Lapsi Lapsen kasvatus
15/11/2014

Asuuko teillä tweenie?

Asuuko teillä tweenie?

Siis mikä ihmeen tweenie?

  • Ulkomailla tweenieiksi kutsutaan 8—11 -vuotiaita esimurrosikäisiä, jotka elävät lapsuuden ja teini-iän välimaastossa.
  • Lyhenne sanoista in between, välissä.

Vaikka tuntuisi, että lapset puuhaavat teinimäisiä juttuja nuorempina kuin omassa lapsuudessamme, fyysinen murrosikä ei ole tällä välin aikaistunut. Kiinnostuksen kohteet, puhetapa ja pukeutuminen ovat muuttuneet, mutta ne ovat vain trendejä, opittua käyttäytymistä.

Aivojen eri osat kehittyvät murrosiässä eri tahdissa, mikä voi aiheuttaa jo ala-asteikäisenä impulsiivisuutta ja mielialan ailahteluja. Sama lapsia haluaa välillä samastua itseään isompiin ja toisina hetkinä olla sylinkipeä pieni lapsi.

Äidistä ja isästä tuntuu välillä vaikealta arvioida, miten pikkutweenietä tulisi kohdella. Miten en aliarvioisi lapsen kehitystasoa, mutta en myöskään työntäisi liian varhain teinin rooliin? Tässä yhdeksän vinkkiä!

1. Muista: lapsi on yhä lapsi

  • Lapsi on lapsi, kunnes hän on täysi-ikäinen.
  • Monet vanhemmat hämääntyvät fyysisistä murrosiän merkeistä ja alkavat kohdella lasta murrosikäisenä turhan varhain.

2. Kunnioita lapsen reviiriä

  • Tässä iässä lapsi alkaa itse rajata reviiriään: milloin häntä saa halata ja milloin hänen huoneeseensa saa tulla.
  • Anna lapsen määritellä rajansa itse erityisesti julkisilla paikoilla.
  • Lapsi kaipaa seuraasi ja huomiotasi, vaikka ei sitä aina näyttäisi. Koputa välillä huoneen oveen, kysele kuulumisia ja pyydä kertomaan, mitä hän on tekemässä.
  • Pyydä lapsi yhä mukaan muun perheen tekemisiin ja lapsekkaisiin touhuihin nuorempien sisarusten kanssa.

3. Kerro, ettei ole kiire kasvaa

  • Toiset lapset hämmentyvät uusista kehitysvaiheistaan, eivätkä vielä haluaisi kasvaa isommiksi, toisilla taas on siihen valtava kiire.
  • Puhu kehityksen askeleista suoraan. Kerro, millaisia muutoksia missäkin vaiheessa tapahtuu, ja että kasvamisella ei ole kiirettä.

4. …mutta suhtaudu kasvuun myönteisesti

  • Naiseksi tai mieheksi kasvaminen on hieno asia. Leikki-iän loppumista ei kannata surra.
  • Ajattele, että saat jakaa lapsesi kanssa uudet, kiinnostavat vaiheet.
  • Sinua tarvitaan ainakin yhtä paljon kuin ennen.
  • Muista, että olet itse elävä esimerkki aikuisuudesta.

5. Harrastukset kannattaa

  • Liika yksin- tai joutenolo ei ole lapselle hyväksi.
  • Kannusta lasta harrastamaan jotakin ja olemaan ihmisten parissa.
  • Harrastukset rakentavat itsetuntoa ja minäkuvaa, sekä tyydyttävät tarvetta kuulua joukkoon
  • Anna lapsen kokeilla eri harrastuksia, äläkä pahoita mieltäsi lopettamisesta: näin lapsi etsii asioita, mistä hän pitää ja mihin hänestä on

6. Älä odota liikoja

  • Organisaatiokyky ei ole vielä merkittävästi kehittynyt leikki-iästä. On normaalia, että lapsi hukkaa tavaroita, unohtaa asioita, eikä pysy aikatauluissa.
  • Voit auttaa lasta vaikkapa tekemällä listoja ja taulukkoja muistettavista asioista.
  • Jos lapsen jaksaminen näyttää olevan koetuksella, höllää aikatauluja ja velvollisuuksia.

7. Kohtuullinen nettiaika

  • Pidä huolta, ettei lapsen sosiaalinen elämä rajoitu vain nettii ja hän osaa netin turvataidot
  • Tosielämän ystävyystaidot ovat tärkeitä siksikin, että niiden pohjalta kehittyvät myöhemmin seurustelu- ja parisuhdetaidot.

8. Myös yksinolo on tärkeää

  • Yksin kotona ja ulkona olemista on hyvä tämänikäisenä harjoitella sopivin annoksin.
  • Lapselle on tärkeää pohtia, että tässä minä nyt olen yksin, miten pärjään?

9. Tarkista turvataidot

  • Kysy mitä teet, jos käy niin tai näin, entä jos puhelin tai rahat hukkuvat?
  • Lapsen kuuluu tässä vaiheessa jo harjoitella omatoimisuutta ja valmistautua pienin askelin itsenäiseen elämään.
  • Jos kaikki ei aina sujukaan hyvin, mokista pitää päästä yli ja jatkaa harjoittelua.

 

Vinkkejä antoi Tuulia Aho Väestöliitosta

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.