40-vuotias ja kaunis, rietas, onnellinen

Vappuaatto, olen 40-vuotias! Olen 40-vuotias, ja on korona-ajan lockdown-vappu. Miehen ja ystävien minulle järjestämä yllätysmatka Pariisiin on peruttu. Ei ole tietoa, koska voin pitää synttäribileet, joissa tanssitaan pöydillä.

Aion syödä hirveän paljon gluteenittomia munkkeja ja tehdä gluteenittoman voileipäkakun vappupäivän brunssille. Matilda tekee minulle myös kakun, jossa on hirmuisesti suklaata. Kaiken lisäksi repäisin ja menin Alkoon. En käy oikeastaan ikinä Alkossa enkä juo kuin viiniä. Ostin synttäreitteni kunniaksi minulle ja miehelle pullon Dooley´s-likööriä, jota emme ole juoneet vuosiin.

Kun tulin kotiin, selvisi, että mies oli ostanut minulle tismalleen saman pullon tuntia aiemmin. Se oli käsittämätön sattuma – ja rakkautta. Ajattelemme samanlaisilla aivoilla, tai hän tuntee minut.

Laitan ylioppilaslakin päähän ja serpentiinit kaulan ympärille ja juon viltin alla sohvalla Dooley´sia ja skumppaa ja syön kaksin käsin munkkeja ja puhaltelen välillä vappupilliin. Kerrankos sitä nyt 40!

40-vuotias

40 onnellista vuotta

Olen 40, ja yhä, tai tietysti siksi, olen kaunis, rietas ja onnellinen. Vaikka olen kriiseillyt tätä mielestäni pelottavalta kuulostavaa ikää paljon kaikissa somekanavissani, olen kuitenkin oikeasti ihan onnellinen. Ei teidän tarvitse huolestua.  Ja silti, kuitenkin: mielestäni ikäkriisin voi ymmärtää vain hän, joka on kokenut sen itse.

Tuntuu, että pää ei pysy mukana ajatuksessa, että todella olen 40-vuotias. Olen asunut viidessä maakunnassa ja yhdeksässä kunnassa. Olen opiskellut lukion jälkeen kansalaisopistossa, avoimessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa ja yliopiston jatkokoulutuksessa. Olen ollut kahdeksassa eri työpaikassa. Olen julkaissut yhden kirjan (Ei kenenkään äiti – kertomuksia lapsettomuudesta, Atena 2012) ja jonkun sata lehtijuttua.

Olen kirjoittanut blogia viisi vuotta, joista kolme ammattibloggaajana. Olen kirjoittanut yli 850 blogipostausta. Olen saanut hurjan paljon blogin lukijoita, parhaassa kuussa jopa 65 000 yksilöllistä lukijaa. Olen seurustellut yhden miehen kanssa. Olen saanut kolme lasta, joista vanhin täyttää tänä vuonna jo 17 vuotta. Se ikä on sama, jolloin aloin seurustella mieheni kanssa.

Olen saanut melkein kymmenen todella hyvää ystävää, jotka tulisivat yöllä apuun, jos minulla olisi hätä. He asuvat ympäri Suomen kuudessa kunnassa. Yhden näistä ystävistä olen tuntenut 34 vuotta, muutaman 31 vuotta, yhden 20 vuotta, yhden 14 vuotta, jonkun 6 vuotta, jonkun vuoden.

Minulla on monta ihanaa työkaveria ja tuttuja ympärilläni. Olen käynyt ainakin 15 maassa.

Ihania, mahtavia, onnellisia lukuja.

40-vuotias

40-vuotias ja yhä sama minä

Onnellisuuteen olla 40-vuotias on ainakin 40 syytä. Ne voit lukea postauksesta 40 syytä rakastaa olla 40-vuotias. En aio vieläkään asettua mihinkään lokeroon, jonne omasta mielestäni ehkä tässä iässä pitäisi kuulua. Sen sijaan aion jatkaa niin kuin ennenkin.

– Aion yhä käydä keikoilla ja tanssia eturivissä. Voin lähteä vaikka Petri Nygårdin keikalle juomaan ystävän kanssa snapseja, jos siltä tuntuu.

– Aion yhä ostaa vaatteitani lasten tai teinien osastolta, kun siltä tuntuu. Älkää sanoko, että vaatteilla olisi ikä tai ikäraja!

– Aion yhä puhua pierujuttuja lasten kanssa huolimatta miehen silmien pyörittelystä. Jatkan myös kavereiden kanssa typerien kaksimielisten WhatsApp-viestien lähettelyä.

– En vieläkään osaa sijoittaa, mutta ei se haittaa. Enkä muuten osaa säästääkään erityisesti.

– En välttämättä pärjäisi monenkaan lapseni matematiikan tunnilla. Tai kemian. Tai ympäristötiedon.

– Hyväksyn piirteeni siitä, että en halua lähteä kauppaan ilman ripsiväriä vaikka iässäni pitäisi lopettaa jo sellainen hömpötys.

– En vieläkään tiedä, mitä työtä haluan tehdä isona. Minulla ei ole vakituista työpaikkaa, mutta en anna sen ajaa minua paniikkiin. Kaikki järjestyy, uskon. 40-vuotias ei ole työmarkkinoilla vanha. (Okei, kriiseilyni liittyy vahvasti ammatilliseen identiteettiin, mutta ehkä se on osa jotain suurta palasten kohdalleen loksahtelua.)

– En vieläkään ymmärrä hirveästi ulkomaanpolitiikasta enkä erilaisten lämmitysjärjestelmien eroista, putkiremonteista tai debentuureista.

– Minulla on yhä akne. Mihinkäs se lähtisi? Tai no, syön siihen juuri lääkekuuria, joten saattaa lähteä!

– Olen yhä toivottoman huono suunnistaja. Siis autolla ajaessa. Metsäänhän eksyisin vartissa, jos pitäisi kompassin ja kartan kanssa löytää kotiin.

– Rakastan suklaata liikaa, ja olen perheestä yleensä se, joka ehdottaa, että jos vaikka paistettaisi lettuja tai syötäisi iso pussillinen nachoja juustokastiketta unohtamatta. Sitä paitsi olen kehittänyt riippuvuuden tuliseen siipikastikkeeseen.

– En oppinut yhtäkkiä yhdessä yössä ennakoimaan lähtöäni enkä olemaan ajoissa vapaa-ajallani. Töistä en ikinä myöhästy, mutta kaikesta muusta usein…

– Aion yhä hurahtaa kaikkeen, niin kuin dieetteihin, Curly Girliin, salilla käymiseen, sokerittomuuteen. Jos hurahtaisi puutarhanhoitoon (en puhu naisen anatomiasta, vaikka toisaalta why not?), niin olisiko se uskottavaa käytöstä ikäiselleni?

Tervetuloa uusi vuosikymmen! Ei haittaa, vaikka olisit skidisti neuroottinen, dramaattinen ja charmikas. Olen valmis!

Minkä ikäisiä te lukijani olette? Seuraa meitä myös Instassa ja Facebookissa!

Lue myös

40 syytä rakastaa olla 40-vuotias

En ehkä pysty siihen, mitä neljäkymppiseltä vaaditaan

Mies järjestää synttäreikseni unelmieni matkaa – korona perhana!

Kommentit

4 kommenttia
Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Minä jotenkin muistan, että ehkä joku 32 voisi minun ikä. 😀

Avatar

Täytin vuosi sitten 40. Se päivä oli aika kriisi juttu, mutta onneksi selvisin yhdellä päivällä. Vaatteiden kanssa olen kriiseillyt paljon pidempään, en halua näyttää vanhalta täti-ihmiseltä, enkä teiniltä, haluan pukeutua tyylikkäästi, mutta asutaan peräkylässä jne.

Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Tuttuja tunteita. Mullakin kriisi meni ehkä ohi siihen, että oikeasti täytin 40. 💗

Avatar

Tuttuja tunteita minullekin. Kriisi on jo helpottunut. Ja jos joku kysyy mun ikää, suusta tulee yleisimmin 37. Enkä edes itse tajua sanoneeni väärin 😀 Ei ne kysyjät ole todellista ikääni kuitenkaan uskoneet. 😉

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä