Meille kävi just niin kuin tuttujen iltatähdelle!

Muutama vuosi sitten meillä oli 7-vuotias, 5-vuotias ja vauva. Viikonloppuaamuina kello 7 meillä oli täysi hulina päällä.

Vauva oli sitterissä puettuna ja syötettynä, puuro porisi liedellä, lapsilla oli jo aamun ensimmäinen kiva pikku sisarusriita käynnissä tai he katselivat jo lastenohjelmia.

Kun kello oli yhdeksän, olimme hyvää vauhtia matkalla kohti leikkipuistoa. Parhaassa tapauksessa lounas oli valmiina hellalla tai valmistumassa uunissa.

Muistan, että ajattelin vähän säälien, että tuttujen iltatähti, 7-vuotias perheen pienin, ei ollut koskaan puistoilemassa.

puisto

Kaikki kaverit leikkipuistossa

Läheiseen leikkipuistoon kokoontui varsinkin kesäaamuisin paljon lapsiperheitä.

Oli ihana tavata muita äitejä ja isiä ja heidän lapsiaan. Harmi vain, että tuttujen lapsi ei tullut sinne 7-vuotiaana eikä usein 5-vuotiaanakaan.

Ei tullut edes kymmeneltä. Joskus hän saattoi tulla kello 11, mutta silloinhan me olimme jo kovaa vauhtia menossa lounaalle!

Muistan ihan oikeasti miettineeni, että harmi, kun tämä lapsi ei tullut eikä taaskaan päässyt leikkipuistoon. Parka!

4-vuotiaana laskettelemassa

Muistan myös, että tämä lapsi osasi jo varmaan 4-vuotiaana lasketella. He kävivät hiihtolenkeillä ja pyöräilemässä koko perhe.

He myös nukkuivat pitkään. Se oli mielestäni outoa.

Nyt kaikki nämä ajatukset hävettävät, koska hei, nyt kun meidän iltatähti on 7-vuotias, meillä on ihan samanlaista!

leikkipuistossa

Aamupalalla kello 10

Oikesti: ei tulisi mieleenkään, että olisin 7-vuotiaani kanssa leikkipuistossa lauantaiaamuna kello 9.

Nyt, kun meillä on 7-, 12- ja kohta 15-vuotiaat, meillä on viikonloppuaamuisin tällainen aikataulu: 7-vuotias herää kello 7-8 ja piirtelee tai lukee. Kello 8 hän saa yleensä alkaa katsella lastenohjelmia. Minä ja mies heräillään kello 9 aikaan. Isommat lapset heräävät sitten joskus.

Aamupalan jälkeen pienin yleensä jatkaa piirtelyä tai muita leikkejään. Jos lähdemme ulos, olemme omalla pihalla, pyöräilemässä tai kävelyllä. Aika usein neiti ampaisee naapuriin eikä niinkään kiinnostu vanhempien seurasta, joten käymme lenkillä ilman lapsia.

leikkipuistossa

Ei enää tekemistä koko perheelle

Tunnustan: 7-vuotiaani ei pääse leikkipuistoon meidän kanssamme oikeastaan ikinä, paitsi joskus Tampereen-reissulla Pikku kakkosen puistoon.

Toki hän voi mennä sinne lähipuistoon ihan itse, hänhän on hyvänen aika koululainen! Me sen sijaan viemme häntä uimaan, laskettelemaan ja metsäretkille ja katselemme pihalla hänen trampoliinihyppyjään.

Totta hitsissä veimme vauvan, 5- ja 7-vuotiaan, sekä vuosia aiemmin esimerkiksi 2- ja 4-vuotiaan, leikkipuistoon heti, kun aurinko oli noussut! Sen ikäisten lasten kanssahan helposti kaatuvat seinät päälle, jos ei heti lähde ulos.

Tuon ikäisen kolmikon kanssa myös keksii kaikkea kivaa koko perheen tekemistä, kun taas tämän ikäisten lasten kanssa ei enää juuri mikään kiinnosta kaikkia. Aika harvassa on tekemiset vaikka lauantaiaamulle, mistä koko perhe kiinnostuisi. Enää siihen yhteiseen tekemiseen ei olekaan niin huutavaa tarvetta kuin silloin joskus. On ihan fine, jos vaikka teini jää pois koko perheen uimarantakäynnistä. Voihan hän sitten mennä omien kavereidensa kanssa.

Aika aikaansa kutakin, kai se sanonta käy tähänkin. Sitä paitsi on kuulkaa aika jees heräillä lauantaiaamuna kello 9 aikoihin sen sijaan, että olisi ollut jo vaikka neljä tuntia hereillä lasten kanssa. Aika jees.

Lue myös

Nytkö on se ”sitten helpottaa, kun lapset kasvavat” -aika?

Jos meillä ei olisikaan iltatähteä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä