Nyt puhuvat opettajat: haasteena riittämättömyydentunne ja kohtuuttomat vanhemmat

Opettajan ammatti on helppo juttu. Lyhyt työpäivä, pelkkää leikkiä ja laulua ja hei, mielettömän pitkät lomat! Helppo juttu! Silti kaikkialta kuulee, että moni opettaja on ihan äärirajoilla jaksamisensa kanssa.

Kysyin blogini Facebook- ja Instagram-sivuilla opettajilta ja ohjaajilta, mikä työssä on raskainta ja mikä parasta. Näin he vastasivat.

Työpäivä koostuu kymmenistä asioista

Yksi ei osaa lukea, toinen teki työt parissa minuutissa, kolmannella on haava.

Leikkiä ja laulua ja vähän kirjainten opettamista tai vaikka Suomen historiaa. Ja 45 minuutin päästä opettajienhuoneeseen kahville ja donitsille. Olisipa muissain ammateissa noin! Vai menikös se niin?

”Yhden oppitunnin aikana teen varmasti toista sataa erilaista päätöstä. Koko ajan päässä pyörii 22 oppilaan asiat ja heidän auttamisensa. Pari ei osaa lukea, yhdellä on motoriikan kanssa haasteita ja kirjoittaminen ei suju, pari muuta ovat toimeliaita ja työskentelyä pitää jaksottaa, muutama oppilas on niin taitava, että hommat on tehty parissa minuutissa jne. Plus kaikki muut: yhdellä valuu nenä, toinen saa haavan, yksi on unohtanut aamupalan ja toinen riidellyt äidin kanssa aamulla ja kaipaa lohdutusta.”

”Tunneilla käsitellään riitoja, tunnetaitoja, digiloikataan, harjoitellaan käytöstapoja ja siinä sivussa yritetään opiskella opsin mukaiset asiat, joita ei ole ihan vähän.”

”Arviointikeskustelut, opekokoukset, kikyt, vesot, tiimipalaverit, suunnittelu, vanhempainillat ja muut kuuluvat työaikaan, eli ne velvoitetaan hoitamaan ilman mitään erillistä korvausta. Oma työsopparini käsittää 26 viikkotuntia ja siitä saan palkan. Työpaikalla olen normiviikkona 40 tuntia ja arviointikeskusteluihin ja niiden työstämiseen menee syksyn aikana sen lisäksi ainakin 20 tuntia.”

”Jokainen päivä on erilainen eikä koskaan tiedä mitä se tuo yli 20 pikkuoppilaan kanssa eteen. Työ on erittäin kiireistä. Haasteeni on saada näiden pienten oppimisen ilo ja into säilymään,  että kouluun olisi hyvä tulla ja siellä turvallinen olla.”

Lasten levottomuus lisääntyy joulun lähestyessä:

”Joulun alla pienet ovat ihan täpinöissään ja koulupäivä pitää rytmittää eri tavalla. Leikitään, lauletaan, harjoitellaan koululaisen taitoja, jutellaan tunteista, empatiasta, ryhmätöiden tekemisestä. Ei meinaa 45 h töitä viikossa riittää, vaikka opetustunteja onkin vain 25 h.”

”Opehuoneessa on aistittavissa lukukaudenpäättymisstressi.”

opettaja

Resurssit ovat liian pienet

Aikuisia pitää saada lisää. Ehdottomasti.

”Koen ikuista riittämättömyyttä.”

”Resurssit ovat pienet ja inkluusion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita luokassa. Tällä hetkellä minun koulussani on kolmelle ekaluokalle yksi avustaja. Ei meinaa kädet ja syli riittää. Joka päivä haluaisin kohdata kaikki oppilaat rauhassa, mutta aina ei ehdi ja se on kamalaa. Aikuisia pitäisi saada lisää. Ehdottomasti.”

”Viidessä vuodessa työ on muuttunut valtavasti työllistävään ja stressaavaan suuntaan. Olen miettinyt, että eikö minusta vain ole tähän, mutta on helpottavaa, että muutkin sanovat samaa. Kun viittä vaille eläkkeelle jäävä pitkän linjan opettaja tulee kysymään minulta, miten hoitaa oppilaidensa nyrkkinujakka, jotta se menisi ´oppikirjan mukaan´, huomaan viimeistään, ettei kyse ole vain minusta, vaan suunnasta, johon opettajan työ on menossa. Kaikki tehdään niin vaikeaksi.”

Paperityöt ja protokolla hankaloittavat

Uuvuttavaa on myös se, että iso osa työajasta menee paperitöissä.

”Oppituntien ulkopuolista työtä on nykyään todella paljon: viestintää, tilastointia, palavereita, yhteydenpitoa. Joskus salaa jopa toivoo, että oppilaat lähtisivät jonnekin pois, että ehtisin tehdä ne kaikki muutkin hommat.”

”Kiusaamiset ja käytösasiat täytyy lokeroida, raportoida ja käsitellä kaavan mukaan. On jäykkä protokolla, jota edetään joka asiassa eri tavoin. Opettajana tietäisin, mistä narusta mitäkin oppilasta ja perhettä pitää vetää, että homma sujuu, mutta protokolla ohjaa toimimaan aina samoin. Siinä tulee itsekin epävarmaksi, kun joutuu analysoimaan, että oliko välitunnin konfliktitilanne kiusaamista, riitelyä, epäasiallista käytöstä, lastensuojeluasia, hätähuuto vai mikä. Vasta sitten voi alkaa pohtia, että minkä lomakkeen täyttäisi ja minkälaisen kuvan tämä antaa oppilaalle ja kodille koulumme toimintatavoista. Yleensä kodista tulee ihmettelevää palautetta asioiden hoitotavoista. Komppaan mukana, että äläpä muuta sano, meidän nyt vain kuuluu tehdä näin.”

”Aivan järjetön byrokratia. Esimerkiksi kolmiportainen tuki on oikeasti lähinnä papereiden pyörittämistä. Siinä jäävät heikoimmat jalkoihin, kun kaupunki turvaa omaa selustaansa vaatimalla tietyt paperit täytettäväksi just sen takia, että tuki toteutui toteutuisi paperilla. Tosiasiassa tuki jää toteutumatta. Tässä olen kyllä aidosti vanhempien puolella. Aika taistelija saa olla saadakseen lapselleen tukea. Toki kiukku ja turhautuminen kaatuu opettajan niskaan, ei virkamiesten.”

opettaja

Ops rajoittaa liikaa

Luokattomuus, pulpetittomuus ja omaopettajattomuus lisäävät levottomuuden tunnetta.

”Oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä viedään suuntaan, jossa nähdään optimistisesti oppilaiden rajattomat suunnat kehittyä ja kasvaa. Luokattomuus, pulpetittomuus, omaopettajattomuus ja muut rajattomuudet lisäävät monella levottomuuden tunnetta. Peruspsykologiseen tietämykseen kuuluu ensimmäisenä asiana turvallisuuudentunteen muodostamisen tärkeys: pysyvät asiat, rajat, rutiinit, selkeys jne. on unohdettu uuden opsin ja trendien mukaan toteutetuissa opppimisympäristöissä. Käytännössä suuri osa lapsista alisuoriutuu ja putoaa kyydistä ihan tyytyväisesti. Erityisopetusta ajetaan alas (toivottavasti suunta kääntyy, niin kuin nyt uutisoidaan eduskunnankin toivovan), mikä näkyy kaikkien huonona tilanteena: niin erityisoppilaiden, kuin yleisopetuksenkin oppilaiden.”

”Työ ei tunnu mielekkäältä, kun kaikkea rajoitetaan ja ohjataan niin paljon. Olen joskus opiskeluaikoina kuullut sanayhdistelmän ´opettajan pedagoginen vapaus´. Anteeksi mikä? Aika pienesti on sitä saanut työssään toteuttaa.”

opettaja

Miksi opettaja uupuu?

Päivän päätteeksi on niin poikki, ettei pysty mihinkään. Oma perhe jää kakkoseksi.

Moni opettaja sanoo suoraan olevansa uupunut ja miettivänsä muuta työtä.

”Todella usein kyseenalaistan ammatinvalintaani ja mietin seuraavaa urapolkua. Toivoisin, että suunta opetustyön ihanteissa kääntyisi. Kaipaan lupaa erityisesti maalaisjärjen, intuition ja ihan perinteisten opetusvälineiden käyttöön…”

”Olen välillä lopen uupunut, koska en välillä ehdi istua tai edes käydä pissalla.”

”Osa opettajien kokeman stressin ongelmaa on se, että luonteeltaan opettajat ovat aika usein perfektionisteja ja ylisuorittajia. Kaikki tehdään paitsi omien, myös työnantajan kriteereiden mukaisesti. Ei riittävän hyvin, vaan täydellisesti, ja mielellään vähän vielä yli. Se vaatii veronsa.”

”Opettajan työ tyhjää akkuja niin sosiaaliselta, fyysiseltä kuin henkiseltäkin elämän osa-alueelta. Päivän päätteeksi saattaa olla niin poikki, ettei pysty yhtään mihinkään. Oma perhe jää kakkoseksi, kun kaikin voimin yrittää ladata akkuja illat. Tunnollisuus tekee myös sen, että edes tarvittaessa ei haluaisi olla töistä pois. Haluaa pitää narut omissa käsissään, koska silloin kaikki sujuu varmemmin. Muutokset, kuten oma sairastelu, keikuttavat venettä.”

En mitenkään ehdi huomioida jokaista yksilöllisesti.

”Luokkakoot ovat liian isot. Mitenkään en yli 20 oppilaan luokassa ehdi joka päivä huomioida jokaista yksilöllisesti, varsinkin kun mukana on useita tehostetun tai erityisen tuen oppilaita, jotka ottavat huomioni, halusin tai en. Nämä oppilaat tulevat luokkaani silloinkin kun psykiatrille ei saada  aikaa tai sairaalakoulussa ei ole tilaa.”

Koulumaailmassa myös muutkin aikuiset kuin opettajat ovat kovilla. Alakoulun ohjaajat viettävät koulussa lapsen kanssa koko päivän aamuhoidosta iltapäivähoitoon asti. Myös ohjaajat uupuvat:

”Rankkaa siitä tekee kaikki ylimääräinen sälä: pienet tilat, resurssien puute, työntekijöiden poissaolot, sijaistaminen, monen homman samaan aikaan tekeminen, jatkuva riittämättömyyden tunne, nykypäivän lasten kunnioituksen puute aikuisia kohtaan, haistattelu jota kohtaan osalta lapsista ja jopa vanhemmilta, ohjaajan työn vähättely ja vanhempien ymmärryksen puute koulumaailmasta.”

”Olen tämän syksyn ollut ihan loppu, enkä osaa sanoa sen tarkemmin miksi. Toki kaikki väsymys ei johdu työstä, mutta kyllä koulumaailma on ihan parissa vuodessa mennyt hullummaksi.”

opettaja

Käytös ja ruutuaika

Vanhemmat: lasten laitteet yöksi pois.

Digitalisoituminen ja helposti saatavilla oleva viihde houkuttavat lapsia ja vanhempia. Älylaitteiden käyttö näkyy monin tavoin koulun arjessa. Myös aikuisen kunnioituksen puute on monilla haasteena, mikä ei tietenkään liity välttämättä digitalisoitumiseen, mutta kertoo lasten ja aikuisten muuttuneesta kanssakäymisestä. Moni vanhempi ei osaa asettaa rajoja ja näyttää, että aikuinen määrää.

”Useimmiten sanomani neuvo yläkoulun vanhempainillassa on, että ottakaa puhelin ja tietokone yöksi pois ja katkaiskaa netti. Mutta sitten tulee riitaa, vanhemmat sanovat. No, varmasti tulee, mutta on aikuisen homma kestää nuoren pettymys. On kauhean vaikea opettaa sitä asiaa uutena koulussa. Vanhemmat ovat aika kuormittuneita ja pihalla.

”Jo pienetkin alakoululaiset haistattelevat.”

”Kuulen olevan vitun lehmä.”

opettaja

Vanhemmat

Oikea osoite huutamiselle ei ole opettaja vaan opettajan kanssa voi vedota ylemmäs.

Yksi opettajan työn tärkeimmistä mahdollistajista on hyvä suhde oppilaiden perheisiin. Se ei ole useinkaan itsestäänselvyys.

”Vanhempien vaatimukset ovat vuosi vuodelta järjettömämpiä. En haluaisi sanoa tätä, koska en kestä nykyvanhempien parjaamista, mutta on todella hämmentävää, miksi aikuisten on niin vaikea asettaa lapsilleen mitään rajoja. Tietyillä alueilla myös oikeustoimilla uhkaaminen on lähes tyypillinen tapa koulun ja kodin yhteistyölle. Opettajan oikeusturva ei ole mikään valtava, ja usein kaupungin puolella asetutaan vanhempien eli äänestäjien puolelle.”

”Toivon johdonmukaisuutta, kuria, rajoja ja ymmärrystä meidän työhön. Varhaiskasvatus on ryhmähoitoa, ryhmäopetusta ja ryhmäkasvatusta.”

”Toivon ymmärrystä. Opekin on vain ihminen, joka yrittää parhaansa.”

”Kaikkein kurjinta on kohtuuttomat vanhemmat.”

Katsokaa, että lapsi nukkuu tarpeeksi, syö aamupalan, pukeutuu sään mukaisesti, tekee läksynsä.

”Ymmärrän erityislasten ja haastavissa elämäntilanteissa olevien lasten vanhempia, mutta oikea osoite huutamiselle ei ole opettaja vaan opettajan kanssa voi vedota ylemmäs. Sen haluisin sanoa kaikille vanhemmille. Ennen kuin suureen ääneen laittaa vihaisia puheluita ja viestejä koululle esimerkiksi koulutehtävistä, kannattaa katsoa lapsen puhelimesta ruutuaika. Jos se on 5-9 tuntia, niin suurinta aikaa vapaa-ajasta eivät vie läksyt, vaan iso osa kouluajasta menee puhelimella.”

”Toivon luottamusta ja kohtuutta. Teidän Maijanne on minulle taatusti tärkeä ja ainutlaatuinen, mutta niin ovat ne yli 20 muutakin. Älkää tehkö ongelmista suurempia kuin ne ovat ja hoitakaa oma osuutenne eli katsokaa, että lapsi nukkuu tarpeeksi, syö aamupalan, pukeutuu sään mukaisesti, tekee läksynsä.”

”Työ vie ajoittain yöunet. Silloin, kun lapsen tilanne kotona tai luokassa on erittäin haastava, enkä saa työlleni tukea ja ymmärrystä vanhemmilta, joiden mielestä heidän Perttinsä on aina oikeassa ja on vain opettajan kyvyttömyyttä, jos lapsi oireilee koulussa.”

”Toivoisin vanhemmilta matalan kynnyksen kasvatuskumppanuutta, sitä että vanhemmilla olisi tunne että kouluun voi luottaa ja asioista tai ongelmista on helppo puhua. Arvostusta ohjaajan työhön, ohjaaja on todennäköisesti yhtä pitkän päivän paikalla kuin lapsikin ja vierellä koko ajan parhaansa mukaan.”

”Toivon opettajan ammattitaidon arvostusta!”

”Toivon vanhemmilta yhteistyötä, yhteisen köyden vetämistä. Kauhean moni ottaa huoliviestin moitteena vaikka miten asettelisi sanansa. Olemme samassa veneessä, ei asetuta vastakkain. Toivoisin, että etusijalla olisi lapsen ja nuoren hyvinvointi ja vasta toisena koulumenestys.”

”Ei ole aikaa kaiken maailman yksittäisille randomeille vaatimuksille.”

opettaja

Yliopistokoulutuksen palkka

Paska palkka. Kaksi yliopistotutkintoa, palkka alle 3000.

Olisihan se kiva, että tilipäivänä tietäisi, miksi työ on kannattanut.

”Palkka on ihan paska. 2600 jotain. Se olis mun isoin syy vaihtaa alaa!”

”Paska palkka. Kaksi yliopistotutkintoa, palkka alle 3000.”

”Me tehdään aivan älyttömän vaativaa asiantuntijatyötä myös kaikki viikonloput ja osa lomista, ja palkka on tosi huono. Sitä kompensoivat lomat, joiden takia opettajia parjataan aivan koko ajan.”

”Toisin kuin mediassa usein uutisoidaan, ei palkkapussini ole muutamaan korkeakoulututkintoon ja erittäin vastuulliseen työhön nähden paksu. Saan näin lähes 15 vuoden työkokemuksen jälkeen noin 2000 euroa käteen.”

opettajan palkka

Ymmärrystä medialta ja yhteiskunnalta

”Toivon medialta positiivisia uutisia koulusta ja hienosta työstä, jota teemme. Virheet kyllä nousevat otsikoihin, se kuinka järjestäisimme joulujuhlan kirkossa tai se kun veisimme lapset teatteriin, johon pyytäisimme vanhemmilta 5 euroa.”

”Yhteiskunnalta toivoisin pikaista reagointia koulujen tilaongelmiin, sisätilailmaongelmiin, lasten hyvinvointiin, opettajien jaksamiseen – enemmän resursseja, enemmän aikaa työnteolle. Monia asioita pitäisi voida muuttaa sen sijaan, että surkutellaan resurssien puutetta. Opet tekee ihan hulluna töitä työajalla ja sen ulkopuolellakin, kaikkea mikä ei ole edes pakollista, jotta lapsen koulupäivä sujuisi mukavammin.”

opettaja

Unelma-ammatti

Se säihke lapsen silmissä, kun hän hoksaa osaavansa lukea…

Lähes kaikki vastanneet opettajat ja ohjaajat valitsisivat saman alan uudestaan. Työ on kutsumusammatti, joka on täynnä onnellisia hetkiä.

”Lapset ja nuoret ovat ihania! Opettaminen on kivaa! En vaihtaisi alaa.”

”Ihanaa on lapset ja oppimisen ilo.”

”Lasten kanssa tulee yleensä aina juttuun ja jokaisesta on läydettävissä jotain hyvää, vaikka olisivat niin sanotusti työläitä.”

”Tunnen kymmenittäin työtään rakastavia, tunnollisia, suurella sydämellä tätä kaikkea tekeviä opettajia. Ellei ikuista oppimista rakasta itsekin ei tätä työtä muuten jaksa.”

”Se säihke lapsen silmissä, kun hän hoksaa osaavansa lukea… Sillä opettaja elää ja kiirehtii taas monta viikkoa.”

”Olen unelma-ammatissa. Tästä saa hurjasti onnistumisen kokemuksia. Työn imu on tosi suuri, päivän aikana ei todella ehdi miettiä mitään muuta. Parasta on, kun alkaa tuntea oppilaita ja osaa suunnitella tunteja niin, että osaa vedellä oikeista naruista.”

”Työni opettajana on minulle rakas ja juuri oikea. Työni yllättää joka päivä.”

”Parasta työssäni on, että voin vaikuttaa siihen paljon itse. Ops määrittelee, mitä opetetaan, mutta minä päätän, miten. Parasta ovat oppilaat, heidän ilonsa ja intonsa.”

”Työ osaa olla myös palkitsevaa, ja koen tämän kutsumuksenani.”

”Parasta työssä on tietenkin lapset. Kaikki erilaisia, ihania omia persooniaan. Heidän takia jaksaa nousta aamulla ylös, pitkän työpäivän ja tehdä ekstraakin. Kohtaamiset lasten kanssa, ne pienet hetket jolloin sitä tuntee oman työn tärkeäksi ja se kun lasten silmät tuikkii, kun he tulee syliin ja kertoo juttujaan. Ehdottomasti rakastan työtäni.”

He ovat melkein kuin omia, ja niiden murheet tulevat välillä uniinkin.

”Koen tulevani oman luokkani kanssa hyvin toimeen, tykkään näistä omistani ihan hirveästi, olivat ne sitten kuinka rasittavia vaan! He ovat melkein kuin omia, ja niiden murheet tulevat välillä uniinkin.”

”Identiteetiltäni olen todella vahvasti opettaja, ollut jo pienestä asti! Toivon, että jaksan tätä tehdä, ja että saan riittävästi itsevarmuutta taistella tuulimyllyjä, kuten lomakkeita, kasvavia ryhmäkokoja ja kaikenlaista maalaisjärjettömyyttä vastaan. Tällä hetkellä olen vähän sisuuntunut, ja sen myötä huomaan löytäväni aika paljon itsevarmuuttakin. Eli ei huono. Tykkäisin kyllä kovasti olla jatkossakin ope.”

”Valitsisin silti tämän työn koska vain, toivoisin vain että jaksaisin paremmin, pystyisin tekemään enemmän enkä tuntisi jatkuvaa riittämättömyyttä.”

”Tänä vuonna olen voinut kohtuullisesti. Syitä hyvään jaksamiseen ovat tuttu luokka ja tutut vanhemmat. On kiva tehdä yhteistyötä kotien kanssa, kun kommunikointi sujuu! Syynä on myös se, ettei itselläni ja luokallani ole tänä vuonna joulujuhlavastuuta ollenkaan.”

Kyselyyn vastasi noin 20 opettajaa tai ohjaajaa Yli pyykkivuorten -blogin somekanavissa joulukuussa 2019.

Mitä ajatuksia postaus herätti? Jatketaan keskustelua blogin Facebook-sivulla ja Instagramissa. Liity seuraajaksi!

Lue myös

Avoin kirje koululle, varhaiskasvatukselle ja vanhemmille

Onko huonoa vanhemmuutta, jos lapsen vanhempainilta on evvk?

Vanhempainillat, nuo tuskaiset piinapenkit

Yläkoulu läpi tapaamatta yhtäkään lapseni opettajaa

Wilman tuntimerkinnät vaikuttavat yläkoululaisen itsetuntoon

Vanhemmat järki käteen: koululaiset ajoissa nukkumaan, kännykät yöksi pois!

Kommentit

6 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kiitos. Ihanaa, jos te ammattilaiset jaatte tätä postausta.

Avatar

Kiitos, kun nostit tärkeän asian esille! Allekirjoitan jokaisen noista kyselyyn vastanneiden vastauksista.

T. Ope

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

💖

Avatar

Tämä oli niin hyvä ja monipuolinen juttu! Kiitos kun toit opettajien äänen aidosti kuuluviin! ❤️

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Kiitos 🙂

Avatar

Asiaa, kunpa vanhemmat ja etenkin päättäjät lukisivat tarinasi!
Kohta 60v ja ylenmäärin väsynyt

Vastaa käyttäjälle Maria S. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä