Kun aamun kiire loppuu kuumemittarin etsimiseen (+ kirja-arvonnan voittajat!)

6.13 ensimmäinen herätyskellon pirinä, 6.15 toinen.

6.16 suihkussa. Kesken suihkun tulee mieleen sähköposti, johon olisi pitänyt vastata eilen. Shampoota laittaessa käy läpi ajatuksia, jotka täytyy tuoda esille aamun kokouksessa. Hoitoaineen kohdalla muistaa asian, joka on pakko selvittää iltapäivällä, että projekti kestää aikataulussaan.

6.25 pyyhe päässä vessassa meikkaamassa ja pesemässä hampaita.

6.40 pohtii, lähteekö töihin märillä hiuksilla ja antaa niiden kihartua villiksi pörröksi vai kaivaako kaapista föönin ja suoristusraudan. Ei, ei ole aikaa suoristamiseen. Villin pörrön estämiseksi letti.

6.45 vaatteet päälle ja lapsen herättäminen.

7.00 lapsen hampaiden pesu ja hiusten laittaminen. Isompien lasten kanssa muutama aamuun ja koulupäivään liittyvä sananvaihto.

7.15 lapsi kiukkuaa lattialla, että ei jaksa pukea. Omien eväiden teko lounaalle ja aamupalalle, jonka syö autossa tai töissä kahvitunnilla.

7.20 lapsi itkee lattialla, että ei vaan jaksa eikä halua. Pohdintaa, että ärähtääkö vai auttaako. Lupautuminen laittamaan vaikka paidan lapselle, jos se auttaisi. Sitten, hetkinen, onko lapsi yhä unisen lämmin vai mitä tämä on…

7.25 lapsi syliin sohvalle, kuumemittari kainaloon, mittauksen pituinen satukirja luettavaksi. Nyt pitäisi olla jo kovaa vauhtia menossa.

7.30 lämpöä 38 astetta. Työkalenterin kaivaminen, Wilman kaivaminen ja poissaoloviestin lähettäminen, koulun keittiöön soittaminen (koska keliakia), esimiehelle soittaminen, työpaikan sähköpostin poissaoloilmoituksen laittaminen…

7.40 yhä sohvalla kuumeinen lapsi sylissä. Työmeikki naamalla, työvaatteet päällä, eväät tehty, työlaukku valmiina, lapsi pesty ja puettu. Yhä sohvalla.

kuume, flunssa, lapsi kipeä

Yhtäkkiä onkin vain kuuma, nyyhkivä lapsi sylissä, eikä olekaan enää kiire. Lapsi pyytää pienellä äänellä saada unipupun sängystä ja kuulla vielä toisenkin sadun. Palaverit saavat nyt jäädä.

Olen miettinyt monesti, miltä tuntuu, kun kiire yhtäkkiä loppuu negatiivisen yllätyksen vuoksi. Flunssa ja kuume ovat onneksi pieniä ja tavallisia pysähdyksiä, vaikka hetkellisesti sotkevatkin arjen kuviot ja ovat toki sairastavalle kurjia hetkiä. Toivottavasti ei tule sellaista äkkijärrutusta, että kiire loppuisi lääkärin kertomaan diagnoosiin tai vaikka pahaan kolariin keskellä moottoritietä. Silloin ei taitaisi haittaa peruuntuneet palaverit. Täytyy vain toivoa, että niin ei käy.

 

Joko teillä ovat alkaneet syksyn flunssakaudet?

 

Ps. Päiväkoti Heippakamu: Pablo ja heiluvat hampaat -kirjan voittivat nimimerkit Meve mummu, Tiia, Ninna, Johanna Hannukainen ja Omppu. Otan teihin yhteyttä!

Lue myös

Lapsi sylissä yöllä, kun muut nukkuvat

Taistelen lapseni terveydestä kynsin ja hampain

Työssäkäyvän arki-illat ovat liian lyhyitä

Ilta, jolloin kaikki karjuivat

Kommentit

6 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Uskon! Voi kamala.

Avatar

Ei vielä ole taudit iskeneet, mutta joku tauti varmasti kohta saadaan kun nuorisopuolen opiskelijat (luokat yhdistyivät) eivät osaa yskiä oikein ja esikoisen luokkakaveri oksensi välkällä. ?

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Voihan yrjö! Nyt tsemppiä, että ei tule teille kyläilemään.

Avatar

Paranemisia pikkuiselle! Ja kyllä, meilläkin on alkanut flunssakausi ja pikkutyypin se kävi läpi ensin, sitten niiskutti tuo isompi koululainen ja tällä viikolla olen niiskutellut minä itse. Ja tuo on muuten aikamoinen rumba, kun täytyy ilmoittaa sairauspoissaolosta. Naputtele Wilmaan, viesti töihin, siirrä paltsut, laita poissaoloviesti, yritä saada siinä hötäkässä päivämäärät vielä oikein ja ennakoi tulevaakin 😉 Toivottavasti flunssa irrottaa otteensa teistä nyt viikonlopun aikana 🙂

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kiitos! Aava lähti jo kouluun takas (postaus tehty aiemmin), mutta Henrik jäi kotiin ja muut niistää jo… Tsemppiä teillekin!

Avatar

Eihän se kivaa ole kun mussukka sairastaa. 9v ollaan selvitty niillä tavallisilla taudeilla,mutta viimetalvena jouduttiin kokemaan mitä voi olla hätä lapsensa puolesta kun vietiin kiireellä päivystykseen ja sieltä lanssilla sairaalaan. Se kauhu ja voimattomuus ei hevin unohdu…

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä