Korona-aika, päivä 52: Annoin itselleni luvan olla introvertti, ja se on ihan jees

Olen aina aikuisena ajattelut, että olen ekstrovertti enkä missään tapauksessa introvertti. Lapsena olin arka ja ujo, mutta lukiosta lähtien sosiaalinen, äänekäs ja välillä jopa se porukan pelle. Olin myös oppilaskunnan hallituksessa ja pidin ylioppilaan puheen.

Haluan asetella itseni siihen joukkoon, jossa ollaan sosiaalisia, puheliaita, iloisia, ulospäinsuuntautuneita, reippaita, empaattisia ja vähän räväköitä. Sellaisia kuin ekstrovertit ovat.

Todellisuudessa olen alkanut miettiä, että kuulunko sittenkään siihen porukkaan, ja jos kuulun, kuluttaako se minua liikaa?

introvertti

Voiko erityisherkkä olla ekstrovertti?

Olen alkanut pohtia, että olenko ehkä sittenkin liian erityisherkkä ollakseni ekstrovertti. Olenko sittenkin pessimisti, arka ja vähän syrjäänvetäytyvä, helposti angstaava ja ei millään tavalla ratkaisukeskeinen? Voiko silloin edes olla ekstrovertti?

Näiden kahden tunteen ja olemuksen välissä tasapainoilin, ja sitten tuli korona.

Introvertti sittenkin?

Kun koronarajoitukset iskivät päälle, ahdistuin vähän kaikesta. Ahdistuin siitä kaikesta introverttiydestä, johon tilanne alkoi meitä ajaa.

Yhtäkkiä aloinkin tykätä juuri siitä introverttiydestä. Tuntui helpottavalta, kun menoja peruuntui. Ei tarvinnut lähteä viikonlopuiksi säbämatseihin eikä muihin työ- ja vapaa-ajan tapahtumiin ja kyläilyreissuihin.

Ei tarvinnut kutsua ketään kylään ja sen takia siivota, kokata ja meikata. Sai luvan kanssa liihotella suihkusta Eevan asussa tai kulkea pieruverkkareissa naama kampaamatta, kun olohuoneen sohvalla ei istunut koko naapuruston lapset pelaamassa Minecraftia tai joukko teinejä laulamassa Sing Staria. Se oli yllättävän helpottava tunne.

Sain luvan kanssa upota sohvaan tai vaikka siivota tietäen, että kukaan muukaan ei ole missään. En jää mistään paitsi nyt. Kaikilla muilla ei ole hauskaa jossain. Muutkin somettavat sohvalta eivätkä bileistä.

Tykkään introverttiydestä, mutta vain ehkä. Vain vähän. Hämmentävää!

Testaa oletko introvertti vai ekstrovertti

Jyllannin suomineito kirjoitti introverttiudesta postauksessa Pälättävä introvertti? Oletko puhelias mutta väsyt helposti ihmisten seurassa? Testaa oletko introvertti!. Postauksen kautta ymmärsin, että ehkä minäkin olenkin sosiaalinen introvertti. Käy lukemassa Terhin postaus!

Tein Terhin linkkaaman introverttiystestin ja totesin, että olen ambivertti, eli kumpaakin.

Olen yrittänyt sulloa itseäni väkisin ekstroverttiyden lokeroon. Olen pitänyt sitä hyvän ja kelpaavan ystävän ja työkaverin määritteenä, jonka lokeroon minun tulee kuulua. Se on ollut kuluttavaakin.

Korona-aika on tuonut minulle lepoa, rauhoittumista ja hyvää mieltä (ja tietenkin niitä tappeluita, väsymystä, ahdistusta ja sen sellaista). En ole koskaan aikuisena ollut näin montaa viikonloppua putkeen kotona ja levännyt näin hyvin.

Vaikka lähestyvä kesä harmittaa ja vähän ahdistaa minua, mietin kuitenkin, että olenko sittenkin vain nyt helpottunut, että nelikymppisiäni ei ehkä kannata järjestää kesällä. Voiko yhtä aikaa haluta tosi isot juhlat, joissa tanssitaan pöydillä ja yhtä aikaa ei? Sitä tunnetta on vaikea selittää.

Luulen, että kun rajoitukset ovat ohi, nautin taas siitä ekstroverttiyden osasta, joka minussa luonnostaan on. Nyt nautin myös siitä introverttiydestä, jota saan luvan kanssa toteuttaa – ja myöhemminkin, kun rajoitukset poistuvat. Edelleen haluaisin olla ekstrovertti, mutta ehkä on hyvä olla tässä välissä.

Hämmentävää tämä aika kaikkinensa. Vaikka kesältä peruuntui paljon niitä asioita, jotka kuuluvat aina kesääni, paljon myös jäi.

Oletko sinä introvertti vai ekstrovertti? Miltä rajoitukset ovat tunteneet?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä