Lapsi Lapsen kasvatus
12/08/2016

Näin tuet lapsen seksuaalisuuden kehitystä: 7 neuvoa

Lapsella on oikeus ikätasolleen kuuluvaan seksuaalikasvatukseen. Lapsen seksuaalikasvatus ei tarkoita vain seksi-, ehkäisy- ja lisääntymisasioista puhumista, vaan kattaa sekä oman kehon tuntemuksen että seksuaali-identiteetin.

Näin tuet lapsen seksuaalisuuden kehitystä: 7 neuvoa

Lapsella on oikeus ikätasolleen kuuluvaan seksuaalikasvatukseen. Lapsen seksuaalikasvatus ei tarkoita vain seksi-, ehkäisy- ja lisääntymisasioista puhumista, vaan kattaa sekä oman kehon tuntemuksen että seksuaali-identiteetin.

1. Muista, että lapsen ja aikuisen seksuaalisuus ovat eri asioita

Aikuinen ajattelee helposti, että lapsen seksuaalivalistus typistyy siihen, että selitetään lapsen saantiin ja seksin harrastamiseen liittyvät asiat. Lapsen seksuaalikasvatus kuitenkin kattaa paljon enemmän: itsensä ja toisen kosketuksen, asioista ääneen puhumisen, seksuaalisesti soveliaan käytöksen eri tilanteissa ja omaan kehoon suhtautumisen. Seksuaalikasvatus ei siis ole seksikasvatusta.

Olisi tärkeää, ettei seksuaalisuus ole aiheena tabu lapsen ja aikuisen välillä. Jo kolmevuotias lapsi aistii, jos vanhemman äänensävy muuttuu esimerkiksi sanan ”seksi” kohdalla ja hän oppii hämmentymään sanasta itsekin.

Lapsen ja aikuisen seksuaalisuus pitää erottaa toisistaan. Seksuaalisuutta on molemmilla, mutta seksi kuuluu vain aikuisille. Pienellä lapsella ei edes ole tarvetta seksiin eikä hänellä ole seksuaalisia mielikuvia esimerkiksi masturboinnin yhteydessä.

Aikuisen tehtävä on suojata lasta ikätasoon kuulumattomalta seksuaalisilta asioilta. Aikuisten seksiasioista juttelu ei kuulu lapsen korville.

Lapsen seksuaalikasvatus alkaa heti, kun lapsen läheisyyden osoituksia tai kehotutkiskelua pitää ohjata johonkin suuntaan.

Lue myös: Maaret Kallio: Näin kerrot lapselle seksistä
Keskustele: Minkä ikäinen voi vielä olla alasti uimarannalla?

2. Opeta lapselle oikeudet ja rajat

Ihminen tarvitsee myönteisiä kokemuksia itsestään ja seksuaalisuudestaan läpi elämänsä. Monissa yhteiskunnissa lasten, nuorten, vanhusten ja vähemmistöjen seksuaalisuus on kuitenkin tabu.

Seksuaalisuus on osa lapsen normaalia kehitystä. Se kuuluu kaikille, ei vain aikuisille, lisääntymiskypsille ihmisille.

On tärkeää, että lapselle kerrotaan hänen omista oikeuksistaan. Lapsella on oikeus olla utelias ja tutustua omaan kehoon ja oikeus kieltää toista koskemasta siihen.

Kun joku koskee lapseen, lapsi ei aina pidä siitä. Tilanteen ei tarvitse liittyä laittomuuteen: jo yli-innokas naapurin täti voi olla liian läheinen halauksissaan tai paijauksissaan. Jos lapsi ei pidä kosketuksesta, hänellä on oikeus kieltäytyä siitä.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja kätilö-tutkija Susanne Ingman-Friberg Väestöliitosta kertovat kolmen kohdan tarkistuslistasta, joka on hyvä opettaa lapselle, joka kohtaa ei-haluttua läheisyyttä:

  1. Sano EI
  2. Lähde pois
  3. Kerro aikuiselle, johon luotat

Lue myös: Näin lapsen sukupuoli-identiteetti kehittyy
Keskustele: Miten olette kertoneet lapselle, mistä vauvat tulevat?

3. Tee yhteistyötä päivähoidon kanssa

Lapsen omaan seksuaalisuuteen tutustuminen voi tapahtua eri tavalla eri paikoissa. Hän voi kokeilla eri asioita kotona ja päivähoidossa. Lisäksi päivähoidossa tulee vastaan monia sosiaalisia tilanteita, jotka usein sisältävät myös seksuaalisia puolia. Pusuhipat ja omien sukuelinten esittely toisille lapsille ovat yleisiä.

On tärkeää, että perhe ja hoitopaikka pitävät yhtä myös näistä asioista. Molempien osapuolten on tärkeää tietää, jos esimerkiksi perheeseen on tulossa uusi vauva tai päiväkodissa lapsi on ruvennut unnuttamaan. Tällöin lasta voidaan paremmin ohjata sopivaan ja soveliaaseen toimintaan.

Lue myös: Lapsi ujostelee, miten toimin?
Keskustele: Saako seksiä harrastaa samassa huoneessa lapsen kanssa?

4. Puhu lapsen kanssa mediasta

Mainonta, media ja yleinen tapakulttuuri ovat pullollaan seksistisiä tai seksiin liittyviä ilmiöitä. Lapsen seksuaali-identiteetti ja kehonkuva saa vaikutteita tv- ja nettiohjelmista, lehdistä, mainoksista ja yleisistä huomioista.

Vaikka seksi on runsaasti esillä myös lapsen silmissä, seksuaalikasvatuksen lisääminen ei lisää seksin tulvaa. Mikäli mediasta tulevaa sisältöä ei käsitellä lapsen kanssa, lapsi voi hämmentyä ja kuva seksuaalisuudesta voi vääristyä.

Kannattaa kertoa, kuinka kuvanmuokkauksella voidaan luoda hyvin keinotekoisia kuvia ja vartaloita. Kun lapsi aloittaa somen käytön, on hyvä puhua myös valokuvien ja yksityisasioiden jakamisesta ja niiden väärinkäytöksistä.

Lue myös: Näin käytät älylaitetta lapsen kanssa
Keskustele: Päiväkodeissa seksileikkejä?

5. Ole sukupuolisensitiivinen

Lapsen sukupuolisensitiivisyys eli poika- ja tyttöstereotypiat ovat vähentymässä. Lapsella on oikeus tutkiskella myös sukupuoli-identiteettiään, vahvistaa sitä ja leikitellä sillä. Pukeutumiseen ja sukupuolikäsitykseen liittyvät kokeilut ovat sallittuja.

Mikäli tyttö pitää poikien leluista tai vaatteista tai toisin päin, häntä pitää tukea valinnoissaan. Tämä on lapsen tapa tutustua sukupuolten välisiin eroihin ja vahvistaa omaa sukupuoli-identiteettiään.

Lue myös: Saako nukkuvan vauvan vieressä harrastaa seksiä? Äidit ja asiantuntija vastaavat
Keskustele: Samanikäiset lapset koskettelevat toisiaan. Normaalia?

6. Vastaa, kun lapsi kysyy seksistä

Lapsi saattaa kysellä seksuaalisuudesta hyvinkin avoimesti ja paljon. Hyssyttely ei tällöin kannata.

Lapselle on vastattava tämän kysymyksiin, eikä härskejäkään kysymyksiä kannata ohittaa tai hiljentää. Jos liian intiimit kysymykset hiljennetään, lapselle voi jäädä hämmentynyt olo esimerkiksi jostain sanasta, jolloin hän saattaa alkaa käyttää ja ajatella siitä väärin.

Lue myös: Nakuileeko lapsesi mielellään? Se voi olla hyvä merkki

7. Myös miehet seksuaalikasvattajaksi

Miehellä ja naisella on yhtäläiset mahdollisuudet puhua lapselle seksuaalisuudesta. Silti seksuaalisuuskasvatus jää usein naisen harteille – miehen tehtäväksi jää vain pojalle seksistä ja ehkäisystä puhuminen, kun poika on teini-iässä.

Mies voi kasvattaa tyttöä ja nainen poikaa. Lapsille on yleensä yhdentekevää, kumpi seksuaalikasvatusta opettaa. Olisi tärkeää päästä eroon vanhoista roolimalleista, missä isä ei liity seksuaalikasvatukseen lainkaan. Jos isä pysyy poissa seksuaalipuheista, voi tapa siirtyä eteenpäin: pojan on vaikea puhua seksuaalisista tunteistaan aikuisiässä.

Perinteisessä mallissa mies on luja, jaksava, tasapainoinen ja fyysinen. On havaittu, että poikien paineet seksuaalisuudesta liittyvät suorituksiin: pitäisi olla hyvä, osaava eikä ainakaan heikko tai tietämätön.

Isä on tärkeässä roolissa murtamassa ennakkokäsityksiä ja näyttämässä, että myös pojat voivat puhua vapaasti seksuaalisuudesta ja tunteista.

Lähteenä alle kouluikäisten seksuaalikasvatusopas Keho on leikki (Duodecim 2016). Kirjan ovat toimittaneet Väestöliiton kätilö-tutkija Susanne Ingman-Friberg ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore.

Lue myös: 10 kysymystä lapsen seksuaalisesta kehityksestä
Keskustele: 6-vuotias kyselee seksistä, mitä ihmettä vastaan?

Unnutus ja vilauttelu

Lapsi voi aloittaa unnutuksen eli itsetyydytyksen jo 2–3-vuotiaana. Toisin kuin aikuisella, lapsen masturbointi ei liity seksiin tai fantasioihin, vaan on usein keino rauhoittua, nukahtaa ja purkaa stressiä. Lisäksi turvan hakeminen ja pelkkä mielenkiinto voi saada lapsen unnuttamaan.

Lapselle pitää kertoa, että unnutus tai haarovälinsä vilauttelu kuuluvat vain hänelle itselleen. Se ei ole sallittua ja hyvätapaista julkisella paikalla, toisten nähden. Vilauttelu myös järkyttää toisia.

Lue lisää unnutuksesta.
Keskustele: Tyttö unnuttaa äänekkäästi ja pikään, mitä teen?

Lapsen seksuaalisuuden vaiheet

0–1 v Ensin vauva kokee mielihyvää iholla ja suulla. Sitten lapsi alkaa reagoida muihin ihmisiin hymyllä ja naurulla. Vauva saa palautetta siitä, että hän on rakastettava.

1–2 v Lapsi on ylpeä itsestään ja nakuilee mielellään. Hän ottaa oman kehonsa haltuun koskettelemalla itseään, myös sukupuolielimiä.

2–3 v Lapsi tutkii innokkaasti itseään ja muita. Sukupuolielinten erot alkavat kiinnostaa, samoin kysymys, mistä lapset tulevat.

3–4 v Lapsi yleensä rakastuu johonkin perheen aikuiseen ja kertoo menevänsä tämän kanssa naimisiin. Usein lapsi löytää oman kehon koskettamisen tuoman mielihyvän.

4–6 v Lapsi opettelee rajoja. Mitä saa tehdä muiden nähden? Lapsi voi alkaa leikkiä lääkärileikkejä ja hän saattaa osoittaa ihastumista johonkin ikätoveriin.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.