Lapsi Lapsen kasvatus
26/09/2015

Näin autat lasta saamaan ystäviä

Näin autat lasta saamaan ystäviä

Tunnista lapsesi temperamentti, niin tiedät, miten tueat häntä parhaiten ystävyyssuhteissa.

Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys lapsen itsetunnolle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kaverisuhteiden tukemiseen kannattaa siis paneutua – varsinkin, jos lapsi on ujo, eikä kontaktien solmiminen ole hänelle helppoa. Kuitenkin myös sosiaalinen lapsi voi tarvita aikuisen tukea ystävyyssuhteiden solmimisessa.

Keskustele: Lapsi kysyi, miten niitä kavereita oikein saa.

Lapselle kannattaa antaa kasvurauhaa. Alle kolmevuotias voi siis rauhassa leikkiä puistossa yksin ja olla menemättä muskariin, jos hän ei halua. Neljävuotiaalle kannattaa jo tarjota tukea ja apua, jos hän leikkisi edelleen etupäässä yksin. On tärkeää selvittää, onko lapsella riittävät taidot tulla halutessaan muiden joukkoon. Jos lapsi tarvittaessa osaa olla muiden kanssa, vanhempien ei tarvitse huolestua hänen tarpeestaan olla toisinaan yksin.

Lue lisää: Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja.

Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän kannattaa kunnioittaa hänen perustemperamenttiaan: onko hän varautunut vai herkästi muiden seuraan hakeutuva.

Järjestä ujolle lapselle leikkitilanteita

Ujous näkyy usein varautuneisuutena. Varautuneisuus on varsin yleinen temperamenttipiirre, joka periytyy sukupolvelta toiselle, joskus kauempaakin, vaikkapa isovanhemmilta. Varautuneisuus ei kuitenkaan tarkoita, ettei lapsi olisi sosiaalinen eli kiinnostunut muista lapsista, niin kuin usein väärin luullaan, vaan ujot ja varautuneet ovat keskimääräistä empaattisempia. Varautuneisuutta ei siis tarvitse yrittää kitkeä lapsesta.
Leikin tueksi ujolle tai matalalla sosiaalisuudella varustetulle lapselle tulisi järjestää sen sijaan leikkitilanteita, joissa hän voisi kokea, että muiden lasten kanssa leikkiminen on hauskaa. Ystävyyssuhteita voi auttaa alkuun seuraamalla, ketkä leikkivät hyvin yhdessä, ja tukemalla lasten suhdetta. Aikuinen voi järjestää leikin, jossa lapsella on selkeä ja positiivinen rooli, jota ilman muidenkaan leikki ei sujuisi. Näin lapsi saa muilta myönteistä palautetta. Aikuisen kannattaa myös huolehtia siitä, että lapsi selviytyy tästä hänelle annetusta roolista.

Lue lisää: Näin selviät päiväkodin aloituksesta.

Yksinolosta ei tarvitse aina huolestua

Lapsi voi viihtyä yksin, eikä yksinolosta ole haittaa. On kuitenkin hyvä tarkkailla, onko lapsi todella omasta halustaan yksin, vai onko yksinolo merkki kiusaamisesta.

Lue lisää: Stop kiusaamiselle!

Leikistä eristäminen on hyvin varhain alkava kiusaamisen muoto, eikä pienellä lapsella ole mitään keinoja tätä vastaan. Lapsen synnynnäinen varautuneisuus saattaa toimia kiusaamisen yllykkeenä muille lapsille, ja tämän alkavan kierteen katkaisu on aikuisen vastuulla.

Keskustele: Sydän särkyy, kun lapsella ei ole kavereita.

Lapsella on hyvä olla useita kavereita

Lapselle olisi myös hyvä järjestää tilanteita, joissa hän sekä antaa apua että saa sitä; näin hän saa mahdollisimman paljon kokemuksia siitä, että muiden kanssa on mukava olla. Lapsilla saattaa olla myös voimakkaita paras kaveri- vaiheita, joita on hyvä tukea, mutta lapsen etu olisi leikkiä välillä myös muiden kanssa.
Ilman aikuisen apua leikki parhaan ystävän kanssa voi sulkea muut ulkopuolelle ja jättää jonkun kokonaan yksin.

Sosiaalinenkin lapsi tarvitsee tukea

Jos lapsi on hyvin sosiaalinen ja haluaa aina leikkiä toisten kanssa, ajatellaan helposti, että vanhemmat pääsevät vähällä kaverisuhteiden tukemisessa. Hänen vanhemmilleen ei tule mieleenkään, että vaikkapa syntymäpäiville meno olisi jonkinlainen juttu, jota tulisi etukäteen valmistella, ja siksi kaverisuhteidenkin ajatellaan syntyvän helposti.

Sosiaalisuus ei kuitenkaan vielä tuo mukanaan sosiaalisia taitoja, se vain saa aikaan sen, että lapsi aina hakeutuu muiden seuraan. Tästä ei välttämättä seuraa ystävyyssuhteita, vaan suuri määrä kontakteja iässä, jossa lapsella ei ole vielä sosiaalisia taitoja niistä selviytymiseen. Seurauksena voi siten olla myös riitoja. Sosiaaliselle lapsellekin täytyy siis opettaa vuorovaikutustaitoja seuraamalla leikkitilanteita ja puuttumalla niihin, jos on tarvetta. Haasteena voi olla myös jatkuva leikkikavereiden tarve, jos lähistöllä ei asu kavereita.

Keskustele: Onko lapseni liian sosiaalinen?

Sosiaalinen lapsi on kuitenkin siinä mielessä onnekas, että hän saa usein myönteistä palautetta aikuisilta: ihastelua, kehumista ja kannustusta – kaikkea, mitä jokainen lapsi tarvitsee temperamentistaan riippumatta.

Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen, Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ja Liisa Keltikangas-Järvisen haastattelu.

Lue lisää: Nämä 5 käytöstapaa lapsen pitää oppia!

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.