Lapsi Lapsen kasvatus
04/01/2016

Miten opettaa lapselle hyviä tapoja? 8 vinkkiä psykologilta

Asuuko teilläkin pieni villi-ihminen: taapero, joka heittelee ruokaa ja tönii leikkikavereitaan? Miten pientä koheltajaa saisi ohjattua ihmisten tavoille? Lue yhdeksän vinkkiä lapsen tapakasvatukseen.

Miten opettaa lapselle hyviä tapoja? 8 vinkkiä psykologilta

Asuuko teilläkin pieni villi-ihminen: taapero, joka heittelee ruokaa ja tönii leikkikavereitaan? Miten pientä koheltajaa saisi ohjattua ihmisten tavoille? Lue yhdeksän vinkkiä lapsen tapakasvatukseen.

1. Perheen tavat kasvattavat

Perheen tapakulttuurilla on iso merkitys: aikuisen esimerkin vaikutusta ei voi olla korostamatta. Myös rutiinit ja toisto auttavat lasta oppimaan.

Lapsi omaksuu tapoja jo aivan pienestä pitäen, ja esimerkiksi yhteisen ruokapöydän ääressä istuminen on oppimistilanne. Miten pöydässä toimitaan? Sanotaanko ”kiitos” ja ”ole hyvä”?

Siisteyttä ei vielä voi vaatia lapselta, joka vasta harjoittelee käyttämään lusikkaa. Ennen ruokailua voi kuitenkin jo pestä kädet yhdessä.

Kaksivuotiaana uhma saattaa pukata pintaan ruokapöydässäkin, ja joskus pöydästä tulee varsinainen valtataistelun paikka. Jos pöydässä tulee kova uhmakohtaus, kannattaa viedä lapsi muualle rauhoittumaan.

Lue myös: Kunnon kasvattaja ei koskaan karju lapselle

2. Pyydä anteeksi halaamalla

Anteeksipyytämistä voi opettaa alle kaksivuotiaalle lapselle toiminnan kautta. Jos lapsi vaikka lyö tai tukistaa siskoaan, voi harjoitella sitä, että sen jälkeen mennään hyvitykseksi halaamaan.

Lue myös: Apua, taaperoni lyö!

Keskustele: Miten saan lapseni pyytämään anteeksi?

3. Yhdistä anteeksipyyntö toimintaan

Alle kolmevuotiaan voi olla vaikea ymmärtää anteeksi-sanaa täysin, mutta kun se yhdistetään toimintaan, hän ymmärtää paljon paremmin.

Toiminnan yhdistäminen tilanteeseen on yleensä parempi keino kuin se, että toistellaan mekaanisesti anteeksi-sanaa.

Silloin voi käydä jopa niin, että lapsi hauskuuttaa itseään tekemällä tuhmasti ja hokemalla sitten anteeksi. Olennaisinta on kuitenkin tässäkin vanhemman antama malli.

Lue myös: Rasismia vastaan: 4 keinoa kasvattaa lasta suvaitsevaiseksi

Keskustele: Mitä teette, kun lapsi ei pyydä anteeksi tekemisiään?

4. Rutiinit auttavat uhmaikään

Parin vuoden tienoilla alkava uhmaikä on lapsen kasvattamisen kannalta haastavaa aikaa: pyyntöjä ja kieltoja ei meinaa saada perille. Rutiinit ja toisto ovatkin tässä vaiheessa hyvä keino vaikuttaa lapseen, jonka oma tahto kehittyy ja mieli on usein myllerryksissä.

Rutiinit tuovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta, kiitos suuntaa käytöstä oikeaan suuntaan.

Uhmaikä voi tuoda vaikeita tilanteita. Lohdullinen ajatus on kuitenkin se, että kun lapsi on uhmakas, olet tarpeeksi turvallinen, ja hän uskaltaa näyttää sinulle aidot tunteensa.

Lue myös: Näin hillitset itsesi uhmaikäisen kanssa

Keskustele: Kuinka tärkeitä rutiinit ovat teidän perheessänne?

5. Luokaa yhteinen linja kasvatukseen

Jos on mahdollista keskustella kumppanin kanssa, kannattaa sopia siitä, millaiseen kasvatukseen yhdessä pyritään. Kun valinnat ovat tietoisia ja keskusteltuja, on helpompaa olla johdonmukainen tiukoissakin tilanteissa.

Jos yhteistä linjaa kasvatuksesta ei ole, lapsi saattaa käydä tinkaamassa asioita erikseen äidiltä ja isältä.

Kasvatusasioissa on tärkeää myös antaa itselleen anteeksi, kun tekee virheitä. Aina ei tarvitse jaksaa, ja jos on poikki, se kannattaa sanoa rehellisesti lapsellekin sen sijaan, että vain yrittäisi hampaat irvessä.

Lue myös: Saako lasten kuullen riidellä puolison kanssa?

Keskustele: Vanhempien erilaiset kasvatustyylit

6. Mieti, miten puhut lapselle

Jos lasta kohtelee hyvin, hän oppii, että toiseen ihmiseen kuuluu suhtautua arvostaen. Niinpä lapsen kasvattaminen voi olla vaivihkaa myös itsensä kasvattamista: itseltään voi kysyä esimerkiksi sitä, huudanko lapselleni liikaa? Kun huutaa itse, lapsikin huutaa takaisin.

Huutaminen voi tuoda lapselle kielteistä minäkuvaa. Onko hän arvokas ja rakastettu? Lapsi tarvitsee kehuja ja kannustusta.

Lapsen kanssa on onneksi aina mahdollisuus kehittymiseen. Itsensä tutkailemisen kautta voi löytää omat vahvuutensa ja heikkoutensa kasvattajana, ja lapsen kuuntelemisen kautta näkee hänen tapansa olla.

Kun lapseen suhtautuu lämpimän hyväksyvästi, tapakasvatuskin sujuu.

Lue myös: Saako lasten seurassa juoda alkoholia

7. Pohdi omia arvojasi ja päämääriäsi

Kun on saanut lapsen, omat lapsuudenkokemukset yleensä muistuvat mieleen vähintään alitajuisesti. Ne vaikuttavat siihen, millainen äiti tai isä on.

Oma lapsuus voi olla voimavara tai ääripäässä pelkkä ristiriitojen lähde, usein molempia yhtä aikaa: jotain haluaa ottaa, jotain jättää siitä kasvatuksesta, jonka on itse saanut.

Vanhempien kannattaa pohtia omia arvoja ja päämääriä. Itseltään voi kysyä, mikä on minulle tärkeää ja miten haluan lapseni kasvattaa?

Lue myös: Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia

Keskustele: Lapselle huutaminen

8. Kiinnitä huomiota kehonkieleesi

Alle kaksivuotiaiden lasten kanssa toimittaessa kehonkieli on erityisen tärkeää, kun lapsi ei vielä osaa kunnolla puhua eikä ymmärrä kaikkia sanoja.

Kun haluat lapsen ymmärtävän jonkin asian, mene kyykkyyn lapsen tasolle ja ota katsekontakti. Jos kiellät, ole myös jämäkkä ja pidä tiukka ilme ja äänensävy.

Jos kehonkieli ja puhe ovat ristiriidassa, pieni lapsi uskoo kehonkieltä. Kun asiat sujuvat tavallisesti tai hyvin, lasta olisi hyvä kehua ja halata.

Juttuun on haastateltu päivystysohjaaja Laura Klemettiä Mannerheimin lastensuojeluliiton puhelin- ja nettipalveluista ja psykologi Suvi Larua Väestöliitosta.

Lue myös:

Hyvät tavat: nämä 5 lapsen pitää oppia

Lapsilähtöinen kasvatus, järkevää vai ei?

Keskustele: Oletko tukistanut tai antanut luunapin lapselle?

Lapsi ei ymmärrä toisen satuttamista

Uhmaikäinen voi käyttäytyä yllättävästikin ja ilmaista tahtoaan kaikin keinoin, vaikka puremalla. Etenkin pikkutaaperot, jotka eivät osaa puhua, purkavat turhautumista fyysisin keinoin.

Pureminen on alkukantainen tapa ilmaista tunteita. Lapselle tunne ja toiminta ovat usein sama asia, eikä hän pysty vielä ajattelemaan syy-seuraussuhteita: Miten paljon toiseen sattuu, kun puren häntä? Saankohan itse rangaistuksen?

Lapsen fyysinen aggressio vähenee yleensä sitä mukaa, kun hän oppii puhumaan ja myös näkemään toimintansa syy-seuraussuhteet.

Toisinaan taaperon hellätkin tunteet ovat niin rajuja, että toinen lapsi voi säikähtää: liian raju halaus ei tunnukaan hyvältä. Toisten reaktioista hän oppii vähitellen, mikä on toivottavaa ja mikä ei-toivottavaa käytöstä.

Lue myös: Lapsi marisee – Näin pärjäät kitisevän lapsen kanssa

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.