Lapsi Lapsen kasvatus
16/08/2017

7 tapaa kieltää lasta sanomatta ”ei”

Ei-sana kokee nopeasti inflaation, jos sitä joutuu jankuttamaan sata kertaa päivässä. Näin kiellät taaperoa tehokkaammin.

7 tapaa kieltää lasta sanomatta ”ei”

Ei-sana kokee nopeasti inflaation, jos sitä joutuu jankuttamaan sata kertaa päivässä. Näin kiellät taaperoa tehokkaammin.

Ei saa koskea, ei saa juosta, ei, älä mene sinne, nyt viimeisen kerran EI! Tuttu mantra aika monen vanhemman arjessa, mutta ei ehkä maailman tehokkain tapa saada viesti perille. Jatkuva kieltäminen menettää nopeasti tehonsa eivätkä lapset enää reagoi saman sanan jankutukseen – varsinkaan jos tottelematta jättämisellä ei ole edes seuraamuksia.

Lisäksi jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että liika kieltämäminen aiheuttaa lapsessa helpommin vastareaktioita ja oikeastaan vain pahentaa tilannetta.

Kokeile näitä lyhyitä lauseita seuraavalla kerralla, kun mielesi tekisi karjua EI:

1. ”Tiedän, että pidät jäätelöstä, mutta liioista herkuista tulee maha kipeäksi”

Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lapsen herkkuhimot tulisi kohdistaa terveellisempiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi tarjoamalla karkkia pyytävälle lapselle porkkanaa. Vaihtoehdon tarjoaminen on järkevämpää siinäkin mielessä, että silloin marina yleensä loppuu, kun lapsi saa omasta mielestään tahtonsa läpi.

Sen sijaan herkkuhetken lykkääminen tuonnemmaksi saattaa olla vaikeaa. Jos sanot lapselle, että hän voi saada jäätelöä myöhemmin, hän ei ymmärrä mitä myöhemmin tarkoittaa ja jatkaa kinuamista. Käytä siis selkeitä aikamääreitä ja kerro, että jätskiä voi saada esimerkiksi päivällisen jälkeen.

2. ”Ruoka on tarkoitettu syötäväksi”

Taaperoista on hauska pelleillä ruokapöydässä, koska syöminen on jännittävää puuhaa, muussi puristuu hauskasti nyrkissä ja mahakin saattaa olla edellisestä ruokailusta vielä täynnä. Sen sijaan, että huutaisit lapselle ”ei saa”, kokeile pehmeämpää taktiikkaa ja selitä lapselle, miksi ruoalla ei saa leikkiä.

Pienikin lapsi käsittää lyhyitä lauseita, kuten että sänky on nukkumista varten ja että ruoka tarkoitettu syötäväksi. Ja kun lapsi sitten laittaa ruokaa nätisti suuhunsa, muista kehua ja kiittää!

3. ”Saanko näyttää, miten tällä lelulla leikitään?”

Lapsen vilkas mielikuvitus keksii leluille monta mielenkiintoista käyttötarkoitusta. Taaperosta on hauska kaataa isosisaruksen legotorni vain siksi, että palikat ovat jännän näköisiä levitessään lattialle. Tornin rakentajaa kokeilut eivät sen sijaan yleensä naurata.

Jotkut lapset eivät pidä siitä, että heille kerrotaan mitä he saavat ja eivät saa tehdä. Komentamisen sijasta kannattaakin kokeilla esimerkin voimaa. Pyydä saada osallistua leikkiin ja näytä taaperolle esimerkiksi kädestä pitäen, kuinka legopalikoita voi liittää toisiinsa.

4. ”Annetaan kukkien kukkia rauhassa”

Kun huomaat taaperon kiskovan kukkia irti ruukusta tai tavoittelevan koiran turkkia, muistuta lasta, että kukat ja eläimet ovat eläviä olentoja. Koiraa sattuu, jos sen karvoja kiskotaan ja kukat nuutuvat, jos ne eivät saa maasta vettä ja ravintoa.

Selittämällä lapselle, mitä kovakouraisella käsittelyllä voi saada aikaiseksi, opetat hänelle myös empatiaa.

5. ”Vaihdetaanko?”

Tottahan taaperoa kiinnostavat juuri ne tavarat, jotka ovat usein myös vanhempien käytössä. Esimerkiksi kaukosäädintä himoitsevaa pienokaista voi kieltämisen sijaan hämätä toisella lelulla. Useimmat lapset nimittäin turhautuvat, jos kokevat menettävänsä jotain – sen sijaan vaihtokauppa on miellyttävämpi vaihtoehto.

Jos annan sinulle tämän leikkipuhelimen (joka näyttääkin vähän kaukosäätimeltä), niin voisiko äiti vihdoin saada sen oikean kaukon?

6. ”Käsien sijasta käytämme sanoja”

Jep, paljon mukavampi tapa sanoa, että lopeta lyöminen. Uhmaikäinen taapero saattaa olla kovinkin temperamenttinen. Toisinaan, kun lapsella ei ole vielä sanoja tunteidensa ilmaisuun, hän suutuspäissään turvautuu käsiinsä.

Aikuisen tehtävänä on pysyä itse rauhallisena ja selittää lapselle, miksi lyöminen ei ole sallittua – ja millä muilla keinoilla omaa kiukkua tai turhautumista voi ilmaista.

7. ”Puhu normaalilla äänellä, muuten en ymmärrä”

Joskus pienet lapset alkavat (etenkin hermostuessaan) vinkua tai marista siinä toivossa, että saisivat nopeammin vanhemman huomiota. Ärsyttävä mankuminen toki saa aikaan pikaisen reaktion, mutta tulos on harvemmin lapsenkaan mielestä toivotunlainen.

Sen sijaan, että kieltäisit lasta marisemasta, pyydä häntä puhumaan kunnolla. Selitä lapselle, että asian hoitaminen (kuten vaikkapa mehun saaminen) nopeutuu, kun äiti ymmärtää heti ensimmäisellä kerralla, mistä on kyse.

Lähteet: Parents.com, RedBookMag

Lue myös:

Miten jaksaa uhmaikäisen vaatimuksia? Perheterapeutti vastaa

Kun uhmaikäinen raivoaa: 10 kiperää tilannetta ja ratkaisua

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.