Lapsi Lapsen kasvatus
17/08/2016

Lapsen vuoroasuminen eron jälkeen – Ota nämä 8 asiaa huomioon

Kun vanhemmat eroavat, lasten vuoroasuminen pitää suunnitella niin, että lapsen turvallinen kiintymyssuhde säilyy. Lastenpsykiatri Janna Rantala neuvoo, mitä kannattaa ottaa huomioon vuoroasumista suunnitellessa.

Lapsen vuoroasuminen eron jälkeen – Ota nämä 8 asiaa huomioon

Kun vanhemmat eroavat, lasten vuoroasuminen pitää suunnitella niin, että lapsen turvallinen kiintymyssuhde säilyy. Lastenpsykiatri Janna Rantala neuvoo, mitä kannattaa ottaa huomioon vuoroasumista suunnitellessa.

1. Selvitä vuoroasumisen edellytykset

Erotilanteessa tunteet ovat usein erittäin pinnassa. Vanhemmat joutuvat tekemään nopeita käytännön järjestelyjä samaan aikaan kun psyykkiset voimavarat ovat huvenneet eroon johtaneiden syiden vuoksi. Silti vanhempien pitäisi jaksaa huomioida lapsen tarpeet.

Vanhemmat pohtivat vuoroasumisessa usein asumisjärjestelyjä. Tärkeää olisi myös pohtia, mitkä ovat vanhempien keskinäiset välit ja mitkä ovat välit lapseen. Onko lapsella turvallinen ja luottavainen olo kumpaankin vanhempaansa?

Yleinen ohje on, että alle kolmevuotias on liian nuori vuoroasumiseen. Tässä yksilöiden eroilla on iso vaikutus: joku voi olla valmiimpi nuorempana, joku ei ole valmis vielä esikouluiässä. Tärkeintä olisi, että lapsella on turvallinen olo ratkaisusta.

Lue myös: Näin hoidat parisuhdetta raskausaikana
Keskustele: Näin puhut lapsellesi erosta

2. Muista lapsen oikeus rakastaa molempia vanhempiaan

Vaikka vanhempien välit olisivat tulehtuneet, lapsen oikeuksiin tämä ei saisi vaikuttaa.

Lapsella on oikeus olla molemman vanhemman kanssa. Lapsen myös pitää saada kaivata ja puhua vapaasti toisesta vanhemmasta toisen kuullen. Lapsen pitää saada tuntea olonsa turvalliseksi molemmissa kodeissa.

Mikäli vanhempi mustamaalaa toista vanhempaa, kieltää lasta puhumasta hänestä tai muutoin kasvattaa lapsen ja toisen vanhemman välistä kuilua, lapsi voi jäädä epävarmaan olotilaan: saako hän edes pitää toisesta vanhemmasta?

Mikäli molemmat vanhemmat karsastavat toisiaan lapsen kuullen, voi lapsi joutua hyvin ristiriitaisiin tunteisiin siitä, mitä hän saa tuntea.

Lue myös: Vauvavuosi panee parisuhteen koville: tämän takia ero ei kannata

3. Pidä koulu ja päiväkoti samana

Päiväkodissa opitaan elintärkeitä perustoimintoja: miten ollaan vuorovaikutuksessa, miten ilmaistaan tunteita, miten kysytään kaverilta tai selvitetään riitoja.

Pienellä päiväkoti-ikäisellä lapsella vuorovaikutustaidot ovat vasta kehittymässä. Päiväkotiryhmässä täytyy olla läsnä, jotta lapsi saa luotua suhteen sekä aikuisiin että lapsiin.

 Jos lapsi vuorottelee myös päiväkotia viikoittain, voi suhde hoitajiin ja ikätovereihin jäädä löyhäksi. Lapsen muisti ja sisäistämiskyky ei riitä vuorottelemaan tärkeitä ihmissuhteita viikoittain päiväkotiryhmässä.

Lue lisää: Vuoroviikkoäiti Anna Puu: ”Ensimmäinen ilta ilman lasta on vaikein”

4. Anna lapsen olla yhteydessä toiseen vanhempaan

Lapsen kiintymyssuhteen vahvistamiseksi on tärkeää, että kun lapsi on toisella vanhemmallaan, hän voi vapaasti ajatella toista.

Tätä voi vahvistaa yhteydenpito vuoroviikkojen välissä. Jotta lapsi ei olisi aina viikkoa erossa toisesta, voi lasta kannustaa pitämään yhteyttä toiseen vanhempaan vaikka puhelimitse.

Myös toisen vanhemman näkeminen vuoroviikon välissä voi olla lapselle palkitsevaa. Tosin tämä on usein vaikeammin järjestettävissä.

Lue lisää: Näin lopetat riitelyn kotitöistä – 3 vinkkiä psykologilta

5. Pidä omat tunteesi kurissa lapsen lähellä

Lapset ovat erittäin tarkkoja aistimaan vanhempiensa riitoja. Jos vanhempien riitely esimerkiksi vuorojen vaihdon aikana on näkyvää ja yleistä, lapsi oppii tästä kömpelöitä tapoja käsitellä riitoja.

Lapsi ei halua, että kaksi hänen elämänsä tärkeintä ihmistä ovat riidoissa. Hän voi yrittää tukahduttaa turhautumisen tunteensa, jotta sopu vanhempien välillä pysyisi pidempään. Tällainen tukahdettu epävarmuus voi purkautua myöhemmin, jolloin vanhempien on vaikeampaa yhdistää se eroon.

Vanhempien riitely vie paljon energiaa myös heiltä itseltään. Energia pitäisi kuitenkin saada riittämään myös lapsen tarpeiden huomioimiseen ja hänen kanssaan olemiseen.

Lue lisää: Saako lasten kuullen riidellä puolison kanssa? Asiantuntija vastaa
Keskustele: Vuoroasuminen on alkanut stressata lasta

6. Odota tunteiden laantumista

Jos vanhempien välit ovat eron jälkeen hyvin tulehtuneet, voi eroon liittyä nopeasti tehtyjä impulsiivisia päätöksiä. Usein lakiprosessit ja omaisuusriidat käydään heti eron jälkeen, kun hermot ovat vielä herkässä.

Jos vanhempien välit ovat surkeat, lapsen vuoroasumiseen liittyvistä tärkeistä päätöksistä kannattaa sopia vasta, kun tunteet ovat hieman jäähtyneet. Tällöin äkkipikaiset päätökset ja lapsen ajasta riiteleminen on vähäisempää.

Lue myös: Pienen lapsen vanhempi: näissä tilanteissa tarvitset erossa lakimiehen apua

7. Mieti erilaisia vuoroasumismalleja

Yleisin vuoroasumisjärjestely on viikko-viikko – tai puoli kuukautta-puoli kuukautta -järjestely. Joskus viikonloppuvierailuiksi typistettyä yksinhuoltajuusjärjestelyä kutsutaan virheellisesti vuoroasumiseksi.

Ruotsissa on nousussa malli, missä lapsi pysyy samassa kodissa, ja vanhemmat vaihtavat viikoittain paikkaa. Tämä järjestely tekee lapsen kotioloista vielä pysyvämpää, mutta on usein hyvin vaikeaa järjestää.

Lue myös: Eroavatko pienten lasten vanhemmat liian helposti?

8. Muista, että tärkeintä on kiintymyssuhde

On lapsen asumisjärjestely mikä tahansa, tärkeintä on, että lapsi kokee turvallisuutta ja luottamusta tilanteeseen. Jos vanhemmat pärjäävät vuorovaihtotilanteissa, lapsi saa puhua vapaasti toisesta, päivähoitopaikka ei vaihtele liikaa ja turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin säilyy, mikä tahansa malli voi olla paras ratkaisu.

Lisäksi on hyvä muistaa, että vuoroasumisen piirteet voivat muistuttaa myös perinteisen ydinperheen arkea. Joskus kiireiset vanhemmat ehtivät nähdä lapsiaan vain osissa: kun toinen tulee töistä, toinen lähtee.

Lue myös: Jari Sinkkonen: kiintymyssuhde on vauvalle elinehto
Keskustele: Parisuhde pikkulapsiaikana

Lähteenä lastenpsykiatri Janna Rantala.

Onnistuneen vuoroasumisen piirteitä

  • Vanhemmilla tarpeeksi hyvät välit, ainakin lapsen tietojen vaihtoon
  • Ei mustamaalausta tai toisen vanhemman ilkkumista lapsen kuullen
  • Lapsella on lupa kaivata ja puhua toisesta vanhemmasta toisen kuullen
  • Koulu- ja päivähoitopaikka pysyy samana
  • Yhteyttä toiseen voi pitää myös viikkojen välillä
  • Yleinen näkemys vuoroasumisen alaikärajaksi on kolme vuotta. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
  • Tärkeintä on lapsen turvallinen suhde vanhempiinsa ja turvallinen olo molemmissa kodeissa

Lue myös: Miten elatusmaksu lasketaan?
Keskustele: Lapsi vuoroviikoin vanhempien luona

Vuoroasuminen pitäisi tunnustaa

Tällä hetkellä lapsella voi olla vain yksi virallinen koti. Lastenpsykiatri Janna Rantalan mielestä vuoroasumisesta pitäisi kuitenkin tehdä myös viranomaisten tunnustama asia.

– Virallisuus helpottaisi käytännön järjestelyjä ja sopimisia. Lisäksi yhteiskunta antaisi vuoroasumisen tunnustamisella symbolisen eleen: tämä perhemalli on yleisesti hyväksytty, Rantala sanoo.

Nyt vuoroasumisen tunnistamattomuudesta voi koitua turhia haittoja ja kustannuksia. Jos lapsi esimerkiksi käy yhtä koulua, johon on toiselta vanhemmalta pidempi matka kuin toiselta, matkakorvaukset maksetaan vain toisesta, virallisesta kodista.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.