Yleinen 24.9.2017

15-vuotias on liian nuori luopumaan tulevaisuudestaan

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Aamulehdessä oli tänään 24.9.2017 hyvä kirjoitus huono-osaisuuden periytymisestä. Lue tästä Lapselle voi tulla huono-osaisuuden identiteetti jo lapsena. Minäkin olen eri puolilta kuullut tarinoita siitä, miten nuoren täytyy jättää toisen asteen opiskelut kesken, koska perheellä ei ole varaa ostaa bussikorttia, saati sitten kirjapaketteja tai jutussakin mainittuja parturi-kampaajan jopa tuhannen euron työvälinepaketteja.

Näin ei saisi olla. On todella shokeeraava ajatus, että perheen työ- ja tulotilanteen vuoksi nuori jää ilman jatkokoulutusta. Tilanne vaikuttaa koko nuoren tulevaisuuteen, mutta myös tilanteeseen juuri nyt. Mitä nuori tekee arkipäivät, jos hänellä ei ole opiskelupaikkaa, ja sen myötä mielekästä tekemistä ja sosiaalista seuraa? Miten hän saa päivänsä kulumaan? Miten hän pääsee eteenpäin kohti aikuisuutta, jos kaikelta putoaa pohja jo 15-16-vuotiaana? Mitä ajatuksia se kaikki herättää nuoressa aikuisuudesta, tulevaisuudesta ja 100-vuotiaasta hyvinvointivaltiostamme?

Miltä tuntuu työttömänä olevasta vanhemmasta sanoa lapselleen, että hänellä ei ole tarjota lapselle mahdollisuutta opiskeluihin? Mitä käy, jos haaveet täytyy haudata jo kauan ennen aikuisuutta? Tuntuisi ihan kauhealta, jos meidän innokkaasti ysin keskiarvolla opiskeleva kahdeksasluokkalainen Matilda joutuisi parin vuoden päästä jättämään haaveet lukio-opiskeluista. Sydämeni murtuisi sanoa se hänelle, mutta mitä, jos se olisi ainoa vaihtoehto, jos rahaa ei vain olisi?

Lapsettomien lauantai

Monissa kunnissa järjestetään esimerkiksi reppukeräyksiä koulujen alkaessa. Yhtä tärkeää olisi kerätä vaikka kirjakaupan lahjakortteja, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus ostaa oppimateriaaleja. Näitä lahjakortteja voisi lahjoittaa esimerkiksi seurakuntien diakoniatyölle, josta ne löytäisivät oikean osoitteen. Jossain seurakunnissa niitä jo kerätäänkin. Kannattaa kysyä, jos haluaisi auttaa!

Allekirjoitin juuri kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Tämä tuntuu todella tärkeältä! Allekirjoita sinäkin.

Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Kuva Pixabay.com

Miltä tuntuisi, tai tuntuu, sanoa omalle nuorelle, että turha pohtia haetko lukioon tai ammattikouluun, minulla ei valitettavasti ole varaa maksaa sinun opiskelujasi? Kannatatko maksutonta toisen asteen koulutusta?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (4)

Onpa hyvä kuulla, että kierrättäminenkin vielä onnistuu!

1 vastaus

Olen kanssasi samaa mieltä että kaikilla on oikeus saada koulutusta, mutta keinoista olen osin eri mieltä.Kaikki ei voi olla kaikille aivan ilmaista.Siihen ei yhteiskunnallemme kertakaikkiaan ole varaa.Nyt vaaditaan ilmaista päivähoitoa,ilmaista varhaiskasvatusta,ilmaista koulutusta….Aina täytyy muistaa,että mitään täysin ilmaista ei ole olemassa.Joku sen aina joutuu maksamaan, joko nousevilla veroilla tai lainalla. Meillä on jo käsittämättömän paljon ilmaisia/ lähes ilmaisia palveluja tässä maassa, ja nimenomaan lapsille ja nuorille. Ilmainen peruskoulu kirjoineen ja kouluruokailuineen herättää suurta ihmetystä ulkomaalaisissa tuttavissamme jotka alkavat säästää lapsen tuleviin koulukustannuksiin jo ennen lapsen syntymää.Ilmainen terveydenhuolto ja sairaanhoito – kyllä,sekin on alaikäisille lähes ilmaista tässä maassa. Pienet satunnaiset maksut,mm.omavastuu 7vrk sairaalahoidossa vuodessa on vain murto-osa todellisista kustannuksista ja siihenkin varaton saa kunnalta maksusitoumuksen, kukaan ei jää vaille hoitoa! Kannatan samanlaista,erikseen haettava tukea esim.lukiokirjoihin jos perhe ei pystyniitä kustantamaan, mutta en täyttä maksuttomuutta kaikille. Itse kustansin pääosin kesätöillä lukion kirjat.Kyllä, poimin mansikoita, hoidin sukulaislapsia jne. Ja se oli ihan ok, minä halusin opiskella, ja olin ylpeä että pystyin itse hankkimaan rahaa. Nyt,pari vuosikymmentä myöhemmin, suomalaisia nuoria ei juuri mansikanpoiminta kiinnosta! Eikä meillä ollut edes kyse siitä ettei vanhemmat ois pystyneet kirjoja maksamaan. He vain opettivat meidät jo lapsena siihen että omiin asioihin voi ja pitää vaikuttaa itse eikä aina odottaa että kaikki tulee valmiina. Olen ikuisesti kiitollinen.En kannata vastakkainasettelua, mutta ennemmin satsaisin varattomien vanhusten hoitoon kuin terveiden, työkykyisten nuorten koulumenoihin. Tämä ” ilmaiseksi kaikille kaikkea” on aivan loputon suo ja vaatimuksille ei tule koskaan loppua!

1 vastaus

Olet kyllä sinänsä ihan oikeassa! Hyviä pointteja.

1 vastaus

Noihin toisen asteen opiskelujen kuluihin liittyen. Olen lukion kolmasluokkalaisen yksinhuoltajaäiti ja lukio-opintojen alkaessa olin hieman kauhuissani, että miten paljon rahaa kirjoihin yms. oikein kuluu. Mutta onneksi nyt on keksitty myös oppikirjojen suhteen facekirpparit! Voin ihan rehellisesti sanoa, että kovinkaan montaa satasta yhteensä ei ole koko lukioajan kirjoihin mennyt, kun hieman viitsii nähdä vaivaa. Yhden ainoan kirjan olen joutunut ihan uutena ostamaan. Tytöllä on useita kavereita, jotka marssivat isin ja äidin luottokortilla hakemaan tonnin kirjat lukuvuoden alussa ja mua ihmetyttää, että joku haluaa vapaaehtoisesti laittaa näin paljon rahaa kirjoihin kiinni, vaikka olisi rahaakin. Kustantajien rahapussia siinä vaan kartuttaa.

Nyt tietysti tuo opsin muutos tuo mukanaan taas muutamaksi vuodeksi tähän kierrättämiseen vaikeutta, kun ”vanhoja uusia” kirjoja ei vielä ole saatavissa.

1 vastaus

Onpa hyvä kuulla, että kierrättäminenkin vielä onnistuu!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yli pyykkivuorten
HANNA MAARIA Havaintoja perhe-elämästä, äitiydestä, naiseudesta, sisustamisesta ja lapsen keliakiasta. Vertaistukea myös uhmaikään, kouluikään, murrosikään ja ruuhkavuosiin. Blogissa mukana "Aava", s. 2011, "Henrik", s. 2006, "Matilda", s. 2003 ja aviomies. Yhteydenotot: ylipyykkivuorten@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Vielä saan pitää sinua kädestä. 💕 #kaksplusblogit #äitibloggaaja #ylipyykkivuorten

ylipyykkivuortenblog

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: