Miksi näen unia, että olen raskaana?

raskaus, vastasyntynyt

Alitajunta, mitä tämä nyt taas on? Miksi ihmeessä näen vähintään joka toinen yö unta, että olen raskaana? Miksi väität, että minulla olisi vauvakuume?

Unissa minulla on iso maha, jota sivelen onnellisena. Tunnustelen potkuja ja nauran, kun maha muljahtelee puolelta toiselle. Olen valtavan suuri, ja laskettuaika lähestyy.

raskaus, odotus

Synnytys on helppo ja onnellinen. Joskus syntyy tyttö, joskus poika. Hän on ihana! Olemme koko perhe vauvakuplassa. Unessa ajattelen, että nyt perheemme on valmis, vaikka sehän on valmis jo nyt!

Mietin nimeä. Hän saa kaikki ne käyttämättömät, ihanat nimet, jotka jäivät yli listoiltamme.

Sitten minä imetän. Nostan hänet tottuneesti rinnoilleni ja imetän, koska sitä minä rakastin. Hän katsoo minua silmiin syödessään. Pitkät, tummat ripset ja vaaleat hiukset. Minun oma vauvani.

vastasyntynyt

Unissa vauva-aika on juuri niin ihanaa, kuin se oikeastikin oli. Minähän rakastin kaikkea sitä: raskausaikaa, onnellista odotusta, jopa synnytystä. Oli ihanaa hoitaa vauvaa, seurata sen kasvua ja tietenkin imettää. Imetysasennot ovat yhä vahvasti lihas- ja tunnemuistissa.

Mutta kun perhe on täynnä. Se oikeasti on. Vauvan nähdessäni en ajattele, että olisipa minun. Ajattelen, että onpa hän ihana, mutta onneksi hän ei ole minun vaan sinun. Ruokapöytämme, automme, talomme, voimavaramme ja sydämemme ovat jo täynnä. Näin on hyvä. Haluan edetä urallani ja nauttia isoista lapsista, joiden kanssa on toisenlaisia haasteita kuin esimerkiksi mahan kipristelyjä ja hampaiden puhkeamisia.

Ehkäpä minä silti olen se nainen, jolta aina puuttuu se viimeinen lapsi, vaikka sitä ei enää oikeasti haluaisikaan?

Rakkaat keittiöpsykologit: Miksi näen unia, että olen raskaana? Näkeekö kukaan muu raskausunia?

 

Lapsiperheaiheisia blogipostauksia

En kaipaa enää vauvaa.

Lasten sopiva ikäero.

Viisihenkinen perhe Pirkanmaalta.

Sisarusten kuuluukin tapella.

Minun arkeni on kolmen lapsuus. Pelottava ajatus.

 

Ps. Kuvissa on mahani alle kuukausi ennen synnytystä ja Aava vastasyntyneenä. Näistä kuvista on jo kuusi vuotta. Mihin aika oikein katoaa?

Kommentit

4 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Heh 🙂

haha kyllä vaan! Viimeisimmät raskausunet oli kylläkin sellaisia, joissa olin tosi vihainen miehelle siitä uudesta vauvasta. Eihän se salaisuus ole, että minä haluan lisää lapsia. Mutta olin niin äärettömän vihainen, että olin raskaana kun pojan vauvavuosi on vielä kesken :DDD no ei ole plussaa silti vielä vähään aikaan suunnitelmissamme, vaikka toiveissani onkin 😀

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Niin ne unet vaan puskee sullekin läpi. Hassua, että alitajunta kuitenkin sanoo sulle, että vielä ei ole aika 🙂 Eikös se vauva-aika ala jo olla teillä kohta ohi? 🙂

Jooo, enää puoltoista kuukautta ?? mut meille tulee kyllä tarpeeks rankka syksy ilman raskauttakin (ei sillä että mulla olis ollu muuten rankkaa raakausaikana, kun alku väsymys?), että tällä kertaa jopa mies saa ihmetelle miten järkevä olen ?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä