten rasti päälle, kun asia on löydetty. Voi kilpailla tai tehdä vaikkapa bingon. Oli meidän metsäretkellä hitti, vaikka tytöt ekaksi luuli piirtämääni käpyä kakkakasaksi🤣 #lastenkanssa#diypeli#luonto#metsä#opitaanyhdessäuutta#tekemistälapsille#lapsiperhe

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: