Niin onnellinen

Rippikakku

Meidän lauantai oli minuuttiaikataulutettu työpäivä. Kello 23.58 nostin koristellut täytekakut jääkaappiin ja lähdin nukkumaan – ainakin pari tuntia olettamaani aiemmin.

Sunnuntaina kello soi 5.45. Kello 6.25 ovellamme oli kampaaja, ja siitä se päivä täysillä käynnistyi.

Kello 19 meillä oli enää pari lasten kaveria, kun kaikki vieraat olivat lähteneet kotimatkalle, osa 400 km:n pituiselle.

Meillä on yksi vieras sateenvarjo, yhdet vaihtuneet miestenkengät kokoa 43, valtavat pinot likaisia astioita, väärissä paikoissa olevia huonekaluja ja siellä täällä vaaleanpunaisia koristeita.

Tarkoittaa siis sitä, että talo oli ihan täynnä ystäviä ja sukulaisia, ja juhlat onnistuivat täydellisesti! Siinä päällimmäiset tunteet rippijuhlista.

Kirjoitan lähipäivinä postaukset ainakin gluteenittomista ja laktoosittomista tarjoiluistamme sekä siitä The Rippimekosta, jonka tuskaiseen etsintään koko Facebook-ryhmäni antoi täyden tukensa pitkin kevättä ja kesää.

Nyt otan vielä palan suklaa-juustokakkua ja istun hetkeksi sohvalle.

Niin onnellinen tästä kaikesta: tyttärestä, ihanasta perheestä ja suvusta ja ystävistä, jotka tulivat paikalle satojen kilometrien päästä.

Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä