Yleinen 21.6.2018

Miten aamupäivän tehotunnit saisi jatkumaan myös iltapäivisin?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Pienet sormet lätkivät naamaani. Avaan silmät ja vilkaisen kelloa joka näyttää 5:30. Voi ei ajattelen, mutta hymyissä suin. Ei ole parempaa herätystä.Keitän kahvia ja istun vauvan sekä lelukorin kanssa lattialle. Tunnin verran leikimme, heräämme ja katsomme samalla Netflixiä. Tunnin päästä pienestä muumipussukasta kuuluu tyytyväinen, tasainen tuhina ja mietin josko itse menisin myös hieman lepäämään. Ehkä tunti ja sitten isommat jo heräävät. Päätän olla menemättä, koska päivän ensimmäiset tunnit ovat tehokkaimpia. Istun sohvalle ja avaan tietokoneen. Nyt on töiden aika. Kello näyttää melkein seitsemää. Olenko minä sittenkin aamuihminen?

Olen aina ajatellut etten ole aamu- enkä iltaihminen. Oikeastaan näin kolmen pienen lapsen äitinä olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että aina väsyttää. Oli vuorokauden aika sitten mikä tahansa. Aikaiset aamuherätykset, väsyttää. Myöhäiset – okei kello yhdeksän jälkeen – iltatunnit väsyttävät. Mutta jos tarkemmin ajattelen, on aamupäivä minulle se tehokkain tapa tehdä asioita. Tarvitsen vain yleensä ainakin tunnin, ennen kuin kunnolla herään.

En ole aamuisin mikään mörrimöykky heti herättyäni, mutta ehdottomasti hiljaisempi ja hitaampi mitä normaalisti. Äitiyslomalla meidän aamurutiineihin kuuluu se, että ensimmäisen tunnin verran me koomailemme. Teemme lasten kanssa hitaasti aamutoimet, katselle piirrettyjä ja pikkuhiljaa käynnistämme päivän. Sitten alkaa ne tehokkaat tunnit.

Aamupäivisin minä siivoan. Teen ruokaa ja leikimme. Ulkoilemme ja treffaamme ystäviä. Oikeastaan aamupäivisin tapahtuu suurin osa päiväni aktiviteeteista. Iltapäivisin ehkä jatkan kotihommia tai käyn kaupassa, kun mies tulee töistä. Mutta yleensä ne iltapäivätunnit tuntuvat jo kovin väsyneiltä. Miten iltapäiviin saisi lisää energiaa?

En tiedä onko syynä se, että lasten päiväuniaikana yleensä lysähdän sohvalle. Välillä aika pitkäksikin aikaa. Ehdin nuupahtamaan, kun pysähdyn paikalleni jopa pariksi tunniksi. Jos ottaisin tavaksi ottaa sohvalla pienet torkut ja sitten keksiä jotain hiljaisia kotihommia? Esimeriksi valokuva-albumien ja blogijuttujen parissa vierähtäisi ainakin monta viikkoa…

Johtuuko uupumus siitä, että syön liian raskaan lounaan? Salaattia tai kevyitä keittoja, olisiko siinä ratkaisu? Toisaalta haluan kyllä syödä samaa ruokaa kuin lapset. Esimerkin voimalla!

Vai onko se oikeasti vain hyväksyttävä, että näillä univeloilla ja hektisellä päivärytmillä on oikeasti noin suuri vaikutus jaksamiseeni? Että ensimmäiset – sanotaanko ehkä neljä tai kuusi tuntia – jaksan täysillä ja sitten sisäinen kelloni alkaa odottamaan iltaa ja yöunia.

Ehkä aloitan kokeilun sillä, että iltaisin rajoitan ”oman aikani” tuntiin, kun lapset ovat saatu nukkumaan. Ehkä kokeilen mennä hivenen aikaisemmin yöunille. Koska vaikka aamuisin olo onkin tehokas, ehkä ne lyhyet ja katkonaiset yöunet vaikuttavat iltapäivän tunteihin noin suuresti.

Liikuntaa pitäisi myös ehdottomasti lisätä. Mutta tiedättekö miten hankalaa se on, kun liikunalle olisi aikaa juuri silloin illasta kun eniten väsyttää? Ja kierre on valmis.

Muutama vuosi sitten aloittamani elämäntaparemontti laittoi ruokavalioni uuteen uskoon ja syön nykyään terveellisesti joskus herkutellen. Mutta liikunta ja lepo kaipaavat ehdottomasti vielä fiksausta. Pienin askelin, koska haluan oikeasti pysyvän muutoksen.

Onko ehdottaa jotain vinkkejä tai hyväksi koettuja juttuja?

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (4)

hyviä ajatuksia! 🙂 ja totta tuokin, eihän sitä tarvtise 😀 kiitos paljon ja oikein ihanaa kesää sinne maitokahvimedian tiimille!<3




0
1 vastaus

Tätä et ehkä halua kuulla, mutta kysynpä silti: miksi pitäisi olla tehokas?

Voimia pitää olla, että pääsee aamulla sängystä ylös ja että jaksaa pitkän päivän aikana olla oikeasti läsnä lapsilleen.

Päivärutiinien pöyritys vaatii voimia. On ruuat, pyykit, ulkoilut. On pyyhkimisen
– milloin pyyhitään peppua kesken muiden askareiden, milloin keittiön pöytää pienten ruokailijoiden jäljiltä.

Äidin yöt ja unet ovat tunnetusti mitä ovat. Lepohetki lasten päiväunien aikaan ei voi olla aikuisellekaan pahaksi. Enemmän olisin huolissani, jos jaksaisit painaa ”ylikunnossa” tai ylivirittyneenä suoritusta toisensa perään aamusta iltaan.

Iltapäivän nuupahdukseen voi toki hakea ratkaisua sopimalla ne mukavat leikkitreffit sittenkin sinne iltapäivään tai keksimällä sen kivan menon juuri sinne välipalan jälkeen. Kun iltapäivässä on jotain kivaa, mitä odottaa (siis muutakin, kuin laskea miehen tulen töistä kotiin jo kolmen tunnin päästä…), voi iltapäivänkin katsellenujsin silmin.




0
1 vastaus

tosi hyviä ajatuksia, kiitos. Ja tavallaa eihän minun pidä olla tehokas, lähinnä se nuupahdus harmittaa itseäni koska silloin olen niin väsynyt ja jopa kärttyisä. Täytyy kokeilla josko leikkitrefffeistä olisi vaikka apua! 🙂




0
1 vastaus

Miekin olen tehokkain aamuisin/aamupäivisin. Töissä yritän hoitaa enemmän tarkkuutta ja keskittymistä vaativat asiat aamun aikana, lounaan jälkeen on vuorossa kevyemmät työtehtävät.

Miekin sanoisin, että teidän elämäntilanteessa riittää jo tuokin, mitä nyt kerroit. Ei tarvitse tykittää sata lasissa aamusta iltaan. 🙂 Toiset siihen ehkä pystyvät, mutta olemme erilaisia 🙂

Hyvää kesän jatkoa ja terkkuja Maitokahvimedian tiimiläisiltä ♡♡ (www.maitokahvimedia.com)




0
1 vastaus

hyviä ajatuksia! 🙂 ja totta tuokin, eihän sitä tarvtise 😀 kiitos paljon ja oikein ihanaa kesää sinne maitokahvimedian tiimille!<3




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tehtävä­nimikkeenä Laura
Inhimillisen, sormenjäljillä ja leivänmuruilla koristellun äitiyden puolesta. Rehellistä vertaistukea niille äideille joiden pullat tulevat pakkasesta ja nurkissa pyörii design-valaisimien sijaan villakoiria. Kaunista, rakkauden täyteistä, rehellistä ja joskus jopa vähän karua arkea. Kirjoitusten takana häärii 25-vuotias kolmen prinsessan äiti Turun seudulta. Yhteyttä voi ottaa: tehtavanimikkeena@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Blogin puolella juttua oviskivuista--> #uusipostausblogissa#momof3

tehtavanimikkeenablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: