Ihmiset

Whatsapp-ryhmän 10 erilaista persoonaa – älä ole numero 2

Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olisi hyvä olla yksi tukija ja yksi johtaja. Salaperäinen ja turhantoimittelija saattavat saada toivomaan, että keskustelusta voisi mykistää yksittäisen viestijän.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
iStock

Puhelimeen kilahtelevat viestit ovat joskus ihania, joskus kuormittavia.

Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olisi hyvä olla yksi tukija ja yksi johtaja. Salaperäinen ja turhantoimittelija saattavat saada toivomaan, että keskustelusta voisi mykistää yksittäisen viestijän.

Roolin ottaminen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa on meille luontaista. Roolit vaihtuvat tavatessamme perhettämme, ystäviämme, työpaikalla ja somessa. Meillä saattaa myös olla samanaikaisesti päällä monia eri rooleja.

– Klassinen esimerkki ovat ryhmätyöt, joissa erilaiset roolit korostuvat. Ystäväporukoissa tai somessa roolit ovat huomaamattomampi – emme välttämättä edes tule ajatelleeksi niitä, terveysviestinnän asiantuntija, sosiaalisen median yrittäjä, kouluttaja Saara Närä sanoo.

Roolit ilmentävät osaltaan persoonaamme, tarpeitamme ja halujamme. Kännykkä voi nostaa esiin myös omasta persoonasta poikkeavia piirteitä. Tämä voi johtua siitä, että evoluutio on varsin hidas prosessi, mutta kännykkä varsin uusi kommunikointiväline. Aivomme eivät siis ole vielä kehittyneet riittävän taitaviksi kännykän käyttäjiksi ja sanattoman viestinnän taitajiksi.

– Tämä ilmenee niin, että osa pystyy ilmaisemaan itseään jopa paremmin puhelimella, joku taas ahdistuu viestitulvasta ja hiljenee totaalisesti, vaikka hän kasvotusten olisi hyvinkin sosiaalinen.

Se, millaisen roolin omaksumme sosiaalisissa tilanteissa esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa, riippuu muiden ihmisten rooleista ja keskusteluilmapiiristä: onko se innostava vai päinvastoin tukahduttava.

– Joskus ryhmäkeskustelussa roolit voivat myös muuttua aivan kuten muissakin sosiaalisissa tilanteissa. Aiemmin mukava, turvallinen ryhmä, jossa on voinut puhua mistä vain, voi muuttua kireäksi ja etäiseksi.

Listasimme kymmenen yleisintä ryhmäkeskustelijan roolia, joista jokainen varmasti löytää itsensä. Kuka näistä sinä olet?

Ja jos tunnistat luonnehdinnoista omia tuttaviasi, kummallisen oloiselle keskustelukäytökselle voi valjeta erittäin ymmärrettäviä syitä.

1. Tarkkailija

Tiedätkö tyypin, joka kyllä näkee viestit, muttei koskaan kommentoi keskusteluun mitään tai edes vastaa hänelle suunnattuun suoraan kysymykseen? Kun hän joskus jaksaa avata ryhmäkeskustelun, hän pyytää muita tiivistämään, mistä viimeisen viikon aikana on puhuttu. Jep, ärsyttävää.

Taustalla voi kuitenkin olla inhimillinen ahdistus nykyajan jatkuvasta viestitulvasta.

– Jo pelkkä puhelimen piippauskin saa meidän keskittymisemme herpaantumaan. Se on syy, miksi joku saattaa hiljentää ryhmäkeskustelut. Ei se, että ystävien asiat eivät kiinnostaisi tai että hän ei haluaisi olla ryhmissä mukana, Närä muistuttaa.

2. Turhantoimittelija

”Mites Timo, tuutko huomenna harkkoihin?”

Vaikka toisin voisi luulla, tämän viestin turhantoimittelija laittaa usein koko ryhmälle. Kyse ei kuitenkaan yleensä ole siitä, että henkilö unohtaisi kommunikoivansa ryhmäkeskustelussa, vaan huonosta tavasta hakea huomiota ja ottaa tilaa itselleen.

– On ikävää, että kaikkien ryhmäläisten puhelimet kilahtelevat, vaikkei viesti ole edes suunnattu heille. Somessa tällaista on paljon: me näemme päivittäin kymmeniä, jopa satoja turhia viestejä. Tämä kuormittaa ja turruttaa ja saa somen huonot puolet korostumaan. Tärkeää olisikin aina viestiessään ottaa aikaa pohtiakseen, kenelle ja millaisen viestin lähettää toiselle ihmiselle, Saara Närä painottaa.

3. Trollaaja

Trollaaja on isossa keskusteluryhmässä juuri se tyyppi, joka tykkää hämmentää ja sekoittaa pakkaa. Hän laittaa hassunhauskoja meemejä, heittää sopimattomia vitsejä sopimattomiin kohtiin, eikä yleensä vastaa asiallisesti. Toisinaan hän saattaa ihmetellä, miksi muut eivät aina naura hänen viesteilleen.

– Persoonaltaan hauskuuttajat ovat usein porukan pellejä myös ryhmäkeskusteluissa. Pohjimmiltaan he kuitenkin haluavat vain tulla huomatuiksi. He haluavat rakkautta ja välittämistä, jota he eivät ehkä saa riittävästi reaalimaailman kohtaamisissa.

4. Salaperäinen

”Mä oon niin järkyttynyt, etten ikinä.” Tämän jälkeen täysi radiohiljaisuus.

Muiden ryhmäläisten kysellessä hämmentyneenä, mitä ihmettä on tapahtunut, hieroo salaperäinen tyyppi käsiään yhteen luurin toisessa päässä. Lähes yhtä mahtavaa salaperäisestä tyypistä on poistaa ryhmäkeskustelusta viesti, ilman minkäänlaista selitystä.

Jotain siinä luki, mutta kukaan ei ehtinyt nähdä mitä.

– Tässä saattaa olla kyse nähdyksi tulemisen tarpeesta. Salamyhkäinen tyyppi haluaa, että hänen viestiinsä reagoidaan. Voi myös olla, että hän haluaisi jakaa hänelle tärkeän asian, mutta torjutuksi tuleminen pelottaa. Taustalla voi olla aiempi torjutuksi tulemisen kokemus.

5. Ghostaaja

”Henna poistui.”

Muut jäävät ihmettelemään, mitä oikein tapahtui. Suuttuiko Henna jostain, kyllästyiköhän kiihkeään keskustelurytmiin, vai mikä ihme hänelle tuli? Seuraava kasvotusten kohtaaminen saattaa ilmassa leijuvien kysymysten vuoksi olla vähintäänkin kiusallinen.

– Tutkimuksien mukaan kokemukset esimerkiksi hylätyksi tulemisesta voivat tuntua samalta somen kautta kuin reaalimaailmassa. Siksi syy yllättävän poistumisen taustalla on hyvä selvittää heti, jotta poistuja tietää tulleensa kuulluksi.

6. Ytimekäs

Oletko sinä se, joka rakastaa käyttää emojeita, ja sinusta teksti ilman emojeita vaikuttaa tylyltä? Silloin henkilö, joka tykittää ok:ta tai pahimmillaan pelkkää k-kirjainta, saattaa tuntua tympeältä juttukaverilta.

”Joskus keskusteluryhmissä voi muodostua tapa, jossa viesti ymmärretään puolesta sanasta.”

Eikö ytimekäs tyyppi halua panostaa ystävyyteen, vai mistä on kysymys?

– Lyhyesti vastaava henkilö haluaa kyllä vastata ja olla mukana keskustelussa, mutta ei halua käyttää aikaa puhelimella olemiseen. Joskus keskusteluryhmissä voi muodostua myös keskustelutapa, jossa viestin merkitys ymmärretään puolesta sanasta tai pelkästä yhdestä kirjaimesta, Närä kuvaa.

– Jos näin ei ole, epäselvyyksien vuoksi olisi tietysti parempi, jos yrittäisi vastata hieman pidemmälti silloin, kun on itselle sopiva hetki.

7. Tietäjä

Tunnetko besserwisserin tai oikeinkirjoitusnörtin? Nämä ovat niitä tyyppejä, joiden on välttämätöntä korjata kielioppivirheet ja faktaseikat ennen kuin he pystyvät kommentoimaan tai vastaamaan itse kysymykseen. Nämä henkilöt ovat usein pätijöitä myös reaalimaailmassa – heillä on tietämystä, jota he mielellään esittelevät muille.

Närä toivoo, että nämä henkilöt osaisivat tiukassa paikassa purra hammasta.

– On ihan ok huomauttaa, jos journalistisessa tuotteessa on kielioppivirheitä, mutta some ja sen ryhmäkeskustelut ovat eri asia. Somessa tärkeintä on, että viestistä saa selvän. Huomauttelu saattaa vastaanottajaosapuolesta tuntua vain tosi pahalta. Virheiden taustalla voi olla kiire tai vaikkapa kirjoitushäiriö.

Nyt keskustellaan äänitysnappi pohjassa!

8. Puhuja

Puhuja on juuri se tyyppi, joka vastaa kirjoitettuun viestiin ääniviestillä tai soittamalla. Häneltä kirjoitettu viesti on äärimmäinen harvinaisuus.

– Tällaisella ihmisellä voi olla enemmän aikaa kohdata toinen. Hän on myös voinut kokea, että hänen viestinsä menee paremmin perille puhuen kuin kirjoitettuna. Kyse voi olla myös vaivattomuudesta: ääniviesti on helpompi tapa kommunikoida monissa tilanteissa, kuin alkaa kirjoittamaan vastausta, Närä huomauttaa.

9. Tukija

Tukijat ovat niitä tyyppejä, jotka kommentoivat kaikkiin viesteihin ja rakastavat viljellä erilaisia reaktioita. Heidän vuokseen ryhmässä on niin ihanaa olla. Heillä on toisaalta suuri tarve olla aina se, joka on laittanut viimeisen viestin – silloinkin, vaikka he joutuisivat vastaamaan emojilla emojiin.

Joskus loputtomaltakin tuntuva viestinvaihto saattaa tuntua joistakin ärsyttävältä, mutta oikeasti tukijat ovat huipputyyppejä. Sillä onko mitään kamalampaa, kuin se, että kerrot ryhmäkeskustelussa jostain sinulle tärkeästä asiasta, eikä kukaan reagoi siihen mitenkään.

– Olisi ihanaa, jos jokaisesta ryhmäkeskustelusta löytyisi se mukava tyyppi, joka pitää huolen siitä, että kaikilla on ryhmässä kuultu ja nähty olo, sillä tämä on oikeasti hyvin merkittävää. Tällainen tyyppi on ymmärtänyt vuorovaikutuksen ytimen, joka pätee myös somessa: anna tilaa, ota huomioon ja käyttäydy ystävällisesti.

10. Johtaja

Jokaisessa toimivassa keskusteluryhmässä on yleensä aina vähintään yksi johtaja. Hän pitää keskustelua yllä, antaa puheenvuoroja, kysyy ja kommentoi. Hän myös selvittää väärinymmärryksiä ja ratkoo ristiriitatilanteita.

– Toisille ihmisille johtajan roolin omaksuminen on helpompaa kuin toisille. Usein sellaiset henkilöt, jotka ovat johtajatyyppejä ryhmäkeskusteluissa, ovat sitä myös reaalimaailmassa. He tykkäävät organisoida ja ottaa roolia sosiaalisissa tilanteissa. Joskus johtaja voi kuitenkin väsyä rooliinsa olla aina se, joka laittaa viestejä. Silloin ryhmä helposti hiljenee.

X