300 kävijän blogista portaaliblogiksi

Pohdin monen vuoden ajan blogin avaamista. Erityisesti äitiyslomilla ja hoitovapailla kaipasin kirjoittamista, mutta en kuitenkaan uskaltanut avata blogia. Minua jarruttivat kolme asiaa: ajattelin, että ketään ei kiinnosta minun elämäni, perheemme yksityisyyden varjelu mietitytti enkä keksinyt, mistä edes olisin kirjoittanut. Kirjoittaminen ja valokuvaaminen ovat kuitenkin niin iso osa minua, että ajatus ei jättänyt minua rauhaan.

Keskellä kiireisintä arkea ja rankinta elämänvaihetta Aava sairastui. Meillä oli 2-vuotias, 7-vuotias ja 10-vuotias lapsi. Mies oli jatko-opinnoissa kaukana ja pääsi kotiin vain viikonlopuiksi. Minulla oli uusi työ yliopiston tiedottajana. Puolentoista vuoden oireilun jälkeen löytyi keliakia, mikä oli helpotus.

Kun diagnoosista oli kulunut hetki, Keliakialiitto ilmoitti etsivänsä bloggaajia Suunta-verkkopalvelunsa lapsiperheblogiin. Tiesin heti, että se olisi minun juttuni. Oikein pursusin intoa, raivoa, surua ja iloa diagnoosin saamisen vaikeudesta, arjen sujumisesta sekä siitä, että saisin kertoa, mitä tarkoittaa, kun lapsella on keliakia. Hain bloggaajaksi ja pääsin! Keliakialiiton Arjen murusia -blogi avattiin huhtikuussa 2015. (MUOKS! Jäin pois Arjen murusia -blogista vuoden 2017 lopussa, kun aikaa ei enää ollut kahdelleblogille.)
Aloin kirjoittaa suurella innolla. Yhtäkkiä huomasin, että minä julkaisin suurimman osan ryhmäblogin teksteistä. Minua alkoi taas kiehtoa ajatus omasta blogista, jossa voisin kirjoittaa myös naiseudesta, ruuhkavuosista ja lapsiperheen arjesta huumorinkin näkökulmasta.
Heinäkuussa 2015 rohkaistuin ja avasin Vuodatus-nimiseen blogipohjaan blogini nimeltä Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen Kaija Koon Supernaiset-biisin mukaan. Olin vielä aika arka kirjoittamaan enkä oikeastaan tiennyt bloggaamisesta vielä mitään. Olin onnellinen siitä, että minulla oli 300 yksilöllistä kävijää kuussa. Avasin blogilleni Facebook-sivut ja aloin opetella bloggaamisen saloja. Että oikein 300 luki tekstejäni ja Facebook-sivulla oli 100 tykkääjää, se tuntui hurjalta.
Kävijämääräni nousivat nopeasti. Ensin kuukaudessa oli 2000 yksilöllistä kävijää, sitten jo 5000.
Tammikuussa 2016 pääsin mukaan Kaksplussan blogiverkostoon, mistä olin todella, todella onnellinen! Blogini muutti Bloggeriin. Tutustuin mielettömän upeaan naisjoukkoon, verkostobloggaajiin, jotka alkoivat ystävällisesti opettaa minulle kaiken, mitä tiesivät bloggaamisesta. WhatsApp-ryhmässämme opin heiltä paljon blogin ulkoasun muokkaamisesta, valokuvien käsittelystä, kuvien koosta ja hyvän blogitekstin sisällöstä. He neuvoivat, miten blogiin saa Facebookin tykkäysnappulan, kuinka usein kannattaa blogata ja miten tehdään yhteistöitä.
En olisi uskonut, miten paljon tsemppiä, kannustusta ja ystävyyttä voi saada muilta bloggaajilta. Se tuli minulle ihan yllätyksenä, kirjoittamisen iloisena lisämausteena! En arvannut etukäteen, miten ryhmässä iloitaan, jos joku kirjottaa erityisen hyvän tekstin, saa hyvän yhteistyön tai saa postaukselleen paljon lukijoita. Se tuntuu tosi hienolta!

Kevään aikana opin koko ajan lisää. Kesän ja syksyn aikana aloin kirjoittaa monipuolisemmin ja useammin.

Uusi, lyhyempi nimi blogille

Syksyllä 2016 päätin lyhentää blogini nimestä pois läpi lasikattojen -osan. Aloin saada lisää seuraajia sekä Facebookiin että blogini Instagram-tilille @ylipyykkivuortenblog. Joinain kuukausina yksilölliset kävijämäärät hyppäsivät jopa muutamaan kymmeneentuhanteen kävijään, kuten esimerkiksi silloin, kun MTV uutiset jakoi postaukseni pelleistä, kun Yle kirjoitti lapsen tubettamisesta kertovasta postauksestani uutisen  ja kun kirjoitin työssäkäyvän arki-iltojen lyhyydestä ja kodin siistinä pitämisen vinkeistä.

Tämä kaikki hämmensi, yllätti ja ilahdutti. Kiitos, kiitos! Blogi ei menesty ilman kovaa työtä, mutta vaikka kuinka istuisi kymmeniä tunteja koneen ääressä, se ei yksin riitä. Blogi ei menesty, jos kukaan ei seuraa, lue eikä kommentoi.

Kiitos, että te olette siellä! Kiitos, että teette mahdolliseksi elämäni hienoimman harrastuksen! Keskiviikkona 5.4.2017 blogini siirtyy osaksi Kaksplussan portaalia. Reilussa puolessatoista vuodessa saavutin unelmani, jonka toteutumiseen en uskaltanut uskoa. Kiitos te siellä, että teitte unelmastani totta! Kiitos Otavamedia ja Kaksplus, että uskotte minuun!

Blogiportaali tarkoittaa lyhyesti sitä, että bloggaaja on työsuhteessa portaalin ylläpitäjään ja kirjoittaa blogiaan tietyn sopimuksen mukaisesti.

Nähdään blogin uudessa ulkoasussa 5.4.2017 alkaen!

Kommentit

30 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Voi ihana sinä! Kaunis kiitos!

Niin huippua!! Tervetuloa joukkoon. ❤

Kiitos Terhi! Mahtavaan päästä taas samaan porukkaan!

Oikein paljon onnea!! 🙂 🙂 🙂

Kiitos Henna!

Onneksi olkoon! Viimein kova työsi palkittiin ❤

Kiitos MäsäMutsi!

Oi vitsi miten mahtavaa!!!!Onnea ihan mielettömän paljon,oot sen ansainnut♡♡

Kiitos! Ihanasti sanottu!

Paljon onnea! 🙂

Kiitos! <3

Onnittelut ?

Kiitos Elsa!

Kova työ palkitaan. Onnea tuhottomasti! Ansaitsit tämän 🙂 <3

Voi kiitos Matu! Tulee kova ikävä teitä kaikkia!

Wow, olet kyllä paikkasi siellä ansainnut! 🙂

Kiitos, arvostan todella kehuasi!

Onnea!

Juttujasi on kiva lukea! 🙂

Voi kiitos, kiva kuulla!

paljon onnea ja tervetuloa joukkoon !!! 🙂

Kiitos! Hauskaa! 🙂

Kyllä olet ansainnut tämän todellakkin, vielä onnea! ?❤️

Voi kiitos Meri!

Onnittelut vielä! 🙂 <3

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kiitos ihana!

Tää on mun lemppari kaksplussalla!
Näen sun teksteissä meidän perheen tulevaisuuden, koska meillä on lapset saatu samassa järjestyksessä. Meidän kuopus on nyt vasta vauva.
Hyviä tekstejä ollut, mutta aikaa kommentointiin ei vain meinaa olla.

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Voi kiitos! Kiva kuulla! Tsemppiä arkeen vauvan ja isompien kanssa! Tervetuloa seuraamaan meitä nyt portaalin puolelle 🙂

Ihana lukea tälläinen postaus 🙂 Olet esikuvana meille monille aloitteleville bloggaajille ja voimme vain ihailla kaunista blogiasi ja hyviä tekstejä <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä