Aavan syntymä, muutto, uusi koti. Meidän vuosikymmen 2010-2019

2020, hurjaa! Ihan uusi vuosikymmen.

Kasasin tähän postaukseen muutamia muistoja eri vuosilta.

2014

Mökillä syksyllä 2014. Aava kolme vuotta.

2010: valmistuminen, kesätöitä ja raskaus

Tammikuussa 2010 sain vihdoin paperit ulos. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta kirjoittamisen maisteriohjelmasta FM:ksi. Sivuaineina minulla oli suomi, kirjallisuus, journalistiikka ja kasvatustiede. Gradussani tutkin kirjoittamista ja vuorovaikutusta adoptiolapsen odotusta käsittelevissä blogeissa.

Asuimme Jyväskylässä. Matilda oli tuolloin alkuvuodesta eskarissa ja Henrik täytti kesällä neljä. Minä täytin keväällä 30. Synttäreilläni oli 80-luvun teema. Ajattelin kirjoittaa niistä synttäreistä postauksen myöhemmin, jos haluatte kurkistaa juhlamuistoihini. Ne olivat ihan huikeat naamiaissynttärit!

Tein ison päätöksen ja lähdin kesäksi Savonlinnaan Itä-Savoon kesätoimittajaksi. Se oli ihanaa työtä, ja nautin, kun sain asua äidin ja isän luona. Perhettä oli tietysti ikävä. Matkustin viikonlopuiksi kotiin.

Kesän lopussa tein positiivisen raskaustestin. Kun hain syksyllä Jyväskylässä järjestettyyn Tampereen yliopiston tiedottajan täydennyskoulutukseen, menin haastatteluun löysässä paidassa ja piilotin mahaa pöydän alle. Pääsin sisään. Opintojen oli määrä päättyä 10.4. ja laskettuaikaoli 14.4.

Kurssi oli ihan mahtava, ja meillä oli mieletön ryhmähenki. Opettajan antoivat ryhmällemme nimen Huippuryhmä, minkä niminen Facebook-ryhmä meillä opiskelijoilla on yhä.

Kuvan on ottanut valokuvaaja Veera Konsti Itä-Savo-lehden juttukeikalla kesällä 2010.

2011: Aavan syntymä

Olin alkuvuodesta 2011 opiskeluihin kuuluvassa työharjoittelussa Sunnuntaisuomalaisessa Keskisuomalaisessa. Tykkäsin hirmuisesti työstä, mutta jäin pikkuisen ennen harjoittelun loppumista pois selkäkivun ja supistusten vuoksi.

Olin mukana kurssin valmistujaisjuhlassa 10.4. Aavalla ei ollut kiire: hän syntyi rv42+0, joka oli 24.4.

Aavan ristiäisiä vietettiin kevätjuhlapäivänä. Omenapuut kukkivat ja kaikki rakkaat olivat läsnä.

Olimme vauvakuplassa koko perhe. Se oli onnellista aikaa. Aloitin syksyllä 2011 toimittamaan kirjaa Ei kenenkään äiti – kertomuksia lapsettomuudesta (Atena Kustannus 2012). Nautin kirjoittamisesta ja omasta ajasta lasten nukkuessa.

äidiksi 23-vuotiaana

Meidän perhe

2012: Henrikin eskari, kirjan julkkarit

Olin Aavan kanssa kotona. Henrik kävi kerhossa ja oli muuten kanssamme.

Mies oli isyyslomalla. Lomailimme Israelissa parin viikon ajan.

Kirjan julkkarit olivat lapsettomien viikolla toukokuussa. Matilda meni syksyllä kolmannelle luokalle ja Henrik päiväkodin eskariin.

2013: musta syksy

Jyväskylän yliopiston viestintään etsittiin lyhyellä varoitusajalla tiedottajan sijaista alkuvuodesta. Kurssikaveriani kysyttiin, mutta koska hän oli jo töissä, hän suositteli minua. Parissa viikossa etsin Aavalle hoitopaikan ja mullistin koko arkemme.

Pääsimme kesällä kahdestaan matkalle Italiaan!

Mies lähti syksyllä koulutukseen Helsinkiin. Aavan keliakia alkoi oireilla. Se oli musta vuosi syksystä kesään. Muistan vain tonnien painoisen väsymyksen, itkun, huolen ja tappelut. Lue tästä siitä vuodesta lisää: Näin lapsemme keliakia diagnosoitiin ja tästä En osannut hakea apua, vaikka olin ihan loppu äitiyteen.

Lapset harrastivat, tapasimme ystäviä, hyggeilimme kotona. Työ oli ihanaa, mutta muistan vain miten kello 24 ripustin pyykkejä ja itkin. Mutta siitä selvittiin!

italia italia

2014: muutto Jyväskylästä Pirkanmaalle

Jo parin vuoden ajan vellonut suuri epätietoisuus tulevaisuudesta päättyi: muutimme miehen työpaikan perässä Pirkanmaalle. Työsopimukseni päättyi huhtikuun lopussa enkä enää uusinut sitä.

Saimme myytyä talomme heti, mikä oli iso huojennus. Muuttopäiväksi tuli 1.6. Se oli kevätjuhlapäivä. Päivä oli täynnä isoja tunteita. Matilda esiintyi kevätjuhlassa ja sai stipendin. Minä itkin. Tuntui hirveän lopulliselta. Se oli hyppy tuntemattomaan, täysin väärään suuntaan Suomineidon vartalolla.

Muutos oli kuitenkin ihan kivakin, mutta iso. Muutimme kaksikerroksiseen rivariin, jossa oli pihapiirissä paljon lapsiperheitä. Ihmiset ympärillä olivat ystävällisiä.

Matilda aloitti uudessa koulussa viidennen luokan ja Henrik toisen luokan. Olin 3-vuotiaan Aavan kanssa kotona ja hain töitä.

Lapset saivat pian ystäviä ja aloittivat partion ja sählyn.

Uusi koti ihanassa rivarissa, jossa oli piha ihan täynnä lapsia ja jonka takapihalla laidunsi kesäisin lehmiä.

päivä kuvina

2015: Yli pyykkivuorten -blogi syntyy

Aloitin huhtikuussa Keliakialiiton bloggaajana. Perustin kesällä blogin rinnalle tämän blogin nimellä Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen. Tuona vuonna täytin 35, mies 36, Aava 4, Henrik 9 ja Matilda 12. Pääsin loppuvuodesta Kaksplussan blogiverkostoon.

Käytiin jossain reissuissa ja kesällä mökeillä. Pirkanmaa alkoi tuntua enemmän kodilta. Annoin sille kunnolla mahdollisuuden.

Lue Tervetuloa mukaan perheemme tarinaan! 

2015

Meidän piti lähteä kahdestaan viikonlopuksi Barchelonaan, mutta selkäkipuni vuoksi matka piti perua silloin, kun oltiin jo viety lapset mummolaan Savonlinnaan asti ja piti lähteä ajamaan lentokentälle. Hymyn takana on pettymys, mutta kipu on jo ohi. Kävimme tunnin risteilyllä Saimaalla ja menimme kahdestaan mummolaan yöksi isovanhempien ja lasten jäädessä mökille. Se vähän edes korvasi.

2016: työpaikka ja uusi koti

Sain vihdoin töitä tammikuussa kymmenien viestintäalan työhakemusten ja useiden haastattelujen jälkeen. Ostimme keväällä nykyisen kotimme, johon rakastuimme. Luovutus oli syyskuussa. Se oli pitkä kesä!

Vaihdoimme tapetit Henrikin ja Aavan huoneisiin. Lue postaukset Aavan huoneesta ja Henrikin huoneesta.

Lue myös Ostimme oman kodin

2017: uusia työpaikkoja

Aloin tehdä kahta työtä yhtä aikaa ja lisäksi huhtikuussa pääsin Kaksplussan ammattibloggaajaksi.

Kesän alussa vaihdoin kaksi pätkätyötä äitiysloman sijaisuuteen toiseen kaupunkiin.

Kesällä lomailtiin koko perheellä Italiassa.

Aava aloitti koulun eskarin, mikä on meidän kunnassa isompi juttu kuin ekaluokan alkaminen, kun kaikki käyvät koulun eskarin.

Lue myös Eskari ja koulu jännittävät äitiä, vaikka lapsi on jo kolmas

Omatoimimatka Italiaan: Amalfin rannikko Maiori

Omatoimimatka Italiaan: Rooma

keliakia

2018: rippijuhla

Matildan rippijuhla elokuussa oli ihana ja lämmin juhla ison ystäväjoukon keskellä. Mekkoa etsittiin hartaudella ja koristeita ja ruokia tehtiin ja valittiin rakkaudella. Aava aloitti ekaluokan, Henrik kuudennen ja Matilda yhdeksännen luokan.

Syksyllä tiedottajan äitiysloman sijaisuus päättyi ja minulle pedattiin uusi verkkotiedottajan määräaikainen pätkä kahdessa työpaikassa yhtä aikaa vuoroviikoin.

Minä ja mies käytiin Mallorcalla pidennetty viikonloppu.

Lue myös: Rippimekon etsintä saa äidin ja teinin hulluiksi

Lue myös Mallorca oli hyvä kohde pussailumatkalle

rippimekko rippijuhlat

Mallorca Mallorca

2019: uusi työ, Kroatia, lukio

Vuoden alussa hyppäsin jälleen uuteen työpaikkaan, kun sain sijaisuuden Keliakialiitosta.

Kesällä lomailtiin Kroatiassa.

Syksyllä Matilda aloitti kakkosluokan, Henrik yläkoulun ja Matilda lukion.

Oli bloggaajamatkoja, miehen työmatkoja, opiskeluja, kiirettä, väsymystä, onnellisia hetkiä.

Lue myös Kroatia ja Vodice: kuvapostaus ja kokemukset

Back to school! Meidän lasten koulut: alakoulu, yläkoulu ja lukio

Kiitos 2010-2019

Vuosikymmenen merkittävin tapahtuma oli Aavan syntymä. Olen kiitollinen, että saimme hänet.

Toinen iso juttu oli perheemme muutto Jyväskylästä Pirkkalaan ja myös uuteen ihanaan kotiimme. Uusi kotikunta on tuonut meille ystäviä, unelmien kodin ja uudenlaisen mahdollisuuden työntekoon, kulttuuriin ja pääkaupunkiseutuunkin lyhyen välimatkan vuoksi.

Mies vaihtoi pari kertaa työtehtävää, minä valmistuin ja olin viidessä eri työpaikassa pätkätöissä. Blogin perustaminen toi minulle uuden intohimon, harrastuksen ja työn ja samalla valtavasti uusia ystäviä, uusia oppeja viestintäalalta ja mielettömiä kokemuksia erilaisista elämyksiin liittyvistä yhteistöistä.

1.1.2010 meillä oli 3- ja 6-vuotiaat lapset, 1.1.2020 meillä oli 8-, 13- ja 16-vuotiaat lapset. Lapsista kasvoi koululaisia, jotka harrastavat, ovat hyviä ystäviä ja jotka ovat mielettömän huumorintajuisia tapauksia.

2o10-luku oli meille työntäyteinen ja lasten kasvun vuosikymmen. Se oli hyvä vuosikymmen. Kiitos!

Mikä oli sinun vuosikymmenesi kohokohta?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä