Yleinen 11.10.2017

Rakas lapsi, nyt hitsi vie se takki päälle!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Minulla on aina kylmä. Tätä kirjoittaessani minulla on muun muassa villasukat tavallisten sukkien päällä, farkut ja paksu neuletakki.

Pukeudun jo nyt kuin lähtisin napajäätikölle. Kaulahuivi, pipo ja hanskat on jo haettu varastosta. Minulla on jo kauan ollut käytössä villakangastakki, jossa on vuori. Haen varastosta kevyttoppatakkini heti, kun vain ehdin. Kesällä minulla voi ihan hyvin olla 20 asteessa iho kananlihalla. Nukun öisin pitkälahkeisilla housuilla, t-paidalla ja villasukilla.

Tätä taustaa vasten minä yritän ohjeistaa 6-, 11- ja 13-vuotiaiden lasteni pukeutumista. Hitto vie se on vaikeaa.

On taas aika, jolloin lapset hikoilevat, koska äidillä on kylmä.

Äiti täällä, muistitko takin?

Illalla muistutan, aamulla töihin lähtiessä muistutan ja joskus työpaikalle päästyänikin vielä muistutan, jos sääolosuhteet ovat yllättäneet minutkin. En muistuta joka päivä noin, mutta silloin tällöin. Kerran viikossa ehkä.

Perheemme WhatsApp-ryhmä täyttyy äidin rakastavista viesteistä koululaisille:

Olis tosi hyvä laittaa ulkohousut, kun siellä sataa tosi kovaa. Jalat kastuu pyöräillessä!

Jos et laita kumppareita, niin ota edes reppuun vaihtovaatteet! Edes sukat! Sataa kaatamalla!

Muista pipo ja hanskat! Edes hanskat!

Oikeasti, takki! Myös välitunnilla päälle!

Niin, takki. Äskettäin selvisi, että poikani ei ollut käyttänyt kertaakaan takkia ulkona koulupäivien aikana syyskuun loppuun mennessä. Siis takki ei ollut ollut mukana edes koulussa. Kun ei ollut ollut kylmä kuulemma!

Okei, kerran hän laittoi takin jo ennen lokakuutakin, kun olin pitänyt saarnan. Se takki oli verkkatakki. Sain pojan ulko-ovella kiinni. Takin alla oli vain t-paita… Sillä asulla hän olisi lähtenyt pyöräilemään tihkusateeseen kahdeksan asteen lämpöön.

syksy, pukeutuminen, vaatteet

Sosiaaliset normit säätelevät pukeutumista

Poika pelaa kolme-viisi kertaa viikossa sählyä ja pyöräilee koulumatkat, joten todennäköisesti hyvä kuntokin auttaa siinä, että ei tulekaan kauhean kylmä. Tulee kuitenkin vähän viileä… Oletan.

Yläkoululaisen pukeutumista säätelevät sosiaaliset normit. Ei tulisi mieleenkään pakottaa hänelle talvella kouluun jalkaan toppahousuja tai Kuomia, mutta jos nyt ei tulisi kuitenkaan paleltumia nilkkoihin… Jos hänelläkin olisi se takki nyt lokakuussa kuitenkin vaikka saisikin kyydin vaikka partioon. Eihän lokakuussa lähdetä kotoa ilman takkia!

Eskarilaisen perään katsotaan koulussa, mutta hän on joskus niin nopea, että näyttää aikuisten silmissä ihan valmiilta ulkoiluun, vaikka asukokonaisuudesta puuttuvatkin fleecetakki, sormikkaat, huivi – ja sukat! Koska ei tule kylmä, koska ei muillakaan ole, koska fleecen väritys ei sovi päivän prinsessatyyliin, koska sukat kastui eikä repusta nyt vain löytynyt kumpaakaan siellä olevasta kahdesta varasukkaparista. Ja kun on niin kiire tekemään rekille kieppejä, eikä sormikkaat kädessä voi tehdä kieppejä!

Voinko pakottaa lapset pukeutumaan?

Isot lapset lähtevät kouluun myöhemmin kuin minä ja A. töihin ja palaavat kotiin ennen meitä. Vaikka kauniisti pyydän, niin ainakaan poika ei muista eikä halua laittaa minun vaatimusteni vaatemäärää, koska tulee kuulemma kuuma. Ehkä sitten tuleekin, en tiedä.

Ystäväni sanoi, että ulkohousujen käytöstä ei keskustella alakoululaisen kanssa. Ne laitetaan jalkaan. Auta, haluaisin kuulla, että miten? Miten saan 11-vuotiaan käyttämään syksyllä ulkohousuja välitunnilla tai kotimatkalla, kun en ole vahtimassa? Viime talvena hänellä oli vain raitaverkkarit, joiden alla oli pitkät kalsarit.

Mikä minä olen toisaalta sanomaan, missä asteessa kenelläkin on kylmä tai lämmin? Jos minulta kysytään, niin +30 astetta alkaa olla lämmin, sellainen mukava. Suihkuni lämpötila on kaikkea muuta kuin ekologinen, mutta siinä lämpötilassa en värise kylmästä.

Pääasiassa lapsillani siis on nyt lokakuussa takki päällä (Aava tosin juoruaa, että Henrik pelaa välituntisin jalkapalloa ilman takkia), mutta välillä itse vielä lisäisin asukokonaisuuteen sitä sun tätä – ainakin kaatosateella ne sateenkestävät housut. T-paita ei ihan riitä enää takin alle. Vai onko 11-vuotias jo oikean ikäinen tietämään itse kuinka pukeudutaan?

Jos lähdemme koko perhe ulkoilemaan vaikka metsäretkelle, käsken kyllä lasten laittamaan asianmukaisesti päälle. Silloin he kyllä laittavat. Talviurheilussa, kuten laskettelussa, on tietenkin oikeat vaatteet päällä. Koulu on sitten eri juttu, ja nyt puhun lokakuusta.

Haluan uskoa, että he osaavat taas jo kuukauden päästä pukeutua lämpimämmin.

syksy, talvi

Pienten pukeminen oli niin helppoa

Kaukana ovat ajat, jolloin autoin rukkasia hihojen alle ja survoin villahaalaria toppahaalarin sisälle. Oli merinovillaiset kypärämyssyt, tekniset haalarit sävy sävyyn olevine hanskoineen ja kiiltäväpintaiset, vuorelliset kumisaappaat villasukkineen. Lopuksi vedin koko paketin kasaan vetämällä vetoketjun kiinni, ja ai että, äiti oli tyytyväinen. Silloin lapset olivat mukavasti siinä ympärillä lämpimässä kuin kanalla tiput siipien alla. Nyt he painelevat menemään tuolla kaatosateessa – takki auki tai takki repussa (”Oli se mukana, jos olisi tullut kylmä!”).

No, ehkä nyky-yhteiskunta on vanhemmuuden curling-aikaa. Minun lapsuudessani tehtiin lumiukkoja lapaset kädessä, ja kun lapaset jäätyivät niin, että ne eivät enää liikkuneet, haettiin uudet lapaset. Ei ollut vedenpitäviä kalvoja, mutta henkiin jäätiin.

Ehkäpä lapset oppivat joskus, että kuiva ja lämmin on kivempi kuin märkä ja kylmä. Ehkä.

Sitä odotellessa kääriydyn viltin sisälle lämpimään.

 

Related posts

1. Raitaverkkarit, rähinät, majut – koululaisen rakkaimmat housut

2. Saako vanhempi päättää koululaisen hius- ja vaatetyylin?

3. Sopiiko teinin huone kodin sisustus- ja siisteystyyliin?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (8)

Heh, hyvä uhkaus!

1 vastaus

2,5v ois halunnu lähtee postilaatikolle mukaan pelkästään hihattomassa topissa ja pikkareissa, lahjoin jäämään sisälle.

1 vastaus

Sieltä se jo alkaa, heh!

1 vastaus

Oma ekaluokkalaiseni (josta aloin miettiä, onkohan peräti teidän eskarilaisen pari jossain ykkösten ja eskarilaisten yhteistyöhönmassa, nimi kuulostaa tutulta) on liian ”laiska” pukemaan. Takki auki ja housut kainalossa, kun olen vastassa hakemassa koulusta. Vastaavasti keväällä, kun iltapäivät alkoi olla lämpimiä, silloinen eskarilainen ei jaksanut vaihtaa sisähousuja verkkareihin, vaan veti verkkarit sisähousujen päälle. Lämmintä oli lähemmäs 20 ja aurinko paistoi. Pysähdyttiin ja pakotin lapsen riisumaan päällimmäiset housut pois, ettei saa lämpöhalvausta. Edessä oli kilometri pyörillä ylämäkeen. Hän ei vaan millään viitsisi käyttää aikaa vaateasioihin.

4-vuotias taas on joko lämminverinen tai ei kertakaikkiaan tunne kylmää. Koko syyskuu väännettiin kättä ulkovaatteista. Nyt väliin laitettavasta hupparista/neuleesta/tms., ja alla on aina t-paita.

1 vastaus

Heh, voihan se olla noinkin! Blogissa käyttämäni nimet eivät ole lastemme kutsumanimiä.

1 vastaus

Mäkin aina yritän ehdottaa 11- ja 13-vuotiaille jos sataa kaatamalla että vois laittaa kouluun mennessä vedenpitävät kengät ja ulkohousut, mutta harvoinpa laittavat. Palelkoon ja kastukoon sitten josko siitä oppivat…viime talvena ei montaa niin kylmää päivää tainnut olla että olis voinut jotkut nolot toppahousut pukea, mukavampi pyllähtää lumeen sitten pelkät verkkarit ja pitkät kalsarit jalassa. vanhin soitti yks päivä tuossa kun sopivasti satuin olemaan toisella puolen suomea että ”ootko kotona, olisitko voinu tuoda kuivat housut ja kengät” kun olivat suunnistaneet märässä metsässä. eskariin on sentään helppo viedä mukanaan naulakkoon odottamaan nekin vaatteet jotka ei aamulla kelpaa päälle.

1 vastaus

No mutta, siellähän ollaan samiksia lasten ikiä myöten, heh!

1 vastaus

Tämä oli niiin arkea, ennen kuin keksimme peliin ihan uuden sävyn. Jos ulkohousut ja takki eivät pysy päällä koulussa, siirrytään käyttämään haalareita. Uhkaus meni jo niin pitkälle, että tilasin yhdet 152cm jo kotiin, mutta keskustelutuokion jälkeen nämä palautettiin 🙂

1 vastaus

Heh, hyvä uhkaus!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yli pyykkivuorten
HANNA MAARIA on pirkanmaalainen toimittaja, tiedottaja ja kolmen kouluikäisen äiti. Blogin aiheina naiseus, äitiys, arki, lapset, koti, keliakia ja huumori. Vertaistukea uhmaikään, kouluikään, murrosikään ja ruuhkavuosiin. Blogissa mukana "Aava", s. 2011, "Henrik", s. 2006, "Matilda", s. 2003 ja aviomies. Liity mukaan Facebookin lähes 6000 seuraajan ryhmään! Yhteydenotot: ylipyykkivuorten@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • All because two people fell in love. #family #koti #home #modernijaskandinaavinensisustus #interior #sisustus #ylipyykkivuorten

ylipyykkivuortenblog

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: