Terveys

Kuinka todennäköisesti punkin puremasta saa borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen? Riskit vaihtelevat suuresti alueittain

Keskimäärin noin viidesosa punkeista kantaa borrelia­bakteeria, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Myös puutiaisaivokuumeen riski vaihtelee merkittävästi alueittain. Borreliabakteeri ei siirry punkista ihmiseen välittömästi, toisin kuin puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus.

Teksti:
Essi Kähkönen
Kuvat:
Istock

Punkit piileskelevät muuallakin kuin heinikoissa.

Teksti:
Essi Kähkönen
Kuvat:
Istock

Keskimäärin noin viidesosa punkeista kantaa borrelia­bakteeria, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Myös puutiaisaivokuumeen riski vaihtelee merkittävästi alueittain. Borreliabakteeri ei siirry punkista ihmiseen välittömästi, toisin kuin puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus.

Punkkien levittämät taudit ovat borrelioosi eli Lymen tauti  sekä puutiaisaivokuume eli TBE. Tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopistosta vastaa 12 kysymykseen punkeista ja niiden levittämistä taudeista.

1. Miten punkkien levinneisyysalue on muuttunut?

Punkit eli puutiaiset ovat levinneet Suomessa yhä pohjoisemmaksi. Kun punkeista tehtiin Rovaniemellä vuonna 2015 vain yksittäisiä havaintoja, viime vuonna niitä tehtiin yli sata.

Ilmaston lämpeneminen kasvattaa puutiaisten levinneisyysaluetta. Myös punkkien määrä todennäköisesti lisääntyy Suomessa tulevina vuosina.

2. Millon punkeilta pitää suojautua?

Punkit aktivoituvat keväällä, kun lämpötila kohoaa noin viiteen asteeseen, ja ne pysyvät liikkeellä, kunnes lämpötila vajoaa alle viiden asteen. Punkeilta on siis syytä suojautua keväästä syksyyn saakka, jos liikkuu maastossa, jossa punkkeja todennäköisesti on.

Hyvän suojan antavat pitkälahkeiset housut, lahkeiden päälle vedetyt pitkävartiset sukat ja varrelliset kengät tai kumpparit. Illalla kannattaa vielä tehdä punkkisyyni eli tarkistaa iho punkkien varalta.

3. Missä punkki lymyää?

Se, että punkki tarttuisi vain heinikosta, on vanhaksi jäänyt myytti. Tutkimuksissa on huomattu, että heinikkoa useammin punkkeja tapaa varjoisista metsistä sekä lehtometsistä. Ylipäätään alueet, joilla on paljon lehtikariketta, ovat punkkien mielimaastoa.

4. Kuinka yleinen borrelioosi eli Lymen tauti on?

Suomessa todetaan reilut 6 000 borrelioositartuntaa vuosittain. Kaksi kolmasosaa niistä diagnosoidaan iholle ilmaantuvan rengasmaisen ihottuman perusteella, ja kolmasosalle tehdään borreliavasta-ainetesti.

Kymmenen viime vuoden aikana borrelioositapausten määrä on pysynyt jotakuinkin samansuuruisena. Vaikka puutiaisten määrä on kasvanut, borreliabakteerit eivät siis ole lisääntyneet punkeissa samaa tahtia.

5. Kuinka todennäköisesti punkin puremasta saa borrelioosin?

Keskimäärin noin viidesosa puutiaisista kantaa borrelia­bakteeria – tosin alueellinen vaihtelu on suurta. Riski saada punkinpuremasta borrelioosi on huomattavasti korkeampi Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja Varsinais-Suomessa kuin vaikkapa Keski-Suomessa.

Suomessa arviolta vain yksi viidestäkymmenestä tai sadasta punkinpuremasta johtaa borrelioosiin. Borreliabakteeri ei siirry punkinpuremasta välittömästi ihmiseen, vaan siirtymä vie noin vuorokauden. Jos punkin saa irrotettua ihosta kärsää myöten alle 24 tunnissa, borrelioosin riski on vähäinen.

Lue myös: Hanna Sumari sairastui borrelioosiin, kun punkki pääsi puremaan omalla takapihalla Espoossa – punkin aiheuttama paise muistutti hyttysenpuremaa yhdellä erotuksella

6. Millaisia borrelioosin oireet ovat?

Noin puolella borreliatartunnan saaneista iholle ilmaantuu punoittava, laajeneva ja rengasmainen ihottuma. Osa borreliabakteereista ei muodosta iholle rengasjälkeä, ja ihottuma voi myös jäädä huomaamatta.

Jos oireita ilmaantuu, rengasmainen ihottuma on niistä tyypillisin. Joskus tartunnan alkuvaiheessa voi ilmaantua myös lieviä flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, väsymystä, päänsärkyä ja lihaskipuja.

Hoitamaton borreliainfektio voi aiheuttaa myöhäisoireita vielä kuukausienkin kuluttua. Tavallisimpia ovat nivelvaivat ja lihaskivut, mutta hoitamattomana borrelioosi voi tulehduttaa myös keskushermoston. Tämän neuroborrelioosiksi kutsutun taudin oireita ovat esimerkiksi nivel- ja hermojuuritulehdus, kasvohermohalvaus ja jopa aivokalvontulehdus.

7. Miten borrelioosi todetaan ja hoidetaan?

Yleensä vasta-aineita ei tarvitse laboratoriokokein mitata, jos ihoon on punkinpureman seurauksena noussut ihottumajälki. Riittää siis, että ihottumaa näyttää lääkärille.

Myöhäisvaiheen borrelioosi on tarpeen diagnosoida vasta-ainemittauksen avulla.

Borrelioosi hoidetaan alkuvaiheessa kahden kolmen viikon antibioottikuurilla. Hoito on syytä aloittaa, jos ihoon ilmestyy tartunnasta kielivä ihottumajälki. Myöhäisvaiheeeen taudin hoitoon tarvitaan kahdesta viikosta kuukauteen kestävä antibioottikuuri.

8. Kuinka yleinen Kumlingen tautinakin tunnettu puutiaisaivokuume eli TBE on?

TBE-tartuntoja todettiin viime vuonna ennätykselliset 151 kappaletta, kun toissa vuonna niitä oli 91.

Vaikuttaa siis siltä, että TBE-virusta kantavia punkkeja ilmaantuu yhä useammille ­alueille Suomessa. Niitä on tyypillisimmin rannikkoseuduilla ja isojen vesistöjen läheisyydessä.

Eniten TBE-tartuntoja todetaan Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Varsinais-Suomessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

9. Kuinka todennäköisesti punkin puremasta saa TBE-viruksen?

Arviolta 1–2 prosenttia TBE-riskialueiden punkeista kantaa virusta. Riskikartta löytyy THL:n verkkosivuilta. Borrelia­bakteerista poiketen TBE-virus siirtyy välittömästi ihmiseen, jos virusta kantava punkki pääsee puremaan.

10. Millaisia puutiaisaivokuumeen oireet ovat?

Vain noin 10–30 prosentille TBE-viruksen saaneista kehittyy oireita. Taudinkuva on tavallisesti kaksivaiheinen. Noin viikon kuluttua tartunnasta nousee lievä kuume, ja osalla tauti jää siihen. Toisessa vaiheessa ilmaantuu varsinainen puutiaisaivotulehdus, jonka oireisiin kuuluvat korkea kuume, päänsärky ja niskan jäykkyys. Joillekin voi ilmaantua vakavampia ja pitkäkestoisia neurologisia oireita, kuten halvaus.

11. Miten puutiaisaivokuume todetaan ja hoidetaan?

TBE:n tartuttua kehossa muodostuu virusvasta-aineita, jotka voidaan todeta verikokeesta tai selkäydinnesteestä aikaisintaan 1–2 viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-aineet on tarpeen tutkia, jos punkin puremasta on kehkeytynyt puutiaisaivotulehduksen oireita.

Parantavaa hotoa TBE:hen ei ole – oireita voidaan vain helpottaa. Osa sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa etenkin keskushermosto-oireissa. Suomessa kuitenkin vain 0,5–1 prosenttia tartunnan saaneista kuolee tautiin.

12. Kenen kannattaa ottaa TBE-punkkirokote?

TBE-rokotesarjaa suositellaan, jos mökkeilee tai liikkuu luonnossa alueilla, jotka ovat TBE-virusta kantavien punkkien riskialuetta. Riskialueilla asuvat saavat rokotteen ilmaiseksi osana valtakunnallista rokote­ohjelmaa. Riskialueet on listattu THL:n verkkosivuilla.

Rokote suojaa vain TBE-tartunnalta eli puutiaisaivokuumeelta. Se ei siis anna suojaa borrelioosia vastaan, vaikka siitä puhutaankin ”punkkirokotteena”.

Rokotesarjaan tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti. Kolmen rokotteen sarja maksaa apteekeissa noin sata euroa.

Asiantuntijana tutkijatohtori Jani Sormunen, Turun yliopisto. Lähteet: Kuka pelkää punkkia? (Duodecim), Terveyskirjasto, THL ja Reumaliitto.

Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 4/2022.

X