Hyvinvointi

Kevät ei piristä kaikkia

Teksti:
Anna.fi

Lämmin ilma houkuttelee ihmiset esille kotikoloistaan, ja hymyn voi nähdä ainakin joka toisen vastaantulijan kasvoilla. Toisensa löytäneet parit kulkevat kaupungilla käsikädessä ja puistopenkeillä näkee suutelevia rakastavaisia. Kevät kuitenkin muodostaa itsemurhatilastoihin piikin.

Kevät ei piristä kaikkia

Masentuneelle voi onnellisten ihmisten näkeminen olla liian kova kontrasti omalle kurjuudelle. Aivan kuin valo paljastaisi oman synkän tilan, johon on talven aikana saanut käpristyä. Henkinen ahdistus voi vain syventyä, vaikka lämpimien ilmojen myötä luulisi myös mielen kevenevän.

Väestötutkimuksen perusteella noin 20 prosenttia suomalaisista kärsii mielenterveysongelmista. Tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä ovat masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt tai psykoosit. Mielenterveysongelmat ovat yksi työkyvyttömyyden yleisimmistä syistä. Ennen kaikkea depressiot ovat lisääntyneet.

Arkielämän tunteesta mielen sairaudeksi

Jokainen kokee joskus masennuksen tunteita. Menetykset, pettymykset ja epäonnistumiset saavat jokaisen meistä tuntemaan masennusta. Tilan kuitenkin jatkuessa ja siihen liittyvän kärsimyksen lisääntyessä tullaan jo sairauden puolelle.

Masentuneisuuteen liittyy usein heikko itsetunto, aloitekyvyttömyys sekä kaikenlainen haluttomuus ja väsymys. Vakavassa masennustilassa oleva henkilö kokee jo avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita. Hän voi olla joko täysin saamaton tai joissain tapauksissa hyvin kiihtynyt. Usein oireina ovat myös unettomuus ja ruokahalun puute. Psyykkiset oireet tulkitaan mielenterveyden ongelmaksi, kun ne ovat pitkäaikaisia ja heikentävät työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita.

Persoona vaikuttaa masennuksen kokemiseen

Jokaisen ihmisen psyyke on rakentunut elämän varrella sattuneista tapahtumista. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat persoonaamme. Psyykkinen sietokykymme sekä valmiutemme erilaisten asioiden käsittelemiseen ovat eri ihmisillä hyvin eritasoisia. Toinen kestää vastoinkäymisen helpommin eikä jää niihin kiinni, kun taas toinen ei pääse pienempienkään vaikeuksien yli.

Henkilö voi olla herkkä masentumaan, jos esimerkiksi lapsuudessa opittu ja sisäistetty minäihanne on hyvin vaativa. Tällöin henkilö ei voi sallia itselleen pienintäkään epäonnistumista. Myös liian tiukka omatunto tai kova ankaruus itseään kohtaan voi johtaa masennukseen. Tällainen ihminen tuntee liian herkästi ja syvästi voimakasta syyllisyyttä ja huonommuutta virheistään ja ”synneistään”.

Sisäinen turvallisuudentunne ei myöskään saisi olla liian riippuvainen toisen ihmisen läsnäolosta tai rakkaudesta. Tämän ihmisen menetys voi tällöin johtaa voimakkaaseen masennukseen. Katkeroituminen voi myös syntyä, kun oma itsetunto tai omakuva on erityisen riippuvainen tietystä asemasta tai saavutuksista, ja tämä asema tai päämäärä jostain syystä menetetään.

Sairauteen saa apua

Masennuksen kanssa ei saa jäädä yksin. Jos huomaa, että ystävällä on vaikeaa, niin häntä tulee yrittää auttaa. Moni masentunut ei saa itse aikaiseksi hakeutua hoitoon. Tilaa hoidetaan usein sekä lääkkeillä, että terapialla.

Ammattiapu on usein paras apu, sillä läheisen masennus voi rasittaa hyvinkin voimakkaasti lähipiiriä. Ilman ammattitietoutta voi olla raskasta kuunnella kuukaudesta toiseen ystävän huolia ja ikäviä tuntemuksia. Paras apu sairastuneelle on ohjata hänet oikeaan hoitoon. Masentunutta voi yrittää myös muistuttaa siitä, että myös tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteilla on paikkansa elämässä ja kurjilla hetkillä on rakentava merkitys elämän rikkaiden vaiheiden löytämisessä.

Teksti: Sanna Mönkkönen / tuuli.net
Lähteenä käytetty teosta: Huovinen & Leino, Suomen terveellisin kirja

X