Lapsi Lapsen kasvatus
29/01/2016

Eikö lapsi viihdy päiväkodissa? Lue asiantuntijan neuvot

Lapsen päivähoito ei aina lähde käyntiin toiveiden mukaan. Jos lapsella on sopeutumisvaikeuksia, asiasta kannattaa keskustella henkilökunnan kanssa rauhassa. Päiväkodin vaihtaminen on viimeinen keino, mutta joskus sitäkin pitää käyttää.

Eikö lapsi viihdy päiväkodissa? Lue asiantuntijan neuvot

Lapsen päivähoito ei aina lähde käyntiin toiveiden mukaan. Jos lapsella on sopeutumisvaikeuksia, asiasta kannattaa keskustella henkilökunnan kanssa rauhassa. Päiväkodin vaihtaminen on viimeinen keino, mutta joskus sitäkin pitää käyttää.

Päivähoidon aloituskeskustelu kaiken a ja o

Viisivuotias itkee joka aamu, että ei halua mennä päiväkotiin lepohetken takia. Päiväkoti ei ota perheen huolta huomioon.

Nelivuotias luulee, että päiväkodissa on syötävä lautanen tyhjäksi ja säikähtää. Tapauksen jälkihoito menee niin pieleen, että lapsi alkaa pelätä koko päiväkotirakennusta.

Vanhemmat näkevät joulujuhlassa, miten isompi lapsi tönii heidän yksivuotiastaan nurin. Vasta silloin hoitaja kertoo, että tilanne on jatkunut jo jonkin aikaa.

Vaikka useimpien tarhataival on tasainen, nämäkin ovat tarinoita suomalaisista päiväkodeista. Kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkotien työnohjaajana toimiva Pirjo-Leena Koivunen tietää, että vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö on joskus heikkoa.

– Monissa ongelmatapauksissa ei pystytä käymään syvällistä keskustelua.

Arjen kiireeseen liittyvä keskustelun vähäisyys vaivaa Koivusen mukaan päivähoitoa muutenkin. Jo päiväkotiin mennessä pitäisi käydä perusteellinen alkukeskustelu.

– Kun lapsi aloittaa päiväkodissa, työntekijän pitää tutustua häneen. Vanhempien avulla selvitetään, millainen lapsi on, onko hänellä tärkeitä rutiineja tai pelkääkö hän jotain.

Rutiinit, pelot ja lapsen tavat on hyvä tietää perusarjen sujumiseksi, sillä sujuva arki ehkäisee ongelmia.

Lue myös: Näin autat lasta saamaan kavereita uudessa päiväkotiryhmässä
Keskustele: Kuinka kauan päiväkotiin sopeutuminen kestää?

Kerro huolesi päiväkodin aikuisille

Jos huolia syntyy, niitä ei saa pantata. Vanhemmilla on oikeus tietää reaaliajassa, mitä tarhaan kuuluu ja kertoa omista huolistaan. Pikakuulumisiin portilla ei tarvitse tyytyä, vaan keskustelulle pitää varata riittävästi aikaa ja sopiva hetki.

Kiireetön keskustelu ja lapsen persoonan huomioonottaminen auttavat avaamaan solmuja. Sellainen ei ole esimerkiksi päiväkodin juhlatilaisuus, jossa vanhemmat näkevät lapsensa ryhmässä, ja vaikeudet tulevat esiin. Järkevää on ehdottaa erillistä tapaamisaikaa. Tapaamisessa työntekijöiden pitäisi tuoda esiin halu auttaa lasta yhdessä vanhempien kanssa.

– Työntekijöiden tulee kunnioittaa vanhemman asiantuntemusta ja kysyä ehdotuksia, miten toimia heidän lapsensa kanssa tilanteissa, jotka tuottavat vaikeuksia. Vanhemmat voivat myös itse aktiivisesti tuoda omia ehdotuksiaan esiin, Koivunen sanoo.

Tilanteen seurannasta kannattaa sopia. Jos päivittäiset huonot uutiset tuntuvat liian raskailta, esimerkiksi kerran kahdessa viikossa voi olla pieni palaveri, jossa lapsen kuulumiset käydään läpi.

Päiväkodin toiminnassa on käytännön syistä tietyt rakenteet ja aikataulut, mutta niissä on tilaa perheiden toiveille. Tiukoissa tilanteissa on suotavaa löytää kompromisseja.

– Joka perheellä on oma perhekulttuurinsa, eikä tiukkaa jakoa hyvän ja huonon kasvatuksen hallinnan perheisiin kannata tehdä. Vanhempien näkemys pitää kuulla, vaikka se poikkeaisi päivähoidon ideaaleista.

Lue myös: Näin autat ujoa lasta
Keskustele: Lastani purtiin, päiväkotihenkilökunta ei kerro syyllistä, vetoavat yksityisyyden suojaan. Onko oikein?

Joskus tarvitaan ulkopuolista apua

Jokainen lapsi on yksilö myös ongelmissaan, mutta ratkaisun lähtökohta on aina keskustelu.

– Pitää ottaa asiat esiin rohkeasti ja ajoissa. Ongelmiin voi olla monta syytä, mutta yksikin löytynyt langan pää voi auttaa. Tarvitaan herkkyyttä nähdä lapsen tilanne eikä ottaa asennetta, että muutkin sopeutuvat.

Lukkiutunutta keskustelua voi helpottaa päiväkodin johtajan tai jonkun ulkopuolisen apu. Vanhemmatkin voivat pyytää päiväkotia kutsumaan erityislastentarhanopettajan mukaan, jos tuntuu, ettei keskustelu muuten suju.

– Kunnilla on velvollisuus järjestää myös erityispäivähoidon palveluja, ja usein tällaisen ulkopuolisen konsultin läsnäolo johtaa hyviin lopputuloksiin. Joskus lapsen vaikeudet osoittautuvat pitkäkestoisiksi, ja saatetaan tarvita oireiden mukaista erityistä tukea.

– Jos kielen kehityksessä on ongelmia, tämä saattaa tarkoittaa tukiviittomien tai kuvakorttien käyttöä puheen tukena; jos lapsella on tarkkaavaisuusvaikeuksia, hänet voi esimerkiksi päästää aamupiiristä sovitusti muita aiemmin ja järjestää hänelle fyysisesti aktiivista tekemistä.

Lapselle pitää antaa tehostettua tai erityistä tukea, jos sekä hänen vanhempansa että päiväkoti pitävät sitä tarpeellisena. Psykologin tutkimusta ei tarvita, mutta se voi auttaa löytämään ongelma-alueet.

Lue myös: Meneekö 1-vuotias pilalle päiväkodissa?
Keskustele: Erityispäivähoito?

Turvaa rituaaleista

Toisinaan ongelmat näkyvät vain tietyssä tilanteessa. Lasta saattaa ahdistaa syöminen tai nukkuminen. Päiväunet ovat varsin tavallinen solmu: moni perhe kokee, että päiväunet sotkevat lapsen rytmin. Osa leikki-ikäisistä ei enää nuku päivällä, mutta lepohetki kuuluu päiväkodin arkeen.

Koivusen mukaan päiväunet ovat tärkeät 4–5-vuotiaaksi asti. Suuressa ryhmässä aistit joutuvat koville, ja lepo vähentää stressiä.

– Poikkeuksia toki on, ja toisia lapsia nukkumistilanne ahdistaa. Hämäryys, hiljaisuuden vaatimus ja toisten lasten nukkuminen samassa huoneessa voivat olla liikaa. Olisi tärkeää tietää, onko lapsella unirituaaleja: tarvitseeko hän hoitajan viereensä vaikka pitääkseen sormesta kiinni.

Jos lapsi on tottunut nukkumaan yksin ja toisten äänet häiritsevät, hänelle voisi etsiä nukkumapaikan muualta. Järjestely vaatii toki aikuisresursseja.

– Joskus voi olla, että ylimääräistä aikuista ei ole poissaolojen takia. Usein on kuitenkin kyse asenteesta. Halutaanko lasten nukkumiseen panostaa? Lapset voi myös saatella yksitellen rauhallisesti sänkyyn eikä huutaa, että nyt lapset nukkumaan, kuten olen nähnyt tapahtuvan.

Vasta kahdeksitoista töihin menevän vanhemman lapsi nukkuu usein pitkään, jolloin päiväunet ovat turhat. Tällaisessa tilanteessa viisivuotias voisi jo hyvin jäädä leikkimään, mutta hiljainen lepohetki tekee silti hyvää.

Lue myös: Tunnista lapsen temperamentti, niin ymmärrät häntä paremmin
Keskustele: Lapsi ei nuku päiväkodissa, mikä neuvoksi?

Hoitopaikan vaihto viimeisenä keinona

Pitkien ristiriitojen ja lapsen oireilun jälkeen päiväkodin vaihto voi houkutella. Vaihto hyväänkin hoitopaikkaan stressaa lasta, joten sen pitäisi olla viimeinen keino. Joskus se jää ainoaksi mahdollisuudeksi.

– Jos lapsella tai vanhemmilla on koko ajan paha olo ja kaikki muut keinot on käytetty, vaihtoa voi harkita. Jos tilanne oikein pitkittyy, lapsi voi alkaa pitää koko päivähoitoa ahdistavana paikasta ja henkilöistä riippumatta, ja joskus paikan vaihto auttaa.

Kovin herkille lapsille pieni ryhmä perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa voi sopia päiväkotia paremmin. Myös päiväkodin jatkuva kielteinen, kielivä palaute lapsesta on syy harkita vaihtoa. Kieliminen eli jatkuva ei-toivotusta käytöksestä raportointi ilman syvempää sisältöä kertoo negatiivisesta asenteesta, joka haittaa lapsen kehitystä ja aikuisten yhteistyötä.

Lapsen pienetkin tarhavaikeudet aiheuttavat usein vanhemmille syyllisyyttä ja stressiä.

– On hyvä tiedostaa, että syyllisyyden ja osaamattomuuden tunteet ovat tavallisia. Oma lapsi on kaikille tärkein, eikä vanhempi ole huono, vaikka lapsella olisi ongelmia.

Syyllistyminen voi johtua viestintätavoista. Kieliminen ja piiloviestintä tyyliin ”taas kävi äin” syyllistävät tehokkaasti.

– Avoin keskustelu tarkoittaa, että piiloviestit kuoritaan puheesta pois. Huolta ei saa ilmaista syyttämällä samalla toista osapuolta.

Lähde: Pirjo-Leena Koivunen: Hyvä päivähoito. Työkaluja sujuvaan arkeen. PS-kustannus 2009.

Lue myös: Päiväkodin aloitus – 8 vinkkiä hyvään alkuun
Keskustele: Päiväkodin vaihto kun lapsi ei viihdy – kokemuksia?

Viisi yleistä ongelmaa lapsen päivähoidossa

1. Lapsella ei ole päiväkodissa kavereita

Kokeeko lapsi itse asian ongelmaksi? Toiset viihtyvät yksin. Jos lapsi kärsii eikä pääse mukaan toisten leikkiin, aikuinen voi välillä määrätä leikit ja leikkikaverit. Aikuisen on hyvä olla mukana leikkimässä, sillä kaverittoman lapsen leikkitaidoissa voi olla ongelmia. Päiväkodissa voi myös hakea kaverin toisesta ryhmästä.

2. Lapsi kertoo, että häntä kiusataan

Ensin varmistetaan, että kyse on aikuisenkin näkökulmasta kiusaamisesta. Jos kiusaaja on aina sama lapsi, on hyvä kutsua kiusatun ja kiusaajan perheet, lapset mukana, työntekijän kanssa keskustelemaan. Yleensä tämä auttaa, ellei asiaan liity laajempia ongelmia.

3. Lapsi pelkää usein päiväunihetkeä

Jos lapsi ahdistuu nukkumistilanteessa, vanhempien kanssa käydään läpi, mikä hänelle voisi tuoda turvaa. Toiset tarvitsevat aikuisen viereensä, ja se olisi hyvä järjestää. Nukkumistilanteen rauhalliseen alkuun pitää panostaa.

4. Lapsi itkee päiväkotiin jäädessään

Onko lapsi aamuisin väsynyt? Löytyisikö syy nukkumaanmenoajasta? Taaperoikäisellä itku kertoo eroahdistuksesta. Työntekijöiden pitäisi jutella lapselle paljon äidistä ja isästä ja sanallistaa lapsen ikävä. Turvatavaraksi voi ottaa valokuvia vanhemmista tai äidin yöpaidan. Hyvin toteutettu omahoitajuus auttaa usein.

Pienelle lapselle iso ryhmä voi olla hyvin stressaava; voisiko kotihoitoa jatkaa tai vaihtaa perhepäivähoitoon?

5. Lapsi lyö usein toisia päiväkodissa

Kun päiväkodissa on sääntö, ettei toista saa lyödä, säännön rikkomisesta pitäisi aina seurata jotain. Isommilla lapsilla on hyvä keino pohtia yhdessä kaikkien lasten kanssa, miten toimitaan, jos sääntöjä rikotaan.

Pienempien kohdalla on pyrittävä ehkäisemään ennalta tilanteita, joissa lyömistä todennäköisesti tapahtuu. Lyömistä ei saisi tapahtua, mutta täysin sitä ei välttämättä pystytä ehkäisemään.

Lue myös: Määräileekö, alistaako tai kiusaako lapsi kavereitaan? – toimi näin
Keskustele: Apua, lapseni lyö, miten saada loppumaan?

Avainsanat

Kommentit

Lastentarhat lakkautettiin Suomesta jo 70-luvulla. Olisi hienoa, jos suuren perhelehden toimituksessakin olisi tästä jo tieto.

Meidän reilun vuoden ikäinen neiti on nyt viidettä viikkoa päiväkodissa. Ei ole mennyt kuin Strömsössä. Joka päivä kuulen, että hän on ollut siellä räyhä. Syöminen vaikeaa, nukkuminen vaikeaa, ja juomaa ei ota ollenkaan. Haaste on, että päiväkodin rytmi vaatii liian pitkän hereilläolon ennen ruokaa, ja vasta sen jälkeen pääsee unille. Väsyneenä ei jaksa keskittyä ruokailuun, ja nälkäisenä nukahtaminen ja unessapysyminen vaikeaa. Pidän häntä vain lyhyttä päivää, mutta silti tullessani näen, että hän itkee lattialla (ennen kuin huomaa minua, jonka jälkeen itku kiihtyy). Hän on väsynyt, nälkäinen ja stressaantuneen oloinen. Hän on tottunut olemaan paljon sylissä, jota isossa ryhmässä ei pystytä varmaankaan hänen tarpeisiinsa riittävästi tarjoamaan. Tyttäreni on yleensä nauravainen, ottaa hyvin kontaktia vieraisiin ja tomera, joten tämä päiväkodin aloittamisen vaikeus yllätti. Mietin, josko vain on niin, etteivät kaikki sopeudu?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.