Älä koskaan kysy, onko vauva kiltti

Joku: ”Onpa hän kiltti vauva!” Minä: ”On kyllä tyytyväinen.”

Joku toinen: ”Onko kiltti vauva?” Minä: ”No ei ole mitään mahakipuja, tyytyväinen vauva.”

Ja kolmas, sukulainen: ”Onpa kiltti vauva.” Minä: ”Eikä ole kun tuhma vauva.” Sukulainen: ”Mitä sinä sanoit? Eikä ole tuhma vauva, eihän vauva ole tuhma!” Minä: ”Niin no ei olekaan! Ei vauva ole tuhma tai kiltti. Jos vauva itkee, häneen sattuu, hän on väsynyt, nälkäinen, märkä, kyllästynyt tai yksinäinen. Ei vauva ole kiltti tai tuhma.” Sukulainen närkästyneenä: ”No nyt sinä ymmärsit kyllä väärin.”

Kiltti vauva

Kuvassa kiltti vauvani.

Kiltti vauva, hiljainen vauva

Luulin ensimmäisen lapsen saatuani, että tätä kiltti vauva -määritelmää kylvävät vain isovanhempi-ikäiset. Se osoittautui pian vääräksi luuloksi. Sitten luulin, että se on Itä-Suomen murrealueiden sanonta. Sekin osoittautui vääräksi.

Kuulin kiltti vauva -huokaisun viimeksi tällä viikolla Pirkanmaalla. Miksi ihaillaan, että vauva on kiltti, jos hän ei itke jotain hätäänsä, mikä taas on vauvan eloonjäämisreaktio? Miksi vauva on kiltti, jos hän ei vierasta? Miksi vauva on kiltti, kun hän hymyilee?

Voitaisiinko vauvan kehumisen yhteydessä käyttää jotain muuta termiä, kuten tyytyväinen, seurassa viihtyvä, hymyilevä, hyvin nukkuva, ihanavarpainen tai suloinen? Jos vauva on itkuinen tai hänellä on vaikka koliikki tai refluksi, hän ei silti ole kiltin vauvan vastakohta.

kiltti vauva

Hymyilee, on kiltti.

Kiltti vauva

Tutti suussa, hetken kiltti taas.

Tuhma vauva, itkevä vauva

Olenko maailman ainoa äiti, jota ärsyttää kiltti vauva -termin käyttö määritellessä vauvaa, joka ei ikinä valitse, onko ”kiltti” vai ”tuhma”? Kiltti vauva on hiljainen vauva ja jos hän ei ole hiljainen, mikä hän on? Tuhma?

Jatketaan keskustelua Facebookissa ja Instagramissa, liity joukkoon!

Kommentit

8 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Joo minäkin vastasin vain, että on tyytyväinen. Lähinnä silti mietin sitä, että ihanne on kiltti eli helppo, hiljainen ja tyytyväinen vauva ja asiat on huonosti, jos lapsi on itkuinen, kärsimätön, vilkas, temperamenttinen… Vanha kansa ihannoi huomaamatonta vauvaa.

Avatar

Ei tuhma mutta vaativa

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Toisaalta vaativakin on huono. Eikö aikuisen tehtävä ole auttaa vauvaa kaikessa? Vaativa kuulostaa ehkä negatiiviselta, siltä, että vauva ei saisi vaatia aikuisen huomiota. Ehkä tyytymätön, kipeä, itkuinen, syliä kaipaava?

Avatar

Just tämä!! olen vastannut kaikkien lasteni vauva-aikana; ”juu, on ollut tyytyväinen/hyvän tuulinen/vähän on ollu huonot yöt,mutta…” kiertäen kiltti-sanan jollain keinolla. ei kai ne ilkeitäkään osaa olla…

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Hassua, että sitä sanaa käytetään ympäri Suomen. Hyvä, että en ole ainoa, joka ihmettelee sitä!

Avatar

Kyllä itsellekin särähtää korvaan sana ”kiltti” vauvaa kuvaillessa. Itse tyytymättömän ja itkuisen vauvan äitinä en ikinä kuullut vauvaani puhuteltavan kiltiksi. En oikeastaan muista, että häntä olisi juurikaan kuvailtu aidosti positiivisilla adjektiiveilla, lähinnä vain sellaisilla ”tsemppaavilla” kuvauksilla, kuten temperamenttinen ja kovatahtoinen. Monesti olin surullinen, kun toisten vauvoja kovin ihasteltiin, kun he hymyilivät ja seurustelivat ja omani lähes ohitettiin täysin, kun hän kitisevänä polki jalkojaan sylissäni. Ehkä ihmiset ajattelivat, että on parempi ”olla tekemättä numeroa” tyytymättömästä vauvasta.
Nyt itkuinen vauvani on jo nauravainen ja kujeileva taapero, joka yleensä sulattaa ihmisten sydämet.
Ja onneksi olen itse nähnyt vauvasta saakka lapseni parhaat puolet ja sanoittanut niitä hänelle syntymästä saakka.
Kiitos tästä kirjoituksestasi! 🙂

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Hyvä, että kirjoitit tuosta! Tärkeitä ajatuksia. Sekin on kauheaa, jos paljastuu, että syntynyt vauva onkin vammainen eikä kukaan onnittelekaan vauva syntymästä.

Avatar

Muistan kyllä miten ”kiltti” särähti vauvoista (lapsista) puhuessa!

Yleensä kysyjä on reippaasti vanhempi henkilö ja hoksasin, ettei nyt kysellä luonnetta. Vaan ihan vaan helppoutta.
Eikä nämä tuppaamiset ja utelut tai tsempit koskaan pahan tahtoisin ole. Päin vastoin.

Itse taisin vastata vain ettei vauvat tuhmia(kaan) ole. Tosin saatoin kertoa samaan pötköön vatsanväänteistä, hampaiden puhkeamisesta, huonosti nukutuista öistä ja muusta ”tuhmasta”.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä