Yleinen 21.3.2018

Raskauden jälkeen rapakunnossa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Terveisiä lenkkipolulta! Tai pikemminkin läähätyspolulta. Kyllä huomaa että raskauden viimeiset kymmenen viikkoa meni rauhallisesti supistusten takia. Vitsit miten huonossa kunnossa sitä ihminen voikaan olla!

Kävin tosiaan eilen ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen kunnon lenkillä. En ikinä ole ollut mikään superkuntoinen maratoonari, mutta olen viime vuoden ylläpitänyt peruskuntoa kävelyn ja juoksun avulla. Ja nyt tuntuu ettei minulla ole edes sitä peruskuntoa jäljellä. Mutta eiköhän tästäkin suosta nousta pienen ajan päästä jos aktiivisesti jaksan lenkillä käydä!

Olen pikkuhiljaa aloitellut liikunnan synnytyksen jälkeen. Joku kommentoi erääseen kirjoitukseeni, että tavallaan koko vauvavuosi on vielä synnytyksestä palautumista ja sen voi ottaa ihan rauhallisesti liikunnan suhteen. Ja niinhän se oikeasti on. Vaikka fyysisesti synnytyksestä palautuisi hyvinkin nopeati niin väsymys ja stressi tuovat omat kuormansa jaksamiseen. Ja on myönnettävä, että lenkin juoksuosuuksilla huomasi että peruskunnon lisäksi on ottanut osumaa ne lantionpohjanlihakset.

En ole koskaan ollut liikunnan rakastaja, mutta erityisen puulta se maistuu nyt kun kunto on huono. Mutta jos hammasta purren vedän muutaman viikon liikunnat niin eiköhän eron jo pikkuhiljaa huomaa! Äitiys on kyllä hyvä takamukselle potkija mitä lenkkeilyyn tulee. On välillä ihana painua pihalle aivan yksin musiikkia kuulokkeista kuunnellen!

Tavoitteeni on nyt aluksi käydä lenkillä kolme kertaa viikossa. Puolen tunnin lenkit riittää peruskuntoon sekä pään tuuletukseen oikein hyvin! Juoksen sen mitä jaksan ja sen mikä hyvältä tuntuu. Pääasia kuitenkin on se tunne, joka liikunnan jälkeen tulee! Se on ihanaa, vaikka itse liikunta olisikin puoliksi pakko pullaa.

Olisi ihanaa jos rakastuikin tai edes vähän ihastuisin juoksemiseen. Se houkuttaa, koska on niin nopea ja helppo tapa liikkua kiireisen arjen keskellä. Mutta se on myös se liikuntamuoto, josta en ole oikein ikinä pitänyt. Ehkä se tästä..? Aina kannattaa ainakin yrittää! Taas kerran, ei nimittäin ole ensimmäinen kerta kun lupaan aloittaa juoksemisen ja into loppuu heti muutaman lenkin jälkeen, hah.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (8)

kiitos, näin minäkin vähän meinasin kun ei tuntunut ihan hyvältä tuo juokseminen vielä! 🙂




0
1 vastaus

Googleta sohvaperunan juoksukoulu. Se innostanut mua, joka vihannut juoksua. Sulla kiva blogi!




0
1 vastaus

kiitos ja kiitos vinkistä, googletin ja kuulostaapa hyvältä!! :)kokeiluuN!




0
1 vastaus

Liikunnan aloittamisessa kannattaa muistaa aloittaa riittävän perusteellisella peruskunnon rakentamisella. Kerrostaloakaan ei voi alkaa rakentaa kolmannesta kerroksesta. 😀 Sama pätee liikuntaan, ensin täytyy rakentaa pohjakunto. Tehdä tovin ajan reippaita kävelylenkkejä, sellaisia että hengästyttää. Sitten juoksuun siirtyminenkin sujuu mukavammin ja kohta huomaatkin juoksevasi innolla.




0
1 vastaus

juuri näin !! 🙂 peruskunto vain nimenomaan on hukassa vielä.. 😀




0
1 vastaus

Henkilökohtainen kysymys, mutta onko sulla normaalissa arjessa tunne, että lantionpohjalihakset on kunnossa? Eli esim. aivastaessa, yskiessä ei tunnu heikolta tai virtsasuihkun pysäyttäminen onnistuu?
Itse en ole vielä uskaltanut kokeilla lenkkeilyä, kun ei tuo lihaksisto täydessä terässä ole, mutta toisaalta tuntuu, ettei se aio kovon nopeasti palautua. Mulla on jopa sovellus muistuttelemassa alakerran treenistä.




0
1 vastaus

arjen tilanteissa tuntuu oelvan kaikki ihan ok, mutta jos esim on kova pissahätä ja aivastuttaa niin pakko ristiä jalat 😀 että ei ihan kunnossa, muttei kuitenkaan sen suurempaa haittaa! Hei täytyypi googletella tollasta sovellusta, en tiennytkään! Mulla kun tuppaa jumpat unohtumaan.. 😀




0
1 vastaus

En suosittele vielä juoksemista näin pian synnytyksen jälkeen. Lantionpohjan lihasten palautuminen on vielä kesken, joten juokseminen huonojen lp-lihasten kanssa saattaa aiheuttaa mm.alaselkävaivoja, tietääkseni myös kohdun/virtsarakon laskeuman riski kasvaa. Myös syvien vatsalihasten treenaaminen on tärkeää, ennenkuin siirtyy kovempitehoiseen treeniin!
Reipas kävely on oikein hyvä ja riittävä liikuntamuoto vielä muutaman kk ajan 🙂 varsinkin kun liikkumisesi jäi vähiin raskauden aikana.




0
1 vastaus

kiitos, näin minäkin vähän meinasin kun ei tuntunut ihan hyvältä tuo juokseminen vielä! 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Huomenta!❤ #goodmorning#huomenta#koti#smoothie

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: