Kansimallit 1.1.2017

Tina, 21 vuotta

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

oma1tiinan

Olen 21-vuotias ja minulla ja miehelläni Johnnyllä on 31. joulukuuta 2 vuotta täyttänyt tytär Ada. Teimme syksyllä työvaihdon eli mieheni jäi kotiin Adan kanssa ja minä tein paluun työelämään. Olemme eläneet niukasti siitä asti, kun saimme Adan. Onhan se sen arvoista, mutta se mistä olen karsinut, on oma ulkonäköni. Joskus neljän euron hiuskiinne tuntuu budjettiin nähden liian kalliilta.

Ennen töihin paluutani itsevarmuuteni oli täysin nollassa. Elin masentuneena ja koin olevani kuin siivousmoppi, jota käytetään, kun tarvitaan. Töihinpaluu teki minusta taas minut. Löysin taas itseni ja olen saanut tilaa omille ajatuksilleni. Työpäivän jälkeen, kun tulee kotiin ja kuulee kotiovelta ”äitiii, jee!”, olo on sanoinkuvaamaton. Henkinen puoli alkaa olla siis kunnossa, mutta ulkoinen tulee vasta pikkuhiljaa. Henkisen itsevarmuuden löydettyäni, tällainen mahdollisuus ulkoisen löytämiseen olisi kuin minulle tehty.

Siirry äänestämään

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: