Ripustin pyykkiä keskiyöllä ja itkin – haastattelumme historian viimeisessä Kaksplus-lehdessä

Ripustin pyykkiä keskiyöllä ja itkin, kerroin Kaksplussan haastattelussa. Minua haastateltiin marraskuussa ilmestyneeseen Kaksplussan 8/2019 Äitiyden askeleet -juttuun.

Kerroin jutussa meidän perheemme tarinan. Kerroin vauvakuumevuosista, seurustelun alusta ja äidiksi tulemisesta. Kerroin, miksi raskautuminen hävetti ja miten koin äitiyden vauvavuosina ja nyt.

Kaksplus

Kuvat Kaksplus-lehden sivuista, kuvaaja Sara Pihlaja

Kerroin haastattelussa myös perheemme rankimmasta vuodesta, josta muistan vain, että ripustin pyykkiä keskiyöllä ja itkin. Nyt kun mietin sitä aikaa, ymmärrän, että olisi pitänyt pysähtyä ja hakea apua.

Kerroin myös havainnosta, jonka olemme tehneet tänä syksynä. Olen monta kertaa toistanut miehelle, että me selvisimme. Pikkulapsivuodet ovat takana, ja meillä on tällä hetkellä helppoa ja mukavaa. Nautin lapsista ja arjestamme. Ihanaa, että kaikki lapset asuvat vielä kotona.

Kaksplus Kaksplus

Viimeinen Kaksplus

Meidän haastattelu julkaistiin historian viimeisessä Kaksplus-lehdessä. Tämän lehden jälkeen Kaksplussan sisältö keskittyy vain verkkosaitille.

Olen lukenut Kaksplussaa teini-ikäisestä asti, joten myönnän, että vähän järkytyin, kun kuulin lopettamisesta. Uskon kuitenkin, että verkkosivuilla samat jutut elävät jatkossakin. Olen myös iloinen, että ehdin kirjoittaa Kaksplussaan ison jutun elinkautisvangin perheestä. Sain yksinoikeudella tarinan, jota esimerkiksi Seiska on havitellut perheeltä vuosia. Oli merkittävää, että se julkaistiin juuri blogikotini lehdessä.

Lue Katrin ja Jarkon tarina tästä.

Kaksplus

Käy ostamassa tämä viimeinen Kaksplus ja lue muun muassa syy sille, miksi olemme muuttaneet usein ja miksi mieheni on paljon työmatkoilla.

Hei ihanaa, että olet siellä ja seurailet meitä! Tule myös Instaan ja Facebookiin!

Lue myös

Apu Terveys 5/2019: Aukeaman juttu minun IBS:stani

Kommentit

2 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Niinpä, aika muuttuu, mutta kaikki katoaa sekunneissa tai päiväassä niin kuin Instan stoorit.

Avatar

Minä olen myös lukenut Kaksplussaa lapsesta lähtien. Äiti oli neuvolassa töissä ja uusimmat numerot tulivt aina iltaidin kotiin käymään.
Paljon opin lukiessani, josta oli myöhemmin hyötyä.

On titysti ymmärrettävää, että painetut lehdet jäävät historiaan ja tieto siirtyy sähköiseen muotoon
– enhän juuri itsekään enää lue paperisia lehtiä.
Kuitenkin tämä on jotenkin sääli myös. Historia ei jää samalla tavalla talteen kotien laatikoihin, kun se syntymävuoden Kaksplus ei enää ole siellä vauvalaatikossa eikä aikakauslehtiä keräännyt edes mökin vintille enää.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä