Yleinen 10.4.2017

4-6-vuotias ei osaa päättää mielialaansa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Meidän kohta kuusivuotias neitimme on kuin suomalainen kesäsää: ihana, lempeä, yllättävä ja hämmentävä parin minuutin sisällä. Hän vaihtaa äänensävyään, ilmettään, eleitään ja olemustaan joka toisessa lauseessa kuin heinäkuun sää helteestä ukkosmyrskyn kautta raekuuroon. Kaikki sen saman parin minuutin sisällä.

Eskariuhmaksikin sitä voisi kutsua, tai sitten se on vain osa hänen luonnettaan. Kun hän on iloinen, hän rakastaa kaikkea täysin sydämin silmät loistaen ja suu leveästi hymyillen. Kun hän suuttuu, ääni kuuluu naapurikaupunkiin ja kädet pysyvät puuskassa ja kulmat kurtussa. Kummankin ääripään tunteet ovat täysillä esillä – sen saman parin minuutin sisällä.

Hän on ihana pieni tuuliviirimme. Kerron teille esimerkeillä, millaisia tunteita hän koki ja lauseita sanoi yhden tunnin sisällä. Merkkaan iloisella äänellä, lähes nauraen ja silmät loistaen sanotut lauseet kirjaimella N niin kuin nauru ja kiukkuisesti tiuskaistut lauseet kirjaimella K niin kuin kiukku. Äänensävy, eleet ja ilmeet vaihtuvat täysin päinvastaiseksi N:n ja K:n vaihdellessa. En edes ehdi sanoa väliin mitään, kun hän sanoo joka toisen lauseen iloisesti ja joka toisen lauseen kiukkuisesti.

Enjoy!

pyöräily

Minä: Lähdetäänkö lenkille? Voisit pyöräillä.

K: Ei! En jaksa!!

Kohta.

N: Voidaan lähteä! Otan pyörän! Missä kypärä on?

Pukeminen ja ulos lähteminen. Pyöräilyä tien päähän 100 metrin matkan verran.

K: En jaksa polkea! Mun jalat ei jaksa! En pärjäääää!! Käännytään kotiin!

Minä: Jaksat kyllä. Sano jaloille, että olet kohta eskarilainen ja jalkojen pitää olla hyvät!

N: Mä jaksan polkea vaikka kouluun asti! Oon iso! Osaan! Osaan tosi hyvin! Viiletän mäkeä alas! Muistan jarruttaa!

K: Mun jalat ei vaan jaksa! Ne ei kestä polkimilla!

Minä: Haluatko laittaa tämän kirjeen postilaatikkoon?

N: Haluan! Yllän itse! Noin!

N: Kiitos, että veit mut lenkille!

Minä: Mennäänkö etsimään leskenlehtiä?

N: Mennään! Etsitään! Ihania kukkia! Haista! Niin ihania! Saanko vielä ottaa näitä? Viedään maljakkoon!

Minä: Nyt mennään kotiin tätä kautta.

K: EI! Se on tyhmä reitti! Mun jalat väsyy siellä! En aja!

Jättää pyörän, kääntää selän, käy istumaan kävelytielle kädet puuskassa. Otan pyörän ja talutan sitä valitsemaani suuntaan.

K: Jään tänne loppuelämäksi! En tule!

Minä: Tulehan nyt. Voin auttaa ylämäessä. Ne kukat taikoo sulle taikavoimaa!

Tulee pyörän luo. Nauraa.

N: Tää olis keiju! Tää pyörä osais lentää! Tää lentäis pilviin!

Jyrkässä alamäessä hän antaa pyörän minulle ja lähtee juoksemaan. Ei kestä kauaa, kun hän lentää pahannäköisesti mahalleen mäkeen. Huuto on dramaattisempi kuin olisi ehkä tarvetta, vaikka varmasti sattuu. Otsaan nousee pikkuinen kuhmu.

K: Apuaa! Naama! Apua! Tuleeko verta?

Hetken sylissä oltuaan hän jatkaa juoksua kotiin.

N: Ihania kukkia kotiin!

K: Kotiin! Äkkiä! Apua! Sattuu kuhmuun! Aina sattuu kaikkea! Äidin syliin kotona! Isin syliiin!

N: Mä menenkin salareittiä kotiin, tästä aidan yli! Mä oon ennen sua kotona!

Kotiovella.

K: Yhyy isii, sattui! Sattuu! Syliin!

N: Mä haluan nämä kukat maljakkoon.

Minä: Nyt mennään suihkuun.

K: Ei suihkuun! En halua suihkuun!

K: Haluan saunaan! Menen loppuelämäksi istumaan saunaan!

N: Ihanaa lämmin suihku!

K: Ei silmiiiiin! Ei ikinä naamaan! Ei kuhmuun vettääää! Inhoan naaman pesua!

N: Pullukkamassu, pomp pomp, pullukkamassu, pomp pomp!

K: On niin kylmä! Märkä tukka, pyyhe, pyyhe!

N: Haluan aamutakin. Please, saanko aamutakin?

K: Kylmääää!

N: Mitä iltapalaa?

K: Tukka on takussa! Nälkä!

Hän tanssahtelee kohti keittiötä aamutakki päällään.

N: Mulla on Elsa-halkio, jalka näkyy!

K: En halua muroja! En oo niitä koskaan syönyt, niin en tiiä tykkäänkö!

Hän ottaa aamutakin vyön käteensä.

N: Kato mä hypin hyppynarulla!

Hyppää iloisena tuoliinsa, kaatuu mahalleen tuolin päälle. Alkaa itkeä.

K: Yhyy! Aina mä kompastun! Mä haen heti pupun!

N: En mä löydä sitä. Missä olet pupuuuu?

K: EN LÖYDÄ PUPUA!

Löytää pupun, tulee takaisin tuoliinsa. Nauraa.

N: Kävisitkö hakemassa mulle yöpuvun?

Syö muroja, laulelee Smurffien tunnaria. Pompottelee pöydälle jäänyttä Kinder-munasta tullutta Smurffi-figuuria. Isoveli hipaisee Smurffia.

K: ÄLÄ KOSKE! ”Henrik” kiusaa mua aina!

 

Sellainen tunti meillä tänään kello 19-20. Hän on äänessä aina. Hän on vähän kiukkuinen ja paljon ihana. Hän nauraa paljon ja kiukkuaa jonkin verran. Eskariuhma, mikä hämmentävä elämänvaihe lapsen elämässä. Tsemppiä lapseni, tsemppiä koko perhe. Tsemppiä päiväkoti. Ihana kiukkupussi, ehkä sinä joskus päätät, oletko iloinen vai kiukkuinen. Tai älä päätä, hauskempaa noin.

 

Lue myös

Kuusivuotias: niin pieni, niin iso

Pupu, maailman rakkain pehmolelu

 

 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (7)

Heh, joillakin se on vaan aina – aikuisenakin!




0
1 vastaus

Ihan kuin olisit ollut meillä käymässä. Aina äänessä, minuutin välein kiukkua ja naurua vuorotellen. Syksyllä joulukuun poika menee kouluun. Pitkää pinnaa meille kaikille!




0
1 vastaus

Ehkä sitten olinkin xD




0
1 vastaus

Kuulostaa hyvin samalta kuin esikoiseni. Rauhallisuutta ja ymmärrystä vaatii vanhemmilta. Itse en aina muista/jaksa/ymmärrä tätä rankkaa vaihtelua…. Ehkä sit toisen kohdalla….




0
1 vastaus

Tuttua siis… Ehkä se menee ohi.




0
1 vastaus

Muahhah hah haa. Ehkä menee oh i sitten, kun on esim. 20v




0
1 vastaus

Meidän neidillä taisi olla eskariuhma heti synnäriltä låhtien 😀 ainakin temperamenttia löytyy! Eikä vanhempia auttanut yhtään, vaikka yhden pojan kanssa harjoiteltiin ensin. Ihan eri säännöt nimittäin.. Mutta poikakin tasoittui ihmeellisesti koulun alkaessa niin toivossa elän, että ensi vuonna jo helpottaa 🙂




0
1 vastaus

Heh, joillakin se on vaan aina – aikuisenakin!




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yli pyykkivuorten
HANNA Havaintoja perhe-elämästä, äitiydestä, naiseudesta, sisustamisesta ja lapsen keliakiasta. Vertaistukea myös uhmaikään, kouluikään, murrosikään ja ruuhkavuosiin. Blogissa mukana "Aava", s. 2011, "Henrik", s. 2006, "Matilda", s. 2003 ja aviomies. Yhteydenotot: ylipyykkivuorten@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Blogissa postaus meidän perheen arkirutiineista! Klikkaa käyttäjänimeä, profiilissa suora linkki blogiin. #lastenhuone #kaaos #arki #rutiinit #ylipyykkivuorten

ylipyykkivuortenblog

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: