Ystävän vauvan syntymä tuntuu kai samalta kuin isoäitiys

vauva

”Kyllä minä vielä yhden vauvan haluaisin”, tunnustaa ystävä. Sitten joskus, kunhan aikaa vähän kuluu ja mieskin on varma asiasta. Ei vielä, mutta ehkä myöhemmin.

Myöhemmin:

”Arvaa mitä. Mä oon raskaana.”

vauva

Yksi maailman ihanimmista tunteista on saada tietää, että sisko, ystävä, miehen sisko tai ehkä sitten joskus myöhemmin oma lapsi saa vauvan.

Sille ei löydy sanoja, löytyy vain onnen kyyneleitä.

”Kyllä siellä sydän sykki”, tulee vihdoinkin viesti, jota on odottanut koko päivän.

Ihanaa, ihanaa!

vauva

”Väsyttää, oksettaa, housut eivät mahdu kiinni!”

Jossain vaiheessa:

”Nyt ne ensimmäiset potkut tuntuivat niin, että olin ihan varma!”

vauva

Myöhemmin, ihan salamana kirkkaalta taivaalta:

”Ultrassa ei ollut kaikki hyvin, lähete lapsivesipunktioon. Apua!”

Tunteiden vuoristorataa kuin uhmaikäisellä, viestejä, päivien matelua, vähän kyyneleitä.

Lopulta kännykkä kilahtaa:

”Terveen pojan kromosomit.”

Paljon kyyneleitä.

newborn

”Ei kuule vieläkään yhtään mitään, taas heräsin aamulla ilman supistuksia.”

Lopulta aikaisin aamulla:

”Lähdettiin ajamaan synnärille.”

Pisin aamu ikinä, jatkuvaa kännykän kurkkimista.

Sitten:

”Poika syntyi kello 10.05, mitat 4425 g ja 52 cm.”

vauva

Muutamien päivien kuluttua saa ottaa syliinsä lapsen, josta on tiennyt jo silloin, kun hän oli vasta äidin suuri haave.

Sille tunteelle ei ole sanoja.

Tältä kai tuntuu sitten joskus isovanhemmuuskin, jos se kohdalle suodaan.

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

???

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä