Lapsen sairaus tulee parisuhteen väliin, mutta sen ei tarvitse etäännyttää suhdetta – psykologi kertoo, kuinka vaikean tilanteen voi kohdata

Vanhempi voi jopa kokea kateutta siitä, että puoliso on niin kiinni sairaan lapsen hoitamisessa. Taustalla voi kuitenkin olla ymmärrettävä tunne. Psykologi kertoo, miten se tulisi parisuhteessa käsitellä.

Kun lapsi sairastuu, astuu sairaus parisuhteen väliin, sanoo Terveystalon johtava psykologi, psykoterapeutti Tuija Turunen. Lapsi menee silloin suhteen edelle. Kyse on biologista, Turunen sanoo.

– Suojelemme sitä, että seuraava sukupolvi säilyy hengissä.

Jotta lapsen sairauden aiheuttama kriisi ei etäännyttäisi pariskuntaa toisistaan, on Turusen mukaan tärkeä sanoa ääneen puolisolle, että myös hän on tärkeä.

On tärkeää olla lähellä toista ja viettää yhteistä aikaa, vaikka sitten valvoen sairaan lapsen sängyn äärellä.

– Että nyt olemme tässäkin yhdessä ja yritämme selvitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapsen sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita

Haitallisin toimintamalli parisuhteen kannalta on se, että vetäytyy, eikä kohtaa puolisoaan.

Suhdetta hankaloittaa myös se, jos ei tunnista omia tunteitaan, esimerkiksi sitä, että on ärtynyt. Huomaamattaan saattaa käyttäytyä kylmästi ja kovasti tai tiuskia täysin syyttömälle puolisolle, vaikka oma paha olo kumpuaa esimerkiksi lapsen sairauden aiheuttamasta pelosta ja stressistä.

– Tulisi ymmärtää se, että tämä on nyt rankka paikka. Tähän kuuluu se, että ei meinaa riittää paukkuja, Turunen sanoo.

Toinen vanhemmista saattaa myös kieroutuneelta kuulostavalla tavalla kokea kateutta siitä, että puoliso on niin vahvasti kiinni sairaan lapsen hoitamisessa, etenkin, jos tilanne pitkittyy. Samoin voivat kokea perheen terveet lapset. Tällainenkin tunne tulisi voida käsitellä puhumalla ilman, että pariskunnan toinen osapuoli suuttuu. Turusen mukaan on tärkeää, että myös mahdollisen kateuden, vihan, pelon tai mustasukkaisuuden tunteen tunnistaa itsessään.

– Koska ei se ole se puoliso, eikä se sairas lapsi, jolle on vihainen. Vaan on vihainen jollekin kohtalolle tai jollekulle, että meille kävi näin. Silloin on tärkeä ymmärtää, että tämä on tunne. Ja kun tunnistaa sen tunteen, voi päättää, mitä sille tekee.

Jos pystyy käymään yllä mainitun ajatteluketjun läpi, voi esimerkiksi tunnistaa, että omaa puolisoa on kova ikävä ja että toivoisi, ettei tällaista kriisiä olisi ikinä tapahtunut. Kun tunteen tunnistaa, se ei puske läpi vetäytymisenä, kiukkuna tai mököttämisenä.

Myös huumori voi auttaa purkamaan vaikeita tunnetiloja ja perheen sisäpiirivitsit vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Entä kuinka puhua lapselle sairaudesta?

Alle kouluikäinen lapsi kokee maailman itsensä kautta ja siksi helposti ajattelee, että tapahtuvat asiat johtuvat hänestä, Turunen sanoo. Siksi on tärkeä puhua lapsen kanssa tämän sairaudesta avoimesti siten, että lapsi ei koe syyllisyyttä sairastumisestaan ja ajattele tuottavansa vanhemmilleen surua.

– On tärkeää kertoa lapselle hänen ikätasolleen sopivalla tavalla siitä, miksi hän sairastui, mitä sairaudesta seuraa ja valmistella häntä toimenpiteisiin. Ja aina sanoittaa sitä, että tämä sairaus nyt sattui tulemaan sinulle ilman, että siihen oli mitään syytä.

Turusen  korostaa, että sairaudesta kertova tieto pitää annostella sen mukaan, mitä lapsi kykenee ymmärtämään ja ottamaan vastaan. Kun lapsi saa hoitoa, on tärkeää, että vanhempi pysyy rauhallisena, koska se rauhoittaa myös lasta.

Jos lapselle tehdään jokin toimenpide, tulee hänelle kertoa, mitä on tulossa ja miksi se tehdään, Turunen sanoo. Esimerkiksi verikokeen ottaminen voi sattua, joten luonnollinen reaktio on vastustaa sitä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, että se on hänelle hyväksi.

– Jos lapsi on esimerkiksi kiinnitettynä johonkin laitteeseen, tulee hänelle kertoa, että ’tuo ääni tarkoittaa tätä ja se on hyvä, ja turvallinen ääni’. Se on traumatietoista hoitoa. Ymmärretään, että myös toimenpiteet voivat olla tosi pelottavia.

Vanhemman tulee kertoa lapselle myös lapsen sairauteen liittyvistä omista vaikeista tunteistaan, jotta ne eivät vain kyde pinnan alla.

Jos tiedetään, että lapsi tulee kuolemaan, on myös reilua valmistaa häntä siihen, Turunen sanoo. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse kertoa, mutta lapsen tulee Turusen mukaan saada tietää se, mikä on totta, vaikka se totuus olisi ikävä. Silloin lapsi ja hänen läheisensä saavat mahdollisuuden jättää jäähyväiset. Turusen mukaan on tärkeää, että aikuinen kunnioittaa lapsen ymmärrystä.

– Lapset ymmärtävät paljon enemmän kuin mitä aikuiset haluavat uskoa.

Yhdessä selviämistä

Turunen kannustaa huomaamaan raskaina aikoina pieniä hetkiä ja asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Läheisyys, silittely ja keinuttelu auttavat niin lasta kuin aikuistakin.

– On tärkeää pitää huolta siitä, että kehoon tulee myös hyviä oloja, niin sairaalle kuin kaikille siinä lähellä.

Turunen muistuttaa, että todella vaikeatkin asiat voivat jossakin vaiheessa elämää kääntyä voimaksi: kokemukseksi siitä, että siitäkin selvittiin yhdessä. Sen äärelle kannattaa hänen mukaansa pysähtyä siinä vaiheessa, kun tilanne alkaa helpottaa.

Lue myös:

Kun syöpä osuu kohdalle – Hidasta elämää -sivuston Pequ Niemisen ja hänen ex-vaimonsa vinkit

Mira Luoti vauvan sairastumisen ja parisuhdekriisin jälkeen: ”Pelkäsin, että vakava masennukseni uusiutuu”