Älä ikinä uhkaa lasta, että jätät hänet meille

Äiti sanoo lapsille: ”Mennään kavereiden luo kylään! Meille tulee tosi kivaa! Laitetaan nätit vaatteet, viedään kukkia tuliaisiksi ja sitten te saatte pitkästä aikaa leikkiä yhdessä! Ihanaa nähdä! Ihan mahtavaa!”

Perhe menee kylään ystäväperheen luo. Kaikilla on tosi kivaa yhdessä. Herkutellaan, jutellaan, ehkä ulkoillaan. Aikuisilla on hyvät jutut ja hauskaa keskenään. Lastenhuoneessa kaivetaan esiin pikkuautot, muistipelit, Barbiet ja pehmolelut. Kärrynpyöriä, sohvahyppyjä, kutituskilpailuja. Nauru raikaa. Ihanaa nähdä pitkästä aikaa!

Sitten tulevat vanhemmat ja lopettavat kaiken kivan. Juuri, kun on ollut niin kivaa! Kesken majan rakentamisen ja kotileikkien ruuanlaiton.

”Ei vielä kotiin! Ei kotiin!” Uhmis saa järkyttävät raivarit ja huutaa selkä kaarella. ”Ei kotiiiiiin!!!”

Älä uhkaa lasta

Äiti ja isi lähtee nyt kotiin! Sinä jäät tänne!

Aikuisilla alkaa hiki valua. Eteisessä vedetään yhtä aikaa vaatetta päälle ja pois. ”Ei kotiiiiiin!”

Ja sitten se tulee. Joka kerta se tulee! Miksi hitsissä se tulee aina?

”Äiti ja isi lähtee nyt kotiin! Sinä jäät tänne! Heippa”, kuuluu uhkaus. Lapsi alkaa itkeä.

”Ei, en jää tänne!!”

vauva, lapsiperhe

Aikuisten käytös menee tunteisiin

Meille saattaa joutua jäämään yksin, ja se on kamalaa!

Siinä vaiheessa minä, talossa asuva aikuinen, pyöräytän silmiäni aikuiselle ystävälleni ja käännyn sitten lapsen puoleen.

”Voi että, sehän olisi ihanaa, jos sinä voisit jäädä tänne meille! Meillä olisi tosi kivaa yhdessä, mutta nyt sinä et voi jäädä, koska on jo ilta ja pitää lähteä kotiin nukkumaan.”

Niin että jos joku menee minulla tunteisiin, niin se, että ensin kerrotaan lapselle, että on ihanaa tulla meille, ja sitten sanotaan pahin rangaistus kaikista: meille saattaa joutua jäämään yksin, ja se on kamalaa!

Älä ikinä uhkaa lastasi meille jäämisellä, kun ensin meille on haluttu tulla ja kaikilla on ollut kivaa. Siinä on aika iso ristiriita. Siinä on vähän vaikea yrittää ikinä saada lasta minnekään hoitoonkaan, jos kivoille kavereille yksin jääminen olisi pahin rangaistus kaikista. Sen sijaan nappaa lapsi kainaloon ja sano, että tullaan sitten toiste taas, nyt on aika lähteä ja kiitos kivoista leikeistä!

Älä muutenkaan uhkaa jättäväsi lasta mihinkään, se on aika järkyttävä perusturvallisuutta vahingoittava uhkaus. Sinä päätät lähtöajan, otat lapsen kainaloon vaikka ilman vaatteita, ja sitten mennään. Ja meille tulon pitää ensi kerrallakin olla ihana juttu.

Lue myös

4-6-vuotias ei osaa päättää mielialaansa

Lapsen raivokohtaukset ja jännittäminen

Kommentit

10 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

No tuo on ihan eri kuin se, että sanotaan kauhua äänessä, että sinä jäät tänne yksin ja minä lähden. Hyvä, kun lapsi saa itse pohtia asiaa.

Avatar

Erittäin hyvä kirjoitus! Mä en voi käsittää, että aikuinen ihminen sanoo noin lapselle missään tilanteessa. Toki välillä uhman kanssa taistellessa meinaa hermot mennä, mutta oon onneks malttanut mieleni ja sanonut että haluan sinun lähtevän äidin kanssa kotiin tms.. ja jos ei muuten onnistu niin sitten lähdetään sylissä protestoiden 😅

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kiitos!

Avatar

Meillä on lähinnä käytetty lausetta ”Auto lähtee nyt. Loput tulevat kävellen”.
Meidän lapsille kun olisi sanonut, että ”jäät muuten sitten tänne”, olisivat he jo ihan pieninä olleet täysin valmiita jäämään kivaa kyläpaikkaan ihan mukisematta.. Ei olisi toiminut 😂

No, mitä näissä tilanteissa oikeasti pitäisi tehdä?
Ennakoida.
Kertoa lapsille jo etukäteen, että tulemme lähtemään myös kotiin.
Puolta tuntia tai varttia aikaisemmin kertoa lapselle, että ”kun kellon iso viisari osoittaa ihan ylös, on meidän aika lähteä kotiin. Siihen on nyt puoli tuntia aikaa. Tulen sanomaan vielä, kun on aika aloittaa siivominen”.
Ennakoiminen tekee lähdöstä helpompaa. Ei helppoa, mutta helpompaa. Kannassaan kannattaa myös pysyä, vaikka olisi itsellään kuinka kivaa tahansa. Jos on sovittu, milloin lähdetään, ei parane itsekään jäädä enee yliajalle juoruilemaan.
Ennakoitu ja sanoitettu lähtö antaa kaikille aikaa sopeutua. Tarvittaessa mukaan voi ottaa esimerkiksi munakellon, joka kertoo, milloin on aika aloittaa leikkien siivoaminen.

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Tuo juoruaminen on ihan totta! Lapsi lopettaa leikit ja odottaa sitten hiki päässä, kun äiti juoruaa vielä ovella. Osui ja upposi! Kiitos!

Avatar

Eikö tuo kyseinen kasvatustyyli ole jo jöänyt menneisyyteen? Hei please, ei enää. En ainakaan tunne ketään joka tuollaista enää käyttäisi. 20 vuotta sitten tuo oli yleinen tyyli, ja tosi rasittavaa kuultavaa. Sieppaa se ipana kainaloon ja sano et mennään kotiin ja sitten on kiva leikkiä toiste lisää.

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kyllä sitä käytetään.

Avatar

Mie käytän välillä tuota heippa keinoa meidän uhmikselle, enkä usko siitä olevan mitään haittaa perus turvan tunteelle kun turva-suhde on kunnossa :). Muistan kun itellekin tehtiin sitä lapsena ja toimi kyllä :D. En tosin missään kivassa kyläpaikassa muista käyttäneeni,sälli varmaan sanoisi että ok jään sit tänne :D.

Viimeksi kirpparilla piti käyttää sitä keinoa: https://blogit.terve.fi/fitfatmama/paiva-kun-huvitti-myyda-lapset-torilla/

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Joo ehkä lapai vain juoksisi takas leikkimään. 😀

Avatar

Oon käyttänyt tätä ’jäätkö sinä sitten tänne, kun meidän pitää nyt lähteä. Huomenna sitten pitää mennä hoitoon tämän toisen hoitopaikkaan, vanhemmat menee täältäkin töihin ja emme pääse hakemaan sua vasta kuin monen päivän päästä.’ Lapsi on punninnut tätä mielessään, ja yleensä aina päätynyt siihen, että koira, lempilelu, oma sänky on siellä kotona odottamassa ja haluaa kotiin. Uhmaikäiselläkin tämä on auttanut 99% kaikista kerroista. Sitten on sovittu, että tullaan uudestaan, kun meitä kutsutaan tms.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä