Lapsi Lapsen kasvatus
31/05/2016

Näin ymmärrät taaperon tunnekieltä – 10 tilannetta ja ratkaisua

Taaperon puhe- ja elekieli saattaa usein hämmentää vanhempaa. Pikkuinen sanoo ja tekee asioita, missä ei ole mitään järkeä. Tutustu taaperon tunne-elämään, niin omatkin hermot pysyvät löysemmällä.

Näin ymmärrät taaperon tunnekieltä – 10 tilannetta ja ratkaisua

Taaperon puhe- ja elekieli saattaa usein hämmentää vanhempaa. Pikkuinen sanoo ja tekee asioita, missä ei ole mitään järkeä. Tutustu taaperon tunne-elämään, niin omatkin hermot pysyvät löysemmällä.

1. Lapsi pompottaa aikuista

Uhmaikäinen haluaa vettä, sitten maitoa, ei kun vettä…

Lapsi harjoittelee haluamista. Hän saattaa myös hakea huomiota tai rajoja. Mitenköhän aikuinen tämän homman hoitaa?

Vanhemman ei kannata ryhtyä pompoteltavaksi. Jos vanhempi antaa juoksuttaa itseään, siitä voi tulla lapsellekin stressiä: Pitäisikö taas haluta jotakin? Aikuinen voi hoitaa tilanteen lasta kunnioittavalla ja myötätuntoisella tavalla ja todeta, kuinka vaikeaa on joskus päättää, mitä oikeasti haluaa.

Lasta voi yrittää auttaa päätöksenteossa – tai tehdä päätökset hänen puolestaan. Silloin lapsen haluaminen ei tule torpatuksi, mutta aikuisen rauhallinen ja jämäkkä toiminta antaa lapselle turvallisuuden tunteen.

Lue myös: Kumpi on taaperolle parempi, kotihoito vai päiväkoti?

2. Lapsi hölmöilee juhlissa

Lasta taitaa jännittää. Jännittäminen on yleensä sidoksissa tilanteeseen, esimerkiksi jos perhe on lähdössä jonnekin tai kotona on vieraita. Jännitys voi tulla esiin takertumisena, kiukkuna tai hölmöilynä. Se voi näkyä myös kehossa.

Pieni lapsi ei vielä ymmärrä, jos häneltä kysyy, jännittääkö. Ennakoiminen auttaa: lapselle voi ajoissa kertoa, mitä tulee tapahtumaan ja vakuuttaa, että aikuinen auttaa kyllä. Kun aikuinen yrittää ymmärtää lasta, luottamus kasvaa.

Jos kotona on vieraita, lapsi voi käytöksellään hakea huomiota. Hänelle kannattaa keksiä jotakin mielekästä tekemistä tai ottaa hänet mukaan jutusteluun: ”Tuopa näytille se hieno piirustuksesi.” Lapsen käytöstä ei kannata nolostella. Jännittävää lasta ei myöskään ole hyvä eristää esimerkiksi omaan huoneeseen.

Lue myös: Voiko arkaa lasta patistaa? Perheterapeutti vastaa

3. Lapsi on töykeä kylässä

Häntä saattaa ujostuttaa. Jos lapselle sanoo, että ei tarvitse jännittää, lapsen tunne jää ymmärtämättä ja hän saattaa alkaa pidätellä tunteitaan

Vanhempien kannattaa rohkaista lasta hienovaraisesti ja pienin askelin. ”Nyt voimme opetella vierailulla olemisen taitoa. Sanotaan yhdessä päivää tädille ja sedälle, kunhan on ensin vähän totuteltu täällä olemiseen.”

Lapselle on kurjaa, jos aikuinen sanoo, että katso nyt, miten reipas naapurin Viljami on. Lapset ovat erilaisia. Pitää kunnioittaa lapsen omaa kehitystahtia.

Lue myös: Ruoanlaitto lasten kanssa: Näin kasvatat apukokin
Keskustele: Lasten käyttäytyminen juhlissa – huolehditko omistasi?

4. Lapsi ei anna ottamaansa tavaraa takaisin

Samalla kun taapero opettelee omistusasioita, hän oppii myös tunteista. Jos lapsi ottaa lelun toisen kädestä, vanhempi voi kertoa, että huomaatko, kuinka toiselle tuli paha mieli. ”Anna lapio takaisin, niin toinen ilahtuu.”

Tunteiden tunnistamista voi opetella myös kirjojen avulla. Jos kirjassa Maija saa kaverin, lapsen kanssa voi jutella, että Maijasta tuntuu nyt iloiselta: ”Katso hänen kasvonsa näyttävät iloisilta.”

Lue myös: Ilmastonmuutos, tappavat taudit, kodittomuus, kerjäläiset – Miten puhua lapselle vaikeista asioista?

5. Lapsi itkee ilman näkyvää syytä

Jos lapsi ei ole loukannut itseään, selvitä asiaa rauhallisesti juttelemalla. Ota hänet syliin ja tarjoa lohdutusta ja läheisyyttä. Vaikka lapsi olisi tehnyt pahaa, taaperoa ei saisi jättää suremaan yksin. Muista sanoa, että lapsi on tärkeä ja rakas.

Ympäristön reagointi on viesti lapselle, mitä on lupa tuntea. Aikuinen voi sanoittaa lapsen tunteen ja olla myötätuntoinen. Kannattaa ennemmin kiinnittää huomio tapahtumiin kuin lapsen reaktioon. Kysy lapselta, mistä paha mieli johtuu. Harmittaako jokin asia?

Itku on luonnollinen fysiologinen reaktio, ja se liittyy lapsen temperamenttiin. Lapselle ei kannata sanoa ”älä itke”. Itku ei lopu käskemällä, niin kuin ei lopu punastuminenkaan. Lapsella on oikeus näyttää tunteensa.

Lue myös: 9 kasvatuskeinoa, jotka oikeasti toimivat

6. Lapsi huutaa yöllä peloissaan

Lapsi ei voi mitään painajaisille, eikä lasta voi opettaa niistä pois. Painajaiseen herännyt lapsi tarvitsee turvaa ja lähellä oloa. Tunnekehityksen kannalta ei ole hyvä vain sanoa, että nuku omassa sängyssäsi, ei ole syytä pelkoon.

Lapsen höpsöiltäkin kuulostavat pelot kannattaa ottaa tosissaan. Jos lapsen pelkoja vähättelee, lapsi miettii, ovatko tunteeni jotenkin vääriä. Onko minussa vikaa? Kun isi kerran sanoo ”älä ole hassu”, niin olenko minä sitten jotenkin hassu?

Mörköjä pelkäävän kukkujan kanssa voi vaikka katsoa yhdessä sängyn alle. ”Kurkista, siellä ei ole mitään.”

Lue myös: Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia

7. Lapsi nauraa, kun pitäisi olla empaattinen

Joillekin lapsille on muita vaikeampaa tunnistaa ja tulkita tunteita. Silloin tunteiden oppimiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Asiasta ei pidä tehdä suurta projektia vaan huomioida tarve osana arkea. Kun eteen tulee tilanne, esimerkiksi pettymys, lapsen kanssa on hyvä puhua, mikä on todellista.

Jos lapsen tulkinta tunteesta menee pieleen, lasta on korjattava. ”Se, että saat toisen nauramaan, on hyvä asia. Ole iloinen siitä, älä surusta.”

Lue myös: Näin vanhempien kehonkieli vaikuttaa lapsen kehitykseen

8. Lapsi nolostuu, kun hänestä puhutaan

Vanhemmat yleensä osaavat arvioida, millaisia asioita lasten ei ole hyvä kuulla. Tahaton erehdys voi olla vaikkapa se, että puhuu lapsesta kurjia tai noloja asioita jollekin toiselle lapsen kuullen. ”Voi kun Juho taas pissasi housuihinsa.” Lapsi voi kokea tilanteen noloksi tai tulkita, ettei aikuinen hyväksy tai arvosta häntä.

Lapsi aistii paljon. ”Voi itku, kun meidän Liisa on tuollainen” on huono viesti lapselle.

Lue myös: Miten puhua lapselle terrorismista ja konflikteista?

9. Lapsi ahdistuu muutoksista

Uutisia ei kannata pimittää, kertokaa muutoksista mahdollisimman todenmukaisesti ja samoihin aikoihin, kun itsekin tiedätte niistä. Lapset tarvitsevat aikaa sopeutumiseen. Se auttaa muutokseen liittyvien tunteiden käsittelyssä.

Lapsesta voi olla myös pelottavaa, jos hän ei tiedä muutoksesta, mutta kuulee, kun aikuiset puhuvat siitä keskenään.

Lue myös: 7 asiaa, joita lapselle ei pitäisi sanoa

10. Lapsi jää parkumaan oven taakse

Joskus luomme tahattomasti lapsille käyttäytymismalleja. Lapsi saattaa itkeä, kun vanhempi jättää hänet päiväkotiin. Jos vanhempi palaa aina halaamaan itkun vuoksi, lapsi oppii, että itku kannattaa.

Yleensä itku laantuu, kun aikuinen vain reippaasti poistuu ja näyttää iloisesti luottavansa henkilökuntaan. Lähtöä ei kannata salata, vaan viesti on, että kohta taas nähdään.

Se, joka jää lapsen kanssa, voi jutella lapselle, että sinulla on nyt ikävä, mutta kohta näette taas. Ehdimme tehdä näitä asioita, ja sitten äiti tai isä tulee. Ajattele, kuinka kivaa hänestä on sitten kuulla, mitä olet tällä aikaa tehnyt.

Lue myös: Sano nämä 10 asiaa lapsellesi joka päivä
Keskustele: Pojalla voimakas eroahdistus, mitä teen?

Asiantuntijoina kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta ja lastentarhanopettaja ja kehoterapeutti Reija Suntio. Suntion kirja Kesytä jännitys (PS-kustannus) ilmestyy 1.10.

Lue myös: Kun uhmaikäinen raivoaa: 10 kiperää tilannetta ja ratkaisua
Keskustele: Miten parantaa lapsen itsetuntoa?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.