Yleinen 22.5.2018

Ensimmäistä kertaa elämässäni toivoin negatiivista raskaustestiä

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Minun ajatukseni ovat olleet viikon verran vähän sekaisin. Tajusin viikko sitten, että kuukautiseni olivat viikon myöhässä. Raskausaikaa lukuun ottamatta olen ensimmäisen synnytykseni jälkeen tottunut 28 päivän kiertoon. Nyt kuitenkin huomasin kuukautisten olevan viikon myöhässä. Tiesin, että imetys ja hiljattain tapahtunut synnytys saattaisi sotkea kiertoa, joten en panikoinut. Vielä. Päivittäin kuitenkin asia pyöri mielessäni. Mitä jos? Entä jos? Ei kai vaan?

Asiaa ei auttanut perhettä piinannut oksennustauti. Oliko kyse aamupahoinvoinnista vai taudista? Alavatsalla tapahtunut juiliminen ja turvotus enteili kuukautisia, mutta niitä ei vain näkynyt. Apua. Juuri näin edelliset raskauteni ovat oireilleet! Olen ihminen joka tuntee todella hyvin mitä kehossani tapahtuu. Jokaisella raskauskerralla olen tiennyt ja tuntenut olevani raskaana jo päiviä ennen positiivista testiä. Viimeisellä kerralla tunsin jopa munasolun kiinnittymisen. Mutta entä jos nyt oireet eivät olisi niin selkeät? Toisaalta, ehkä kroppani reagoi kierukkaan turvotuksella ja pienillä nipistelyillä ala-vatsalla?

Niin tosiaan, minullahan on se kierukka joten mahdollinen raskaus olisi hyvin epätodennäköinen. Vaan ei olisi ensimmäinen kierukkalapsi maailmassa. Ja mistäpä sen tietää, vaikka koko vehje olisi lähtenyt irti? Niinpä marssin tänään apteekkiin raskaustestiä hakemaan.

Minua ei ole ikinä jännittänyt raskaustestin tekeminen niin paljon, mitä se tänään jännitti. Toistelin päässäni kirosanojen saattelemana mantraa älä vain ole plussa. Ensimmäistä kertaa elämässäni testiä tehdessäni toivoin toden teolla, ettei tulos olisi positiivinen. Koska ensimmäistä kertaa elämässäni en todellakaan olisi tiennyt mitä tekisin jos olisi raskaana.

Olen ajatellut aina olevani ihminen joka ei kykenisi aborttiin. Mutta pakko myöntää, että kuluneella viikolla sekin mahdollisuus on pyörinyt päässäni. Toisaalta lapsiani katsellessa mahanpohjaani on kouraissut ikävästi, siellä kun voisi taas kerran olla jotain noin upeaa.

Ajatukset ovat olleet yllättävän sekaisin, vaikka takaraivossani olen tiennyt että raskaus olisi hyvin epätodennäköinen. Se on vain imetys sekä synnytys, joka kiertoani sotkee. Enkä toisaalta voi sanoa yhden käynnistyneen kierron jälkeen millainen kiertoni nykyään olisi. Vaan silti se pienen pieni pikkiriikkinen mitäpä jos mahdollisuus on sekoittanut ajatukseni aivan täysin.

Luojan kiitos testi oli negatiivinen. Kiitos, kiitos ja kiitos. Olin hyvin helpottunut ja onnellinen asiasta. Oli outo fiilis iloita negatiivisesta testistä, koska aina ennen se on nostattanut suuren harmin. Nyt ei olisi sopiva aika vauvalle. Ei ehkä enää koskaan.

Toisaalta olen tyytyväinen tästä helpotuksen tunteesta ja pienen raskauspanikoinnin kokemuksesta. Varmistui sekin, että meidän perhe taitaa olla oikeasti nyt tässä, vaikka se välillä haikealta tuntuukin. Älä koskaan sano ei koskaan, äläkä koskaan usko siihen ettei universumilla olisi muita suunnitelmia. Eihän sitä koskaan tiedä. Mutta onneksi nyt toistaiseksi näin!

Hiki on siis ollut täällä muutenkin, kuin helteen takia. Pieni tuskahiki. Nyt taidan juhlia tilannetta yhden kylmän siiderin verran. Ja pistää kasan testejä tilaukseen pikimmiten. Nimittäin jos tämä epäsäännöllinen kierto jatkuu taidan löytää itseni tikuttamassa joka toinen viikko. Ihan vain varmuuden ja oman mielenrauhani vuoksi.

Naisen kroppa ja mieli on kyllä hullu. Kun raskautta toivoo, kuvittelee kaikki ne oireet mielessään. Ja kun raskautta ei toivo, sama reaktio. Edellistä raskautta odottaessani avasin testin veitsellä, jotta näin haalean plussan vielä selkeämmin. Tällä kertaa avasin sen taas veitsellä, mutta varmistaakseni ettei sisällä olisi yhtään hailakan vaaleanpunaista jälkeä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Jeah. Nyt kylmä olut...😂👌 rankka päivä, vaikka toisaalta oma moka kun valvoo liian myöhään ja perheen pienin herättää 6:00👌 te jotka ette mökkeile tai muuta, mitä teette huomenna? Meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia! #quoteoftheday

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: