Kaksplus-kysely: Melkein puolet käyttää ruutuaikasovellusta – Asiantuntija: ”Ikävää, jos pitää mitata minuuttimääräisesti”
Kaksplus kysyi lukijoilta, käytetäänkö perheissä sovelluksia ruutuajan laskemiseen.
Mikä on sopiva annos pelailua ja videoita päivittäin? Sen pohtiminen on lähes jokaisella vanhemmalla edessään. Kysyimme Kaksplussan lukijoilta, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen heidän perheessään käytetään medialaitteita – ja rajoitetaanko käyttöä ruutuaikasovelluksella.
Kyselyyn vastasi yli tuhat vanhempaa. 74 prosentilla vastaajista oli 4-vuotias tai sitä nuorempi lapsi.
Kuinka paljon ruutuaikaa perheissä on?
Pienten lasten (0–4-vuotiaiden) kohdalla yleisin ruutuajan määrä päivittäin oli 1–2 tuntia. Samoin oli myös viisivuotiaiden ja sitä vanhempien lasten kohdalla.
Suositeltu ruutuajan määrä riippuu lapsen iästä. Yleisesti käytetyssä WHO:n suosituksessa 2–4-vuotiaille sopiva määrä on noin yksi tunti ruutuaikaa päivässä. Tätä nuoremmat eivät vielä varsinkaan tarvitse eivätkä välttämättä osaa kaivata älylaitteita.
Mitä mieltä MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja on siitä, että 49 prosentissa pikkulapsiperheistä ruutuaikaa on tuota enemmän?
– Osasta vanhemmista tuntunee mielekkäältä tarkastella median käyttöä ruutuajan näkökulmasta. Nykyään kuitenkin puhutaan siitä, että ruutuajan tarkastelu on vain yksi osa medialaitteiden käytön seuraamista.
Rahjan mukaan vähintään yhtä tärkeää on tarkastella sitä, millaisten medioiden ja kenen seurassa lapsi ruutuaikaa viettää.
– Viettääkö lapsi digitaalisen median parissa aikaa yksin vai niin, että aikuinen on läsnä ja saatavilla? Aikuisen läheisyys ja median ilmiöistä keskusteleminen tukevat median käyttöä, josta jää myönteisiä kokemuksia.
Lue myös: Moni pikkulapsiperhe pitää ruutuajan täysin nollassa – ”Pysyy paremmalla tuulella ilman”
Kannattavatko ruutuaikasovellukset?
Vanhemmat puivat paljon, kannattaako ruutuaikaa tarkkailla ja ehkä rajoittaa sovelluksella. Isompien lasten kohdalla niistä voi olla apua, koska he ovat usein osan päivästä ilman vanhempia ja käyttävät omia puhelimiaan.
| Ruutuaika- sovellukset | Hinta | Plussaa | Miinusta |
|---|---|---|---|
| iPhonen ruutuaika | Valmiina iPhonessa | Voi asettaa jokaiseen sovellukseen erikseen. | Hallinnoidaan lapsen puhelimesta käsin. |
| Family Link | Ilmainen | Sovelluksella voi myös paikantaa lapsen. | Paikannus saattaa heittää. Ei voi asettaa jokaiseen sovellukseen erikseen. |
| Screentime | Perusversio maksuton | Voi asettaa tehtäviä, joiden suorittamisesta ruutuaikaa vapautuu, kuten läksyt. | Sovelluksen käyttökieli vain englanti. |
| Kidlogger | Perusversio maksuton | Pystyy seuraamaan ruutuajan lisäksi myös, mitä lapsi kirjoittelee mm. viesteihin. | Tarvitseeko kaikesta saada raporttia? |
| F-secure SAFE tai ElisaTurva | Maksullinen | Perustietoturvasuojauksen lisäksi ruutuajan ja haitallisen sisällön rajoittaminen. | Lähinnä perheeseen, johon tarvitaan myös tietoturvaohjelmaa. |
Ruutuaikasovelluksen ansiosta lapsi ei pysty itsenäisesti lataamaan muita sovelluksia ilman vanhemman hyväksyntää, peliaikaa voi rajata ja puhelimen voi säätää olevan käytettävissä vain päivällä.
– Sovellukset itsessään eivät kuitenkaan tee autuaaksi. Niistä voi toisissa perheissä olla apua, mutta edelleen tärkeää on vanhemman läsnäolo ruudunkin maailmassa.
Kaksplussan kyselyssä 43 prosenttia yli 4-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo, että perheessä käytetään ruutuaikaa kontrolloivaa sovellusta. Jos median käyttö pysyy lapsen tai perheen hallinnassa ilmankin, ruutuaikasovellukselle ei sinänsä ole tarvetta.
Ruutuaikasovellus ei yksin takaa turvallista ja iloista median käyttöä. Videoiden tekeminen ja pelit rikastuttavat lapsen elämää varsinkin, kun ne ovat yhteistä puuhaa.
Näistä syistä ruutuaikaa halutaan antaa
Digitaalisten medioiden käytön vaaroista ja haitoista varoitellaan vanhempia toistuvasti. Mikä muu saa vanhemmat antamaan lasten pelata ja katsoa tv:tä kuin tottumus ja lapsen kavereilta tuleva paine?
Median tuoma ilo nousi päällimmäiseksi vastaussuosikiksi. Se saattaa vastausvaihtoehtona houkutella enemmän kuin todeta, että vanhempi itse tarvitsee levähdystaukoa.
Iloiset kokemukset ja viihtyminen kuuluvat kuitenkin oleellisesti osaksi median käyttöä.
– Lapsille on usein myös tärkeää jakaa kokemuksiaan ja ilonaiheitaan, joita median käyttö tarjoaa. Siksikin aikuisen on hyvä olla lähettyvillä saatavilla. Vaikka keittäisi samalla spagettia, kannattaa kuitekin pitää silmät ja korvat auki – siltikin, vaikka lapsi istuisi hiljaa tv:n ääressä.
Samaan Rahja kehottaa tähän isompienkin lasten vanhempia.
– Mediasta keskustelemisen ei tarvitse olla mitään hirmuisen syvällistä dialogia vaan arkinen jutustelu riittää. Näin lapsi kasvaa vähitellen tiedostavaksi mediankäyttäjäksi.
Entä miten mediakasvattaja näkee sen, että vanhemmat käyttävät lapsen tv-tuokion omaan lepohetkeen?
Rahjalla on ymmärrystä vanhemmille, joille lapsen ruutuaikahetki suo rauhaa työpäivän jälkeen tai pidemmät viikonloppu-unet.
Kunhan lasta ei vain jättäisi kovin pitkäksi aikaa ilman vanhempaa ruudun äärelle.
– Kukaan ei pysty sataprosenttisen hienosti hoitamaan digimedian käytön säännöstelyä. Ikävää, jos joku kokee, että pitää mitata minuuttimääräisesti lapsen laitteiden käyttöä. Turvallinen lapsuus ja myönteinen median käyttö on niin paljon muutakin kuin ruutuajan seuraaminen.
Jaa oma kokemuksesi