Lapsi Lapsen kasvatus
12/03/2014

Näin saat lapsesi syömään terveellisesti

Näillä vinkeillä saat lapsesi syömään terveellisesti ja monipuolisesti.

Näin saat lapsesi syömään terveellisesti

Näillä vinkeillä saat lapsesi syömään terveellisesti ja monipuolisesti.

Terveelliset ruokatottumukset tulisi opettaa lapselle jo varhain, sillä pohja aikuisuuden ruokavalinnoille luodaan jo hyvin nuorena. Näillä vinkeillä voit tukea lapsesi ruokatottumusten kehitystä.

 

Epäilyttävät ruoat tutuiksi

Terveelliset ruoat eivät aina ole lasten mieleen. Oudoille vihanneksille nyrpistetään nokkaa, ja syömään painostamisesta voi syntyä ikäviä tilanteita. Maistamisen kautta lapset voivat kuitenkin oppia pitämään inhoamistaan ruuista ja vihanneksista. Heti ensimmäisten maistamisten  jälkeen ei kannata luovuttaa, sillä tottumiseen tarvitaan lukuisia kokeiluja. Toisaalta mahdollista taistelua helpottaa se, että määrä voi olla hyvinkin pieni ja maistamistilanteesta voi tehdä hauskan. Uuden asian maistamisesta kannattaa palkita lasta runsain kehuin tai pienillä konkreettisilla asioilla kuten tarroilla. Tutustumista uusiin makuihin helpottaa myös niihin totuttelu tuttujen makujen varjolla.

Vinkit:

– Pelatkaa maistelupeliä! Laita esille eri vihanneksia ja pyydä lastasi maistamaan jokaista niistä valitsemassaan järjestyksessä. Maistettuaan vihannesta hän saa arvostella sen maun ja järjestää vihannekset paremmuusjärjestykseen. Tulokset voi kirjata yhdessä ylös ‘’maistelupäiväkirjaan’’ ja pelata peliä myöhemmin uudestaan.

– Kokeile soseuttaa tutun ja turvallisen perunamuusin joukkoon erilaisia kasviksia.

 

Syö terveellisesti – niin lapsesikin syö

Lapset haluavat toimia kaikessa kuten vanhempansa. Tekemällä ruokaa ja syömällä yhdessä perheen kanssa lapsi saa tilaisuuden imeä itseensä vaikutteita. Olisikin tärkeää, että aterialla tarjottaisiin samaa ruokaa kaikille. Niin sanotut lasten ruoat ovat usein ravintoarvoltaan aikuisten ruokaa heikompia. Lapsia voi houkutella syömään “aikuisten ruokaa” esimerkiksi kiinnittämällä huomiota annoksen esillepanoon: värikkyys ja hauskuus vetoavat lapsiin.

Vinkki:

– Piparkakkumuottien avulla saat jänniä muotoja vaikkapa lihamurekkeesta!

 

Isikin syö parsakaalia

Pelkkä esimerkin näyttäminen ei riitä, vaan lapsen kanssa on hyvä myös puhua terveellisestä ruokavaliosta ja sen merkityksestä. Kerro, että tietyt ruoat tekevät isoksi ja vahvaksi. Lisäksi voi puheellaan luoda uusia mallin antajia: lapselle voi kertoa, kuinka paljon sisko tai kaverikin piti ruoasta, ja näin kannustaa lasta maistamaan. Suostuttelussa voi käyttää hyväksi myös lasten lempihahmojen antamaa esimerkkiä.

Vinkki:

– Kerro lapsellesi, että Batmankin valitsisi porkkanat ranskalaisten sijaan ja saa tästä supervoimansa.

 

Kauha käteen ja kokkaamaan

Hyvä keino saada uusia ruokia osaksi lasten ruokavaliota on antaa heidän osallistua ruoanvalmistukseen. Lasten kiinnostus uusia ruokia ja ainesosia kohtaan herää jo ruokaa tehdessä, jolloin heitä ei erikseen tarvitse maanitella maistamaan. Ruuanvalmistuksessa lapset oppivat myös hyödyllisiä taitoja ja heidän itseluottamuksensa kehittyy.

Vinkki:

– Jos arkisin ei ole aikaa tehdä ruokaa koko perheen voimin, ota lapset mukaan viikonlopun aterioiden valmistukseen.

 

Osoita luottamusta

On tärkeää antaa lasten itse tehdä ruokaan koskevia valintoja, jotta he osaavat myös tulevaisuudessa kuunnella itseään ja säädellä syömistään. Anna lapsellesi mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja, ja tee ne mahdollisimman helpoksi. Muista myös antaa positiivista palautetta, kun lapsesi valitsee terveellisesti.

Vinkki:

– Pilko kasviksia pieniksi paloiksi ja aseta niitä lapsen ulottuville. Näytäthän hyvää esimerkkiä syömällä niitä myös itse!

– Rajoita toisaalta epäterveellisten ruokien ja välipalojen saatavuutta.

 

Kirjoittajat ovat terveyskasvatuksen opiskelijoita Jyväskylän yliopistosta. Artikkeli on laadittu terveystieteen viestinnän kurssityönä.

 

Lähteet:
Brug, J., Tak, N.I., Velde, S.J., Bere, E. & Bourdeaudhuij, I. 2008. Taste preferences, liking and other factors related to fruit and vegetable intakes among schoolchildren: results from observational studies. British Journal of Nutrition 99, Suppl. 1, S7–S14.
 Christian, M.S., Evans, C.E.L., Hancock, N., Nykjaer, C. & Cade, J.E. 2013. Family meals can help children reach their 5 A Day: a cross-sectional survey of children’s dietary intake from London primary schools. Journal of Epidemiology & Community Health 67:332–338.
 Chu, Y. L., Farmer A., Fung C., Kuhle S., Storey  K. E.and Veugelers  P. J.( 2013. Involvement in home meal preparation is associated with food preference and self-efficacy among Canadian children. Public Health Nutrition 16 (01), 108-112. doi:10.1017/S1368980012001218.
Fisher, J.O. & Birch, L.L. 1999. Restricting access to palatable foods affects children’s behavioral response, food selection and intake. American Journal of Clinical Nutrition 69:1264–72.
Hendy, H. M., Williams, K. E., Camise, T. S., Eckman, N. & Hedemann, A. 2009. The Parent Mealtime Action Scale (PMAS). Development and association with children’s diet and weight. Appetite 52 (2), 328-339.
Kahlor, L.A., Mackert, M., Junker, D. & Tyler, D. 2011. Ensuring Children Eat a Healthy Diet: A Theory-Driven Focus Group Study to Inform Communication Aimed at Parents. Journal of Pediatric Nursing 26, 13–24.
Mikkilä, V., Räsänen, L., Raitakari, O. T., Pietinen, P. & Viikari, J. 2005. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. British Journal of Nutrition 93 (6), 923-931.
Remington, A., Anez, E., Croker, H., Wardle, J. & Cooke, L. 2012. Increasing food acceptance in the home setting: a randomized controlled trial of parent-administered taste exposure with incentives. The American Journal of Clinical Nutrition  95:72–7.
Skafida, V. 2013. The family meal panacea: exploring how different aspects of family meal occurrence, meal habits and meal enjoyment relate to young children?s diets. Sociology of health & illness 35 (6), 906-923.
Tan, C.C & Holub, S.C. 2010. Children’s Self-Regulation in Eating: Associations with Inhibitory Control and Parents’ Feeding Behavior. Journal of Pediatric Psychology pp. 1–6 doi:10.1093/jpepsy/jsq089.
Wansink, B., Shimizu, M. & Camps, G. 2012. What would Batman eat? : priming children to make healthier fast food choices. Pediatric Obesity 7, 121–123.
Wardle, J., Cooke, L.J., Gibson, L., Sapochnik, M., Sheiham, A. & Lawson, M. 2003. Increasing children’s acceptance of vegetables; a randomized trial of parent-led exposure. Appetite 40 155–162.
Zampollo, F., Kniffin, K.M., Wansink, B. & Shimizu, M. 2012. Food plating preferences of children: the importance of presentation on desire for diversity. Foundation Acta Pædiatrica 101, pp. 61–66.
Østbye, T., Malhotra, R., Stroo, M., Lovelady, C., Brouwer, R., Zucker, N. & Fuemmeler, B. 2013. The effect of the home environment on physical activity and dietary intake in preschool children. International Journal of Obesity 37, 1314–1321.

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.