Lapsi Lapsen kasvatus
15/12/2015

Näin satu kehittää lasta

Satu auttaa lasta monella tavalla. Sadut kehittävät moraalia, auttavat tunteiden käsittelyssä ja antavat keinoja tosielämän ongelmien ratkaisuun.

Näin satu kehittää lasta

Satu auttaa lasta monella tavalla. Sadut kehittävät moraalia, auttavat tunteiden käsittelyssä ja antavat keinoja tosielämän ongelmien ratkaisuun.

1. Satu kehittää moraalia

Perinteinen satu rakentuu hyvän ja pahan taistelulle. Vanhempaa voi hirvittää, kun kirjan sivulta pomppaa noitia, peikkoja ja hirviöitä lapsen mielikuviin. Mutta lapsi kaipaa, jopa tarvitsee selkeää hyvää ja pahaa.

Lue myös: Näin ratsastusterapia auttaa lasta

– Kun sadussa hyvä ritari voittaa pahan lohikäärmeen, lapsi ymmärtää, että hyvä on pahaa vahvempi. Tämä luo uskoa hyvän voimaan ja siihen, että hyvyyttä kannattaa tavoitella ja hyvän puolelle asettua myös oikeassa elämässä, steinerpedagogi Ritva Haapaniemi sanoo.

Selkeät hyvän ja pahan hahmot siis ohjaavat lasta tekemään moraalisesti oikeita ratkaisuja. Ne suojaavat lasta tosimaailmalta, jonka julmuutta ei aikuinenkaan aina voi käsittää. Sadun sisällä lapsi saa uskoa hyvän ehdottomaan voittoon, rehellisyyteen, auttamiseen, myötätuntoon ja omasta edusta luopumiseen.

Hyvässä sadussa on hyvä ja paha

Lapsi tarvitsee tarinan hyvän ja pahan, jotta voi valita niistä oikean. Haapaniemen mielestä parhaissa saduissa pahan voittaminen ei välttämättä tarkoita sen tuhoamista.

Lue myös: Näin lapsen sukupuoli-identiteetti kehittyy

Saduissa paha ei myöskään aina ole ruma – Lumikissa noidan korean ulkokuoren sisältä löytyykin ilkeä noita-akka.

– Paha voi pukeutua moniin asuihin. Välttämättä peikko ei ole paha, kun jokin loistava hahmo taas voi olla pahaan viettelevä, Haapaniemi muistuttaa.

Keskustele: Ovatko sadut liian pelottavia?

Grimmin sadut liian raakoja

Jos lasta on varjeltu maailman todelliselta pahuudelta, hän osaa kyllä suodattaa sadun peikot omaan mielikuvitukseensa sopivaksi. Pieni jännitys ei leikki-ikäisen ja pikkukoululaisen kohdalla enää haittaa, sillä satumaailmassa lapsi pystyy käsittelemään pelkoa, kuten muitakin tunteita, turvallisessa ympäristössä.

Haapaniemi kuitenkin jättäisi esimerkiksi Grimmin sadut ja Tuhannen ja yhden yön tarinat lukematta alle kouluikäiselle.

– Nehän ovat alun perin olleet aikuisten jännityskertomuksia, eivätkä siis edes lapsille tarkoitettuja.

Lue myös: Näin saat lapsesi syömään kasviksia

2. Sadut auttavat tunteiden ymmärtämisessä

Jotkut vanhemmat pelkäävät, että satu antaa väärän kuvan todellisuudesta tai että lapsi jää mielikuvitusmaailmaan. Sadun aloitus – olipa kerran – ja lopetus – sen pituinen se – ovat kuitenkin lapselle selkeitä merkkejä siirtymisestä satumaailmaan ja takaisin.

Mielikuvitusmaailmassa voi kohdata peikkoja ja selviytyä niistä sankariin samastuen voittajana.

– Kun lapsi kokee tunteita ensin sadun kautta, hänen on helpompi kohdata niitä myös tosielämässä.

Lue myös: Näin lapsi oppii lukemaan

Satujen kautta tuotetut tunteet ja mielikuvat auttavat tulevassa elämässä. Mielikuviltaan rikas lapsi ja aikuinen kokee monia tunteita, elää vahvasti ja pystyy ilmaisemaan sisäistä elämäänsä luontevasti tieteellisen tai taiteellisen toiminnan kautta.

– Vanhemman kainalo on hyvä sadunkuuntelupaikka, ja ryhmässä lapsi saa jakaa jännityksen, surun ja helpotuksen tunteet muiden lasten kanssa.

7 sadun merkitystä

  1. Satu auttaa ratkaisemaan tosielämän ongelmia.
  2. Sadun kautta voi käsitellä vaikeita aiheita ja tunteita, esimerkiksi pelkoa, turvallisessa ympäristössä.
  3. Satu antaa lapselle unelmien aiheita.
  4. Satu rikastuttaa kieltä.
  5. Satu rauhoittaa.
  6. Satu rohkaisee.
  7. Satu opettaa ja kasvattaa.

Lähde: MLL, Pohjois-Karjalan piiri, Oikeus aikuiseen -projektin satutuntimateriaali

3. Sadut auttavat ongelmien ratkaisussa

Vaikka perinteisiin satuihin on helppo tarttua, koska ne ovat aikuiselle omasta lapsuudesta tuttuja, eivät nykysadut ole vanhoja klassisia satuja huonompia. Uusissa saduissa käsitellään nykylapsille tuttuja teemoja, kuten avioeroa, uusperheitä ja maahanmuuttoa, ja niiden opetukset voivat auttaa lasta selviämään tosielämänkin ongelmatilanteista.

Lue myös: Miten saada lapsi nukahtamaan itsekseen?

Myös lasten opaskirjat, joissa kerrotaan realistisesti vaikkapa päiväkodin aloituksesta tai hammaslääkärissä käymisestä, ovat joissain tilanteissa lapsille hyödyksi. Varsinaisia satuja ne eivät Haapaniemen mielestä kuitenkaan ole, sillä niistä jää puuttumaan sadulle ominainen, tosielämän vastakohta: ihme.

Satu on polttoainetta leikeille: prinsessa tarvitsee vain kruununsa ja ritari miekkansa, jotta leikki voi alkaa.

Lue myös: Pitäisikö lapsen harrastaa?

Lue satuja koululaisellekin

Leikkivä lapsi on onnellinen. Haapaniemen mielestä satu ja leikkimieli eivät koskaan saisi unohtua aikuiseltakaan. Satujen, kuten leikinkin, kulta-ajaksi on usein määritelty ikävuodet neljästä kahdeksaan, mutta vielä yhdeksän-kymmenenvuotiaatkin haluavat kuunnella satuja.

Satujen merkitys on suuri, vaikka lapsi katsoisi myös televisiota tai pelaisi konsolipelejä.

– Yhteinen hetki äidin tai isän kanssa on entistä tärkeämpi, sillä televisio ei korvaa iltasatua.

Lue myös: Tunnusta lapsesi temperamentti ja ymmärrät häntä paremmin

Keskustele: Miksi montessoripedagogiikka kieltää sadut alle kouluikäisiltä?

Satuja vaikeisiin tilanteisiin

Sisarkateus
Gill Lobel: Äiti rakastaa aina (Kustannus-Mäkelä 2006)
Barbro Lindgren: Hyvänen aika, Pekka! (Tammi, 2002)

Avioero
Cecile Eyen: Pikkusuden kaksi kotia (Kustannus-Mäkelä 2002)
Petra Heikkilä: Ilvekset kuin veljekset (Lasten Keskus 2004)

Kuolema
Hans Christian Andersen: Pieni merenneito
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli (WSOY 1984)

Lähde: Vuosaaren kirjaston lastenosasto/Mirja Luukkanen

Keskustele: Luetko vielä satuja ekaluokkalaiselle?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.