Lapsi Lapsen kasvatus
12/06/2017

Asiantuntija ihmettelee karua todistusta: ”Mieti, jos saisit samanlaisen paperin töissä”

Psykologi Annarilla Ahtola tyrmää somessa puhuttaneen tokaluokkalaisen saaman todistuksen. Psykologin mukaan jokaisessa arvioinnissa tulee huomioida myös oppilaan onnistumiset ja antaa ohjeita kehittymiseen.

Negatiiviseen keskittyvä todistus voi olla kova isku koululaiselle.

Asiantuntija ihmettelee karua todistusta: ”Mieti, jos saisit samanlaisen paperin töissä”

Psykologi Annarilla Ahtola tyrmää somessa puhuttaneen tokaluokkalaisen saaman todistuksen. Psykologin mukaan jokaisessa arvioinnissa tulee huomioida myös oppilaan onnistumiset ja antaa ohjeita kehittymiseen.

Kaksplussan bloggaaja Jonna-Emilia nosti kevätjuhlien jälkeen esiin epäkohtia, joita hänen mielestään alakoululaisten todistuksiin ja käytösarvioihin liittyy. Poikien äiti -blogissaan Jonna-Emilia esittelee ystävänsä tokaluokkalaisen todistusta, jonka käytösarviosta ei löydy yhtään hyvää sanaa. Myös Kaksplus kirjoitti karusta todistuksesta tuoreeltaan.

Katso kuva todistuksesta Poikien äiti -blogista.

Bloggaaja peräänkuuluttaa postauksessaan erilaisten temperamenttipiirteiden hyväksyntää ja toivoo, että jokaisesta lapsesta löytyisi todistukseen hyvää sanottavaa. Jonna-Emilian kanssa samoilla linjoilla on myös Kaksplussan haastattelema kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Annarilla Ahtola.

Jokaisesta lapsesta löytyy hyvää

Vaikka lähtökohtaisesti Annarilla Ahtola kokee sanallisen arvion numeroarviointia kehittävämpänä, saa Poikien äiti -blogissa puhuttanut todistus psykologilta täystyrmäyksen.

– Onhan tuo todistus kammottava. Tässä käytösarviossa kuvataan käytöksen nykytilaa, mutta siitä puuttuvat kaikki positiiviset asiat. Jokaisessa lapsessa on hyvää, ja etenkin mahdollisuus hyvään, Ahtola sanoo.

– Tästä puuttuvat myös kehitystavoitteet: Miten käytöstä voisi muuttaa, tai mitä voitaisiin yhdessä tehdä, että päästäisiin eteenpäin? Nyt lapselle on vain läväytetty tällainen kakkakasa eteen ilman tietoa siitä, miten voisi kehittyä, Ahtola huomauttaa.

Tylyltä kuulostava arvio vastaa käytetyn arvosteluasteikon mukaan kouluarvosanaa 7 eli tyydyttävää.

– Tässä tapauksessa seiska olisi ollut vähemmän tyly arvio. Kenenkään opettajan ei pitäisi päästää tuollaista paperia käsistään, vaan tuoda esiin myös kehitystavoitteet.

Kouluissa elää sitkeästi käsitys, että oppiminen tapahtuu hiljaa istumalla.

Tutkimukset osoittavat, että oppilaan persoonallisuuden piirteet vaikuttavat myös lukuaineiden arvosanoihin.

Sanallinen arviointi kertoo enemmän kuin numero

Todistuksen ympärillä käydyssä keskustelussa moni on haikaillut perinteisen numeroarvioinnin perään. Psykologin mielestä sanallisiin arviointeihin siirtyminen on kuitenkin selkeästi positiivinen muutos.

– Sanallinen arvio kertoo lähtökohtaisesti paljon enemmän kuin pelkkä numero. Numero ei kerro, miten lapsi voisi osaamistaan kehittää, tai missä on onnistuttu erityisen hyvin. Numero jää pintapuoliseksi ja korostaa suorittamista oppimisen sijaan.

Numerot eivät kuitenkaan sanallisenkaan arvion myötä katoa kokonaan arvioinnin taustalta. Sanallisen arvion on tarkoitus käytännössä avata numeroarvosanan merkitystä, se ei siis välttämättä kuvaile lasta numeroa yksilöllisemmin.

Viimeistään toiselle asteelle siirryttäessä arviot muuttuvat numeroiksi, ja nuoret laitetaan osaamisen mukaiseen järjestykseen.

Arvostelukäytännöt riippuvat myös paljon kunnasta ja opettajasta. Monissa kouluissa käytetään valmiin arvosteluasteikon lauselmia, kuten myös blogissa esitellyssä tokaluokkalaisen todistuksessa on tehty.

Monella opettajalla on kuitenkin tapana lisätä todistukseen valmiiden arviointilauseiden lisäksi myös jotain henkilökohtaista.

Ahtolan mukaan ihmiset käsittelevät negatiivista palautetta eri tavoilla, joten kielteinen kommentti voi syöstä toisen pohjalle, kun taas toisen on helpompi nähdä kriittisen palautteen kehittämiseen kannustavat puolet.

Tästä syystä palautetta annettaessa kannattaisi ilmaisua miettiä aina sen herkimmän mukaan, sillä hyvien puolien korostamisesta ei ole kenellekään haittaa.

– Mitä jos aikuisilta odotettaisiin yhtä paljon kuin lapsilta? Voit vain kuvitella, miltä tuntuisi, jos työpaikalla saisi samanlaista palautetta kuin tässä todistuksessa. Todennäköisesti monessa kehityskeskustelussa ei isketä työntekijän eteen vastaavaa kaavaketta, Ahtola napauttaa.

Tunnista lapsesi temperamentti ja kasvata häntä oikein

Ymmärrä lapsen temperamenttia

Persoonallisuus on aina läsnä

Todistuksen arvosteluasteikon yhteydessä huomautetaan, että on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ahtola pitää haastavana ajatusta siitä, että käytös voisi olla persoonallisuudesta riippumatonta.

– Käytösarvion tavoitteita katsoessa on aika vaikeaa nähdä, että niitä voisi käsitellä persoonallisuudesta erillisinä. Lapselta ei voi edellyttää, että hän käyttäytyisi täysin persoonansa vastaisesti. Lapsen tehtävä ei ole näytellä hyvin käyttäytyvää roolihahmoa, jos se ei ole hänen temperamentilleen ominaista. On syytä kyseenalaistaa, kuka nämä käyttäytymisen tavoitteet määrittelee, ja ovatko ne yhteisesti jaettuja?

Muun muassa temperamenttitieteen uranuurtaja Liisa Keltikangas-Järvinen on painottanut, että koulussa tulisi arvioida vain niitä asioita, joita siellä myös opetetaan.

– Esimerkiksi matematiikkaa opetetaan koulussa aivan varmasti, ja silloin oppimisen arviointi on perusteltua. Mutta kun puhutaan käyttäytymisestä, toisen huomioon ottamisesta, rakentavasta aktiivisuudesta ryhmässä tai yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamisesta, on hyvä pohtia, missä määrin koulu tarjoaa lapselle oppia ja tukea näiden asioiden saavuttamiseen, Ahtola tiivistää.

Saman arviointiasteikon mukaan erinomaisen käytösarvion saa oppilas, joka noudattaa esimerkillisesti sääntöjä ja ohjeita. Ahtola ei kuitenkaan pidä sääntöjen noudattamista automaattisesti hyvänä asiana.

– Sääntöjen noudattamiseen ohjaaminen koulussa on kätevää, mutta usein kannattaisi kannustaa oman järjen käyttämiseen. Maailmassa tapahtuu paljon kamalia asioita myös siksi, että ihmiset noudattavat sääntöjä.

Käytöksen arvioimisen lisäksi psykologi pitää huolestuttavana myös sitä, että tutkimukset ovat osoittaneet oppilaan persoonallisuuden piirteiden vaikuttavan myös lukuaineiden arviointiin.

– Kouluissa elää sitkeästi kapea käsitys siitä, miten oppiminen tapahtuu. Samaan lopputulokseen voi päästä yhtä lailla levottomasti hyörimällä kuin peppu tiukasti penkissäkin.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.