Yleinen 22.1.2018

Teini-ikäisen vanhemmuus on hämmentävää, ihanaa ja haikeaa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

On yhtä aikaa hämmentävää, ihanaa, jännittävää, haikeaa, onnellista ja hassua, että lapset kasvavat. Lasten kehitysvaiheet korostuvat varsinkin silloin, kun perheessä on eri-ikäisiä lapsia.

Perheen ensimmäisen teini-ikäisen vanhemmuus herättää niin monenlaisia ajatuksia. Kaikki on niin uutta ja outoa. Pieni lapsi tulee päivällä syliin ja yöllä kainaloon, kun taas teini-ikäistä ei välttämättä näe koko päivänä kuin vilaukselta. Siinä on aika iso ero vanhemmuudessa.

Yhtä aikaa pitäisi olla läsnä perheen kaikille lapsille, mutta kaikille eri tavalla. On niin paljon isoja kysymyksiä ja asioita, joita täytyy käydä läpi kasvun vuoksi. Välillä ne vaiheet tuntuvat vanhemmasta siltä kuin olisi vasten tahtoaan keskellä nyrkkeilykehää ilman suovarusteita tai istuisi vuororadan vaunussa. Sillä ei ole väliä, olisiko vaunussa turvavöitä tai ei, lopputulos olisi aika lailla sama. Sieltä maasta sitä löytää itsensä välillä joka tapauksessa.

teini-ikä, äiti ja teini

Kaksi naista talossa

Kahdeksasluokkalainen esikoisemme on tässä puolen vuoden sisällä kasvanut pituutta paljon. Otimme tänään kuvia pituuserostamme, jota ei enää juurikaan ole. Sain luvan julkaista yhden kuvan tässä postauksessa. Kuvanlaatu ei ole ottamistamme kuvista paras, mutta tämä riittää tähän. Tämän tarkempaa kuvaa en haluaisikaan julkaista netissä.

Tuntuu niin hassulta, että talossa on yhtäkkiä kaksi naista.

Hänen kenkänsä ovat samankokoiset kuin minulla. Hän käyttää jokaisessa vaatekappaleessa tismalleen samaa kokoa kuin minä ja hän jopa pitää samanlaisista vaatteista kuin minä.

Voiko olla suurempaa kunnianosoitusta kuin huomata, että teini on taas käynyt ryöstöretkellä äidin vaatekaapilla? Tai ei hän itse asiassa ryöstä, koska vaatekriisien keskellä ohjaan hänet katsomaan, löytyykö minun kaapistani mitään. On aika siisti tunne huomata, että vaatteeni kelpaavat.

Tätä kuvaa ottaessamme hän pyöräytti silmiään ja sanoi, että minulla on hänen farkkunsa. Vastasin, että hänellä on minun farkkuni ja että löysin nämä kaapistani. Hän vastasi, että hänkin löysi päällään olevat farkut omasta kaapistaan. Emme enää muista, mitkä farkuista ovat olleet alunperin kummankin, mutta toisaalta, eipä sillä niin väliä.

Kun ostan meikkejä, ihonhoitotuotteita tai hiustuotteita, ostan kahdelle. Jos ostan hänelle harvoin käytettävän tai kalliin tuotteen, kuten nyt vaikka kumpparit, ostan sellaiset, joita voin itsekin käyttää. Lainailemme sujuvasti käsilaukkuja ja takkeja.

Samanlaisia, mutta erilaisia

On hauskaa, että olemme molemmat kiinnostuneita muun muassa lukemisesta, kirjoittamisesta, kielenhuollosta, eläimistä, sisustamisesta, musta-valkeista vaatteista, leipomisesta ja shoppailusta. Hän on fiksu, luotettava, muut huomioonottava, hyvä keskustelija ja äärettömän huumorintajuinen.

No, kaiken tämän jälkeen: Olen häntä vain 23 vuotta vanhempi, mutta hänestähän tuntuu, että olen häntä vähintään 73 vuotta vanhempi. En tietenkään ymmärrä juurikaan mitään, vaadin liikaa, valitan kaikesta ja olen siivousneuroottinen, epäjohdonmukainen ja epäreilu.

Sosiaalisen median ja viestinnän ammattilaisenakaan en tajua kuulemma somekanavista ja netistä yleensäkään mitään. Olen nolo mutsi, mutta saan silti istua hänen vieressään ja kävellä hänen kanssaan myös julkisilla paikoilla – ainakin toistaiseksi. Tällä hetkellä riitamme käsittelevät lähinnä siivoamista ja pukeutumista, joten ongelmamme ovat ihastuttavan pieniä.

Sitä vaan mietin, että miten osaisin parhaiten tukea, kannustaa, rakastaa, hyväksyä, opettaa, opastaa, arvostaa, antaa aikaa, varoittaa, opettaa unelmoimaan – ja päästää oikealla tavalla ja oikealla hetkellä irti?

Keskustelu on auki Facebook-ryhmässä Yli pyykkivuorten. Siellä saa kertoa parhaat vinkit teini-ikäisen kasvattamiseen! Vai onko sellaisia vinkkejä olemassakaan?

Lue myös nämä bogipostaukset

Murrosikäinen, meitä pelottaa!

Missä vaiheessa vauva kasvoi kahdeksasluokkalaiseksi

Äidiksi 23-vuotiaana

Minusta on tullut paska mutsi

Koululaiset jumaliste, nyt äiti opettaa miten puetaan päälle

Näiden syiden vuoksi sisarukset tappelevat

Äitien täytyy muistaa niin paljon, että lähtee järki

50 kysymystä, joihin koululainen vastaa ei

Yli pyykkivuorten -blogin somekanavat

Instagram: kuvia sisustamisesta ja kodista, leipomisesta, ruuanlaitosta ja lapsiperheen arjesta

Facebook: keskusteluja, huumoria, kannanottoja ja analyysia vanhemmuudesta

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yli pyykkivuorten
HANNA MAARIA Havaintoja perhe-elämästä, äitiydestä, naiseudesta, sisustamisesta ja lapsen keliakiasta. Vertaistukea myös uhmaikään, kouluikään, murrosikään ja ruuhkavuosiin. Blogissa mukana "Aava", s. 2011, "Henrik", s. 2006, "Matilda", s. 2003 ja aviomies. Yhteydenotot: ylipyykkivuorten@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Mökillä viettämässä ihan täydellistä lomapäivää perheen, isovanhempien ja parhaan ystävän @piamar8 ja hänen perheensä kanssa. 🌞💕 Tällä viikolla päivitän @kaksplus instaa, joten sieltä voi seurailla meitä ☺ #summer2018 #savonlinna #kesämökki

ylipyykkivuortenblog

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: